Päättääkö hovioikeus vai korkeinoikeus, saako hovioikeuden tuomiosta valittaa korkeimpaan oikeuteen ? Kuinka pitkä mahtaa olla käsittelyaika lupahakemuksen mahdolliseen samiseen tai eväämiseen ?
Pukki kaalimaan...
vartijana ?
13176
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Asioista, joista ylipäänsä voi valittaa KKO:lle, päätöksen valitusluvan antamisesta tekee KKO.
Hakemuksen käsittelyajasta ei ole tietoa.
Kiitos, voiko KKO:lle valittaa siitä, että käräjäoikeuden tuomiossa kantaja voitti vaatimuksestaan puolet ja meidät tuomittiin siksi maksamaan kantajan asianajokulut täysimääräisesti. Hovioikeudessa kantaja sai enää hieman yli puolet käräjäoikeuden määräämästä ja silti joudumme maksamaan kantajan asianajokulut sekä käräjä, että hovioikeudessa ?
Onko jo olemassa ennakkopäätöstä jossa vahvistetaan että vastapuolen asianajokuluja ei tarvitse maksaa, jos vastapuoli ei voita vähintään puolia vaatimuksestaan, kuten olemme asian käsittäneet ?
Niin, se on todellakin KKO joka määrää valitusluvan antamisesta? En muista tarkasti, mutta olikohan se 3 tuomarin kokoonpanossa jossa KKO myöntää valitusluvat?
Siis ymmärsinkö nyt oikein että kantaja sai 1/2 vaatimastaan rahasta KäO:ssa, ja siitä enää 1/2 HO:ssa, eli yhteensä 1/4 alkuperäisistä vaatimuksista, ja te joudutte maksamaan kantajan kulut kokonaisuudessaan?
Miten osapuolet olivat HO:hon valittaessa? Olitteko te valittajana tai se alkuperäinen kantaja, tai molemmat? Kai te teitte vaatimukseen siitä että kantajan pitäisi maksaa teidän oikeudenkäyntikulut?
Yleensä tällaisessa tapauksessa puolittainen voitto pitäisi puolittaa teidän vastuunne vastapuolen oikeudenkäyntikuluista. Mutta asiaan liitty se miten paljon työtä eri osapuolten toimet ovat oikeuskäsittelyssä aiheuttaneet, ja se miten olellisia ne tietyt vaatimukset ovat olleet. Esim. jos sinä olet yrittänyt viivyttää käsittelyä niin sinä olet siitä korvausvelvollinen vaikka voittaisitkin, ja jos joku hylätty vaatimus oli merkitykseltään vähäinen niin sen epäonnistumistä ei tarvitse ottaa huomioon oikeudenkäyntikuluja sopiessa.
Tosin mielestäni se että onnistuneet vaatimukset olivat lopulta vain 1/4 alkuperäisestä vaatimuksesta, ja että HO muutti tuomiota teidän hyväksi, niin normaalitapauksessa tämä tarkoittaisi että teidän vastuu vastapuolen kuluista ei pitäisi olla täysmääräinen, joten siltä puolin on kyllä mahdollista että KKO antaa valitusluvan (mahdollisesti lähettäen jutun takaisin HO:n uutta käsittelyä varten).
Siis me pitkitämme asiaa, tietenkin ja olimme ainoita valittajia, mehän olemme ne jotka tässä tuomitaan maksamaan. Vaadimme asianajokulujen poistamista meiltä itseltämme kokonaan, perusteet olivat valheita ja ilmeisesti se selvisi oikeudelle, kukaan siitä ei mitenkään maininnut, joten emme tiedä.
Olimme perustelleet asianajokulujen poistamista seikoilla, joiden mukaan kantaja olisi tehnyt jotain itse ja jättänyt hyväksymättä tarjousta (josta todettiin, että emme ilmeisesti ole sellaista oikeasti edes tehneet, näin todistajien kertoman perusteella)
Emme todellakaan aio maksaa mitään, joten...
Niin no joo. Itse asiassa hovi ei pudottanut kantajan saatavaa aivan puoleen ja hovi pudotti samassa suhteessa kantajan asianajokuluista meille maksettavaksi tullutta osaa. Kuitenkin pidämme tuomittua hinnanalennusta liian suurema edelleenkin ja asianajokulut ovat yhtä suuret.
Kantaja ei valittanut hoviin, me valitimme ja toivoisimme että korkein oikeus poistisi nyt sitten asianajokulujen maksamisen kokonaan.
Meilla on valtion maksama oikeudenkäynti nyt itsemme osalta, joten aivan sama valittaako vai ei.
Noh, ei se nyt ihan aivan sama ole. Jos te valitatte KKO:hon, te häviätte, ja siitä tulee vastapuolelle kuluja, jotka ne vaativat että te maksatte, niin silloin teille tulee vastapuolen kulut maksettavaksi. Ja oletan että alkuperäinen maksuvelvollisuus kasvaa korkoa sillä välin kun teillä on valitusrumba KKO:hon päällä.
Millä perusteella häviämme. Jos me valitamme eli vaadimme muutosta hovioikeuden tuomioon, eikä vastapuoli vaadi valituksellaan mitään, sekö vaikuttaa lopputulokseen.
Eiköhän se mene niin että se joka vaatii, saa jotain. Tuomiot muuttuu aina jonkin verran ja se joka ei vaadi mitään, eli valita, osoittaa että on ollut jo siihen mennessä tyytyväinen, eli on varaa tiputtaa.
Pääasia että saisi asianajokulut kokonaan pois, eli käräjäoikeuden tuomio tippumaan puoleen tai alle. Sen maksamiseen olisi sitten rahoitus muualta
Siis korkkiin yritys päästä ainoastaan oikeudenkäyntikulujen osalta? Onnea vaan sen valitusluvan hakemiselle.
Onko vastaavasta jo ennakkopäätöstä, voi tarkistaa osoitteesta www.finlex.fi.
Kannattaa huolellisesti perehtyä allaolevien linkkien takana olevaan KKO:n materiaaliin.
http://www.kko.fi/27087.htm
http://www.kko.fi/28383.htm
http://www.kko.fi/30111.htm
http://www.kko.fi/31435.htm
Kiitos löytyi hyvä peruste. Asianajajan tehtävähän se on keksiä ja muotoilla valitus niin että se otetaan käsittelyyn, samoin kuin aikaisemmin hovissa.
2. Purkuperuste: asiassa on tapahtunut sellainen oikeudenkäynti- tai muu virhe, jonka perusteella ratkaisu olisi lain mukaan purettava tai poistettava;
-Asianajokulut ovat muodostuneet sellaisista toimenpiteistä, joilla ei ollut vaikutusta käräjäoikeuden tai hovioikeuden tuomioon.
-Tuomari on muodostanut väärän käsityksen asiassa esitetystä todistelusta
ja viivästyy ainakin lainvoimaiseksi tuleminen
Lainattuna....
"...niiden lainopillisesta tarkastelusta ei ole saatavissa paljoakaan ohjetta siihen, miten hyvä valituslupahakemus tulisi kirjoittaa. Tämä johtuu siitä, että valituslupahakemuksen sisältöä koskevat ongelmat eivät olekaan lainopillisia vaan pikemminkin asianajotaidollisia."
Eikös tuo juuri tarkoita sitä että korkeimpaan pääsee ilman ennakkotapaus merkitystä jos ja kun asianajaja on tarpeeksi taitava ja valitusluvan hakemisen jälkeen on sitten kuukausia aikaa miettiä mihin ja miten vedotaan jos lupa saadaan
Usein näyttökysymystä yritetään saada korkeimman oikeuden tutkittavaksi väittämällä, että alemmat oikeudet on syyllistyneet menettelyvirheeseen tai väärään lain soveltamiseen, koska ne ovat arvioineet näytön väärin. Kysymyksen ollessa pohjimmiltaan ainoastaan näytön arvioinnista – esimerkiksi siitä, pidetäänkö todistajan kertomusta luotettavana –, siinä ei voitane syyllistyä sen enempää menettelyvirheeseen kuin väärään lainsoveltamiseenkaan.
ESIMERKIKSI, todistajan luotettavuuden arvioimisessa ei yksinkertaisesti ole kysymys prosessi- tai muidenkaan oikeussääntöjen soveltamisesta vaan ihmistieteistä tunnettujen kokemussääntöjen soveltamisesta. Kokonaan eri asia on, että esimerkiksi näytön vastaanottamista koskevassa menettelyssä on voitu soveltaa lakia väärin kieltäytymällä vastaanottamasta jotain seikkaa koskevaa todistelua, mutta silloin kysymys ei ole näytön arvioinnista. Lisäksi on mahdollista, että todisteet ovat voineet olla sillä tavalla virheellisiä kuin OK 31:7:ssä ja 31:8:ssa tarkoitetaan, mutta tällöinkään ei ole kysymys näytön arvioinnista.
Ei ei ei ei ei. Valitus ja valituslupahakemus laitetaan sisään yhtäaikaa.
"Asianajajan tehtävähän se on keksiä"
Juuuuuust joo. Olisi parempi, että se peruste olisi oikeasti olemassa, eikä sitä tarvitsisi "keksiä".