lapsi on vuoden ja seitsemän kuukautta. Keskittymiskyky erittäin huono, temperamentiltaan erittäin haastava.
Olemme järjestelmällisesti harjaannuttaneet keskittymsikykyä ja ihan hyvin menee toiminnallisella puolella, lapsi keskittyy jopa minuuteiksi toiminnalliseen tekemiseen. Olen kuitenkin hakenut jo pidemmän aikaa, että rauhalliseenkin tekemiseen keskittyisi ja en pääse millään alkuun. Laulan tai kerron loruja, lapsi alkaa touhuamaan muuta. Olen hankkinut ti-ti-nalle levyjä, että saisin lapsen katsomaan televisioita (alkaen siitä, että saa tanssia ja laulaa mukana ja mahdolliseti joskus pystyisi istumaan vain katsomassa), ei katso, touhuaa muuta ja saattaa ohi mennen vilkaista ja esimerkiksi vilkuttaa kun näkee ohjelman alkuteksteissä muiden vilkuttavan ja huomio taas muualle. Vauvateattereissa on käyty, jos jäisi seuraamaan live-esiintyjiä, ei kykene istumaan aloillaan. Kirjoista pitää, kantelee kirjoja ja tuo luettavaksi, koskaa ei kuitenkaan kuuntele lausetta pidemmälle. Joka aamu harjoitellaan heti heräämisen jälkeen vieressä rauhassa kellimistä, rapsuttelua ja silittämistä, ei malta olla aloillaan. Vibraleluja on, joilla harjoitellaan hierontoja, ei asetu hierottavaksi. Nivelten puristeluja harjoitellaan, ei rauhoita, mutta tuo touhuillessaan esimerkiksi käden puristettavaksi ajoittain, eli selkeästi nauttii, kuten vibraakin käy välillä kokeilemassa ja jatkaa matkaa.
Eli olen hakenut aistien kautta rauhoittumista, ei ole onnistunut tähän asti. visuaalinen ärsyke ei rauhoita (kirjat, televisio). Maut eivät rauhoita (yhden ruokailun aikana käy juoksentelemassa välillä vähintään kaksi kertaa, annettu tehdä, jotta kykenee istumaan sitten ne väliajat pöydässä ja näin saa riittävän ravinnon). Tunto aistimukset eivät rauhoita (vibra puristelut silittelyt hieronnat). Kuulo aistimuksiin ei rauhoitu (ääneen luku, musiikki).
Nyt huomaan, että hajuja ei olekaan kokeiltu, onko kenelläkään vinkkiä, miten hajuilla voisi yrittää saada pysymään lapsen aloillaan, uskon, että tuoksuöljyt ovat liian voimakkaita vielä.
Lapsi siis pysähtyy aloilleen, jos on toimintaa, eli kykene esimerkiksi rakentamaan palikoilla paikoillaan tosiaan jo useamman minuutin ajan, mutta ei se ole sitä todella tärkeää rauhoittumista, rentoutumista, jota kaiken toiminnan ohella olisi syytä olla.
Aistit eivät ole välttämättä oikea tie edes lähteeä hakemaan... Joten olisiko kenelläkään mitään vinkkiä siitä, miten ylikierroksilla jatkuvasti käyvän lapsen voisi saada välillä vain olemaan touhuamatta yhtään mitään? Auttaisi varmasti nukahtamiseen, joka arvatenkin äärettömän vaikeaa ja antaisi hereillä ollessakin pienen levähdystauon aktiiviselle pikku kropalle ja mielelle...
Mikään ADHD diagnioosin arveleminen ei varmasti auta, nyt jo käytössä kuitenkin jopa vakavampien keskittymiskyvyttömyys diagnoosien keinoja haklea pysähtymistä, kuten nuo vibrat ja puristelut. Lähtökohtaisesti kuitenkin oletan, että kyseessä on normilapsi ja siksi, kun normilapsista ei ole juurikaan kokemusta, kysyn teiltä, kuinka olette saaneet pysäytettyä edes hetkeksi aloilleen muita normilapsia. Vai voiko olla niin, että tämän ikäinen ei tarvitse taukoa aktiivisesta touhuamisesta ajoittain, osaako pysähtyä sitten kun kroppa sitä alkaa vaatia luonnostaan?
Olemme järjestelmällisesti harjaannuttaneet keskittymsikykyä ja ihan hyvin menee toiminnallisella puolella, lapsi keskittyy jopa minuuteiksi toiminnalliseen tekemiseen. Olen kuitenkin hakenut jo pidemmän aikaa, että rauhalliseenkin tekemiseen keskittyisi ja en pääse millään alkuun. Laulan tai kerron loruja, lapsi alkaa touhuamaan muuta. Olen hankkinut ti-ti-nalle levyjä, että saisin lapsen katsomaan televisioita (alkaen siitä, että saa tanssia ja laulaa mukana ja mahdolliseti joskus pystyisi istumaan vain katsomassa), ei katso, touhuaa muuta ja saattaa ohi mennen vilkaista ja esimerkiksi vilkuttaa kun näkee ohjelman alkuteksteissä muiden vilkuttavan ja huomio taas muualle. Vauvateattereissa on käyty, jos jäisi seuraamaan live-esiintyjiä, ei kykene istumaan aloillaan. Kirjoista pitää, kantelee kirjoja ja tuo luettavaksi, koskaa ei kuitenkaan kuuntele lausetta pidemmälle. Joka aamu harjoitellaan heti heräämisen jälkeen vieressä rauhassa kellimistä, rapsuttelua ja silittämistä, ei malta olla aloillaan. Vibraleluja on, joilla harjoitellaan hierontoja, ei asetu hierottavaksi. Nivelten puristeluja harjoitellaan, ei rauhoita, mutta tuo touhuillessaan esimerkiksi käden puristettavaksi ajoittain, eli selkeästi nauttii, kuten vibraakin käy välillä kokeilemassa ja jatkaa matkaa.
Eli olen hakenut aistien kautta rauhoittumista, ei ole onnistunut tähän asti. visuaalinen ärsyke ei rauhoita (kirjat, televisio). Maut eivät rauhoita (yhden ruokailun aikana käy juoksentelemassa välillä vähintään kaksi kertaa, annettu tehdä, jotta kykenee istumaan sitten ne väliajat pöydässä ja näin saa riittävän ravinnon). Tunto aistimukset eivät rauhoita (vibra puristelut silittelyt hieronnat). Kuulo aistimuksiin ei rauhoitu (ääneen luku, musiikki).
Nyt huomaan, että hajuja ei olekaan kokeiltu, onko kenelläkään vinkkiä, miten hajuilla voisi yrittää saada pysymään lapsen aloillaan, uskon, että tuoksuöljyt ovat liian voimakkaita vielä.
Lapsi siis pysähtyy aloilleen, jos on toimintaa, eli kykene esimerkiksi rakentamaan palikoilla paikoillaan tosiaan jo useamman minuutin ajan, mutta ei se ole sitä todella tärkeää rauhoittumista, rentoutumista, jota kaiken toiminnan ohella olisi syytä olla.
Aistit eivät ole välttämättä oikea tie edes lähteeä hakemaan... Joten olisiko kenelläkään mitään vinkkiä siitä, miten ylikierroksilla jatkuvasti käyvän lapsen voisi saada välillä vain olemaan touhuamatta yhtään mitään? Auttaisi varmasti nukahtamiseen, joka arvatenkin äärettömän vaikeaa ja antaisi hereillä ollessakin pienen levähdystauon aktiiviselle pikku kropalle ja mielelle...
Mikään ADHD diagnioosin arveleminen ei varmasti auta, nyt jo käytössä kuitenkin jopa vakavampien keskittymiskyvyttömyys diagnoosien keinoja haklea pysähtymistä, kuten nuo vibrat ja puristelut. Lähtökohtaisesti kuitenkin oletan, että kyseessä on normilapsi ja siksi, kun normilapsista ei ole juurikaan kokemusta, kysyn teiltä, kuinka olette saaneet pysäytettyä edes hetkeksi aloilleen muita normilapsia. Vai voiko olla niin, että tämän ikäinen ei tarvitse taukoa aktiivisesta touhuamisesta ajoittain, osaako pysähtyä sitten kun kroppa sitä alkaa vaatia luonnostaan?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Tuon ikäinen lapsi harvoin rauhoittuu muutamaa minuuttia pitemmäksi ajaksi. Joten ihan normaalilta kuulostaa. Paljon epänormaalimpaa olisi jos keskittyisi vaikka 15 minuutiksi kuuntelemaan musiikkia tms... Älä turhaan väsytä itseäsi ja lastasi. Anna hänen leikkiä itsenäisesti ja touhuta rauhassa. Kyllä se kerkeää sen rauhoittumisen oppia!
Syöminen onkin mielestäni toinen juttu. Jos ei malta syödä niin ei sitten malta. Syökää myöhemmin.... ei se maailma siihen kaadu jos yksi tai kaksi ruokaa jää väliin. Varmasti keskittyy syömiseen jos on oikesti nälkä!
Niin... ei kai se maailma siihen kaadu, mutta pelottaa vain lapsen puolesta, kun vetää ylikierroksilla koko ajan, väsyttää liikaa. Ymmärsin kyllä miksi neuvoit, etten saisi väsyttää itseäni liikaa, mutta se oli kyllä osuvasti (tarkoitit etten saisi stressata ja rasittaa alsta turhilla harjoituksilla), koska juuri lapsen väsymyksestä olen huolissani minäkin. Mä en tarkoita, että lapsen pitäisi keskittyä musiikkiin 15 minuutiksi, toivoisin vain, että saisin pienen hetken jolloin rauhoittuu, pääsisin siihen käsiksi ja vahvistamaan ja voimistamaan sitä, tavoitteena siis ihan tällaiset normaalit asiat, kuin esim se ruokailun katkeamattomuus tai että voisimme lähteä joskus liikkeelle vaunuilla, eli lapsi siis pystyisi istumaan aloillaan ja riittäisi vain esim. äänellinen tai visuaalinen aktiviteetti, eikä olisi kokoaikaista rimpuilua. Onneksi lähdimme pottaharjoituksiin jo siitä asti kun lapsi on saanut istua, sen aloittaminen olisi täysin mahdotona...
Lapsen vilkkauden takia hänen energian tarpeensa on suuri. Syö 6-7 ateriaa päivässä, riippuen heräämisajasta. Lapsi aloitti pöytäruokailut tripp-trapp tuolissa 6 kuukauden ikäisenä, jossa oli vauvakaaret. Ne piti poistaa 9 kuukauden iässä koska homma meni vaaralliseksi, lapsi siis yritti könytä niiden yli. Siitä asti lapsi on situnut pelkällä tuolillaan ilman mitään esteitä, alas on tullut turvallisesti 9 kuukautisesta asti itse. Jossain vaiheessa kun lapsi jo kävli ja alkoi tämä juoksentelu pois pöydästä päätimme myös, että kyllä se syö jos on nälkä. Tuloksena jatkuvasti nälästä kiukkuava lapsi, joka kiipeili pöydän ääreen tuoliinsa selkeästi nälkäisenä. Jakoimme pari viikkoa ja koska lapsi selkeästi laihtui lopetimme. Olemme edistynet, pahimmillaan tilanne on ollut että pari lusikallista ruokaa ja juoksukierros ja takaisin pöytään, nyt siis juoksuja on enää suunnilleen viiden minuutin välein. Jos kyseessä olisi rotevampi lapsi uskaltaisin ehkä taas kokeilla joko ymmärrystä on sen verran että pöydästä lähtö merkitsee ruokailun loppumista, mutta kyseessä on juuri ja juuri kymmenen kiloinen lapsi. Annokset joita syö on isoja, eli nälkä on, mutta paikoillaan pysyminen ei onnistu.
Minulle on ehdotettu valjaita tuoliin, mutta vaikka etiikkani ei laittaisi vastaan, uskoisin niiden kanssa olevan sama tilanne kuin onnettomilla vaunulenkkiharjoituksillamme, eli lapsi on jatkuvassa tukehtumis- ja itsensäsatuttamisvaarassa, kun rimpuilee itseään irti. Jos vaunuissa pitää ilman turvavöitä, kiipeää jatkuvasti alas. Autossa on turvapalkillinen turvaistuin ja keinoista varmasti köpelöin käytössä, eli tutti, joka hiljentää jatkuvasta rimpuilusta johtuvan äänen, muuten lapsi syö tuttia vain nukkuessaan.
Sanoit että kyllä lapsi kerkeää rauhoittumisen oppia. Lohduttavaa, kiitos siitä. Onko kenelläkään käsitystä milloin sellaista voisi odottaa, tuleeko se luonnostaan vai pitääkö sitä harjoittaa? Näppituntumani myukaan suurinosa lapsista kai esimerkiksi vaunuissa psytyy istumaan putkeen jopa useamman minuutin, miten vanhemmat ovat tehneet sen, vai onko kyseessä sellaisia lapsia jotka ovat osanneet sen luonnosstaan?
onko tämä vaunuhomma ollut vauvasta asti tuttua? tiedän kyllä tapauksia, jotka eivät hetkeäkään malta rattaissa istua, vaan itse pitää päästä liikkumaan. jos ette oo alusta asti vaunuillut, niin tokihan se on hankalaa nyt alkaa siihen oppia.
auttaisiko joku vaunulelu? esim. sellanen toimintaratti joka kiinnitetään rattaiden turvakaareen?
Joo nukkui vauvana vaunuissa. Vaunuissa olo ollut vaarallista siitä puolivuotiaasta saakka, kun aloitti könyämään itseään pysty asentoon, siirryttiin rataspuolelle, jossa saa turvavöihin. Tyytyi siihen alkuun, siis vain kiukkusi, kun ei päässyt liikkeelle, mutta voitiin silti liikkua rattaiden kanssa, meteli kun ei minua haittaa juurikaan. Noin vuoden ikäisestä asti alkanut kuitenkin olemaan jos en verran motorisesti taitava, että enää turvavyöt eivät pitele, tai siis kieputtaa tiseään niihin niin että pelottaa milloin käden, jalan tai pään irtoaminen..
Olen ajatellut nyt talven ja toppavaatteidenkin tuovan helpotusta, kun ei pääse kiipeilemään niin helposti, eilenkin käytiin taas harjoittelemassa lyhyt koiran pissatuslenkki ja pysyy toppavaatteissa näemmä selkeästi apremmin aloillaan vöissä, kiukkuamistahan se tosin koko ajan on ja rimpuilua.
Ratti ja kaiken maailman roikkuvia härpäkkeitä meillä rattaisiin on ollut, mutta ehkä pitäisi kokeilla jtoain sellaista lelua, jossa olisi enemmän touhua, eli piippausta, vilkkuvaa valoa ja muuta kaikkea... Meillä onkin yksi vauva-ajoilta jäänyt pirpattava kävelytuki, josta lähtee jos jonkinlaista ääntä... Saisikohan mies liitettyä sen jollain konstilla rattaisiin...
Ymmärrän hyvin että pieni hengähdystauko olisi ihan tervetullut arkeen! Oletko kysynyt apuja esim. neuvolasta? Tai käyttekö jossain kerhoissa tms jossa lapsi voisi samaistumalla oppia toisilta lapsilta malttia?
Jaksamista joka tapauksessa! Toivottavasti tilanne rauhoituu pian ihan teidän kaikkien kannalta!
Tsemppiä!!!
Ihan alusta saakka on lapsen vilkkaudesta puhuttu neuvolassa, eivät osaa oikein muuta koskaan sanoa kuin että loppupeleissä on hyvä, että lapsella on eloisuutta. (Kroonista kipua olen epäillyt, kuten epäili päiväkotikin ja se apu tietenkin neuvolasta on tullut, että lapsi on tutkittu ja hutkittu perusteellisesti). Ymmärrän senkin (että on vain hyvästä) puolen ihan hyvin ja näenhän lapsen motoriset taidot huomattavasti kehittyneemmäksi kuin rauhallisemmilla ikätovereilla. Nyt vain alkanut mietityttää, että kun noita kognitiivisiakin taitoja pitäisi pikkuhiljaa alkaa oppimaan, että miten ihmeessä kun lapsen motorinen puoli on niin vallitsevaa... Kuinka voisin aloittaa harjaannuttaa esimerkiksi asioiden -vaikka eläinten- nimeämistä kirjoista, kun lasta ei sa hetkeksikään pysähtymään katsomaan kirjaa.
Lapsi käy päiväkodissa, sieltä tulee samaa viestiä aloillaan pysyminen ei onnistu, yleensä lapsi sitoo yhden aikuisen täysipäiväisesti, koska esim askartelu, satu yms tuokioilla, kykenee olemaan ryhmän mukana vain pienen hetken. Olin erittäin iloinen kun juuri männä viikolla tajusin, että lapsessa on tapahtunut iso muutos, hän on oppinut leikkimään, eli toisten lasten malli on todella merkittävä, aiemminhan hän ei leikkinyt yhtään, vaan vaati minulta kokoaikaisesti aktivointia. Jospa tuon malttamisen kanssa kävisi pikkuhiljaa sama asia, toivotaan...
Kannattaa vaatia pääsyä esim. toimintaterapeutin juttusille joka voi tehdä arvion lapsesta. Näin saat ainakin varman tiedon onko teillä vilkas lapsi vai onko vilkkauden takana jotain muutakin!
Varsinkin kun asia vaivaa ja siitä on selkeästi haittaa/ se on jo huomattu päikkärissä on asian tarkempi tutkiminen ehkä tarpeen! Ja jos kaikki on kunnossa voit ainakin sitten huokaista ja antaa ajan kulua! Onhan tuollaisen asian miettiminen jo kovin kuluttavaa!
Sieltä saisit myös uusia vinkkejä mitä itse voi (jos voi) asialle tehdä!
Niin... Toimintaterapautti olisikin varmasti hyvä, sillä on juuri tällaisiinkin perehtynyt. Vaikkei lapsessa olisikaan mitään vikaa, olisi ammattilaisella varmasti hyviä vinkkejä pysäyttämiseen. Suoraan sanottuna vain hirvittäisi ajatuskin, että lähtisin taas lääkäriltämme vaatimaan seuraavaa tutkimusta, kun kaikki on tähänkin asti osoittautuneet turhiksi. Lääkäri jo viime kerralla kysyi, että milloin uskot että lapsi on vain vilkas ja temperamanttinen, ei siinä mitään muuta vikaa ole... ADHD ja muilla diagnooseilla mitään tee ennen kouluikää, jolloin keskittymiskyvyttömyydestä tulee todellinen ongelma, silloin on hyvä, että tiedetään jokin syy. Minusta olisi silti kiva tietää syy jo nyt, jotta ihan tällainen kotivarhaiskasvatuskin helpottuisi...
Huilaat nyt vaikka hetken ja keräät voimia. Sitten uusi isku lääkäriin tai neuvolaan!
Perustelet vaikka sitten sillä että olet itse huolestunut, väsynyt ja kaipaat vinkkejä kuinka noissa tilanteissa voi toimia!
Kaikkea hyvää!
Mitä hän syö? Kokeilepa lisätä ruokavalioon rasvaa (pähkinät, mantelit, rasvainen kala, avokado siemenet jne) ja vähennä hiilareitä (puurot, leivät, pasta, lisätyy sokeri kokonaan pois) .Se on suorastaan ihme miten Lapsi rauhoittuu, kun saa kunnon evästä, eikä mitään ravinteetonta mössöä.
ja lapsi heti pois päiväkodista.. ihan liian stressaavaa noin pienelle.. ei ihme jos on levoton jos päivät päiväkodissa ja jos ruoka on sitä "tavallista" kotiruokaa..
Lapsi syö monipuolisesti aj terveellisesti, eli ei syö turhia sokereita, eikä valkosita viljaa kotioiloissa jokapäiväisesti.
Hyvä vinkki, lisäät ällaisia, joissa asiaa lähestytään monesta näkökulmasta. Tätä ravinto asiaa olen itse pohtinut myös kaverini lapsien kautta, heillä syödään vain valmiseineksistä koottua ruokaa ja molemmilla lapsilla on adhd diagnoosi... Olen miettinyt, että mitenköhän ruokavalion muuttaminen vaikuttaisi lääkitystarpeeseen?
Hiilihydraatteja en ala vältellä missään nimessä, vaan suositan terveellistä ruokavaliota, jossa n. 60% prosenttia päivän energia tarpeesta tulee hiilihydraateista, joka on rankkaa liikuntasuoritusta suorittavalle aikuiselle tai kasvavalle lapselle nykytieteellisesti suositeltava määrä. Mutta hiilihydraattien lähteiden laatuun meillä panostetaan...
Päiväkodissa oloon en aio tehdä muutoksia, koska lapsen vilkkaus on puuduttanut minut ihan loppuun, tarvitsen aikani töissä lomailemassa. Kiitos kysymästä, jaksan tällä hatkellä huomattavasti paremmin lapsen kanssa, koska saan muutaman päivän viikossa tehdä muutakin, tilanne oli toinen, kun en ollut vielä töissä, silloin tuli sorruttua paljon niihin valmiseineksiinkin, kun arki tuntui niin haastavalta.
voi hyvänen aika!
ei tuon ikäinen lapsi tosiaan malta olla pitkään paikallaan! suotta sinä häntä "koulutat", eläkää tavallisesti, anna lapsen leikkiä ja touhuta!!
pieni lapsi kyllä pysähtyy, kun väsähtää. tulee syliin kun sitä tarvitsee. älä suotta huoli ja kehitä lapsellesi mitään "diagnooseja".
Toiveena ei olisikaan alkuun pitkään olla paikoillaan. Olisi vaikka noin kouluiässä jo pitkäänkin paikoillaan, jotta voisi oppia lukemaan tai vastaavaa, mutta kun olisi nyt edes hetken, niin sanavarastokin pääsisi laajenemaan, kun pysähtyisi hetkeksi katsomaan vaikka kirjaa, edes sen verran, että kerkeisi sieltä yhden tavaran nimetä yhdellä pysähtymis kerralla...
Eli sinä epäilet,e ttä lapsi ei voi väsyttää tiseään liikaa? puolitoista vuotiaan voi edelleen antaa vain touhuta sen 13 tuntia mitä valvoo koko aikaisesti, ilman, että kroppa saa hetken taukoa? Mä en tiedä miten on, mutta olen miettinyt, että osa tuosta levottomuudesta voi olla ihan fyysistä väsymystä...
Kyllä meillä vaan reilu 2v taapero on pienestä lähtien ollut sellainen, että välillä malttaa istua pitkäänkin sylissä esim. katsomassa muumeja tai ihan vaan juttelemassa ja vaikka hartiahieronnassa. Myös mm. legoilla rakenteluun ja kirjan katseluun jaksaa keskittyä hyvin. Tosi moni, neuvolan täti mukaan lukien, on ihmetellyt lapsen rauhallisuutta. :) Ja uskoisin, että kyse on nimenomaan karppauksesta. Meillä viimeksi tuossa synttäreiden aikana lipsuttiin ruokavaliossa parin päivän ajaksi (vieraita kävi pitkin viikonloppua) ja huomasi kyllä heti, että nyt on neiti saanut sokeria!! Hieveän levoton ja nukkui huonosti. Enkä usko, että kyse olisi vieraiden käymisestä ja sitä aiheutuvasta "stressistä" kun ei yleensä tuolla tavalla reagoi. Lapset erityisesti hyötyvät karppauksesta. toki voi olla, että ylivilkkaudessa kyse on omega3 puutoksesta, johon auttaa rasvainen kala. (huom. EI KASVIÖLJYJÄ, niissä ei ole epaa ja dha:ta)
Niin, itselleni voisint ehdä mitäv ain, mutta ilman tutkittua tietoa lapsen tervgeyttä en ala pilaamaan millään erityisruokavalioilla.
Itse kasvuiässä olen ollut aktiiviurheilija, joten ruokavaliojuttuihin tieteellisesltä näkökulmalta on tullut tutustuttua sitäkin kautta ja ei todella tulsi mieleen alkaa välttämään kasvuikäiseltä lapselta hiilihydraatteja.
Meillä lapsen aktiivisuudessa en ola havainnut eroa, vaikka syäö ajoittain karamelleja ja juo mehuja, sama tahti on viikolla vaikkei noita ruokavalioon silloin kuulu... Silmät sillä muuttuu kyllä aivan erilaisiksi, jotenkin eloisemmiksi ja villeiksi, suunnilleen jo herkuista puhuttaessa...
Tuota kirjojen katselua vain kommentoisin, muuten en osaa auttaa. Meilläkin on aika vilkas 1v 2 kk ikäinen tyttö, jolla on kokoajan vauhti päällä. Kuvittelin aiemmin että lapselle voisi lukea kirjoja ja näyttää sieltä niitä kuvia ja sitten hän oppisi tällä tavoin nimeämään eläimiä ja esineitä... Muutama tuttavan lapsi näin tekee. Mutta ei meidän tyttö jaksa keskittyä lukemaan kunnolla, sivut vaihtuvat niin nopeaa tahtia ettei mitään kuvia ehdi osoitella. Olenkin ajatellut että luetaan sitten kun lapsi on vähän vanhempi. Korvasin tuon lukemisen sillä että osoittelen ihan vaan arkielämän tavaroita, joita näkyy joka tapauksessa ympärillämme, ja sillä tavoin hän on oppinut viime aikoina monta uutta sanaa (vähintäänkin osoittaa pyytäessä ja joitakin sanoja myös puhuu). Se tavaroiden nimeäminen on myös hetki jolloin hän jaksaa olla rauhassa sylissäni, sillä tavalla siis ihan mukava pikku leikki muutenkin.
Kyllä vhh ruokavalion eduista on paljon tutkittua tietoa! Ja muistakaa: rintamaidon energiasta noin puolet tulee rasvasta, ja tästä noin puolet on TYYDYTTYNYTTÄ rasvaa. Ja mikään kunnolla tehty puolueeton tutkimus ei osoita, että lasten tulisi saada 60% energiasta hiilareista ja vältellä tyydyttynyttä eläinrasvaa.
Minä en oikein ymmärrä mitä tarkoitat "tärkeällä rauhoittumisella ja rentoutumisella"?
Se että lapsesi jaksaa rakentaa palikoilla useamman minuutin ajan on jo minun mielestäni merkki siitä ettei lapsessa ole mitään vikaa tai edes hirveän ylivilkas. Puolitoistavuotias on niin käsittämättömän pieni vielä ettei minun mielestäni edes tarvitse osata rentoutua tekemättä mitään. Kaikiki lapset eivät ole"köllöttäjätyyppejä" :) Ymmärrän että se tekisi teidän arjen helpommaksi, mutta lapset ovat mitä ovat.
Moni noin pieni jaksaa kirjoista just sen yhden lauseen eikä viihdy rattaissa minuuttia pitempään. Ihan normaalia toimintaa. Ruokapöydässä samoin. Se että lapsi käy sen kaksi kertaa juoksemassa jossain on aivan normaalia.Meillä kolmevuotiaallekin on vaikeaa istua koko ruokailun paikallaan, mutta sen ikäiseltä voi jo vaatia vähän eri asioita.
On tietysti hyvä että mietit asioita, mutta tuntuu että tässä nyt menee hippasen verran yli. Ymmärtäisin jos kyse olisi neljä- tai viisivuotiaasta, silloin voisi alkaa huolestua ja hakea tosissaan apua, mutta puolitoistavuotias on just vasta siirtynyt vauvasta taaperoikään.
Tosiasia on myöskin se, että päiväkoti vilkastuttaa paljon. En tiedä kuinka pitkiä päiviä lapsesi on hoidossa ja kuinka isossa ryhmässä, mutta on tutkittu fakta, että monen tunnin jatkuva hälinä aiheuttaa lapsissa suurtakin jatkuvaa levottomuutta. Sanoit että et aio pk-asialle tehdä mitään, koska tarvitset itse työpäivien rauhaa. Ymmärrettävää sekin, mutta ei juurikaan auta lastasirauhoittumaan. Tarkoitan että jos todella olet levottomuudesta huolestunut, niin siitä päiväkotiasiasta kannattaisi aloittaa.
Kuten moni jo tässä kirjoitti, niin myös ruokavaliolla on suuri merkitys.
Kaiken kaikkiaan lapsi kuulostaa täysin normaalilta, samanlainen oli meidänkin kuopus. Nyt vähän vanhempana jaksaa jo kuunnella puolet saduista..:) Eikä todellakaan tarvitse vielä olla huolissaan siitä, että oppiiko lapsi lukemaan ja jaksaako koulussa istua. Siihen on piiiitkä aika kun jo yhdessäkin vuodessa voi tapahtua ihmeitä.
Minustakin voisit rauhassa antaa ajan kulua ja katsoa miten iän lisääntyminen vaikuttaa lapseen. Hän on vielä pieni ja esim. koulun aloitus niin kaukainen asia, ettei ainakaan koulukypsyyden vuoksi kannata vielä sinun stressata ja harjoituttaa lasta. Ajattele asioita lapsesi näkökulmasta ja mieti, millaisesta tekemisestä hän nauttii, mikä häntä kiinnostaa, huomioi nämä seikat yhteisissä touhuissanne ja hyväksy hänet sellaisena kuin hän on. Minäkin olen varma, että lapsi oppii rauhoittumaan ja pysähtymään kunhan hän on siihen kypsä. Ja toisaalta hän sen taidon osaakin jo, jos malttaa istua vaikkapa tovin rakentelemassa palikoilla.
Päiväkodista sen verran, että minusta on hiukan hassua, että jo puolitoistavuotiaan odotetaan istuvan hiljaa ja rauhassa esim. satutuokion ajan muiden lasten joukossa, koska jo lapsiryhmä itsessään on asia, joka helposti "häiritsee" rauhallista ja paikoillaan viihtyvää lastakin. Samoin askartelutuokion loppuun asti "suorittaminen" ei ole kovin lapsi-/ikäkausilähtöinen tavoite, kun tuonikäinen on luonnostaan kiinnostunut liikkumaan ja touhuamaan ja harjoittamaan motoriikkaansa paljon kokonaisvaltaisemmin. Päiväkodissakin kannattaisi siis ehkä miettiä, ovatko odotukset lasta kohtaan kovin realistisia ja toteutuuko lapsilähtöisyys, kun kyse on tosiaan alle kaksivuotiaasta taaperosta.
Miten lapsi muuten nukahtaa ja nukkuu?
eikö lapsesi nuku enää päiväunia? eikö edes pkodissa, mä ajattelisin että noin pieni tarvii kyllä vielä vähän unta päivisinkin, on aika paljon jos valvoo 13 tuntia, juu iedän että on yksilöllistä toi unentarve, mutta ootko koittanut, edes lyhyet unet? meillä on tyttö, tosin vasta 10kk mutta kans melkoinen pikakiituri joka ei viihdy paikallaa/sylissä juurikaan, mutta musta se on kuitenkin ihan normaalia, on ehkä enemmän tempperaa ja touua kun joillakin muilla, mutta en mä rupea joka päivä aamusta asti harjoittelemaan paikallaan oloa ja rauhoittumista :) jees, kukin taaplaa tyylillään, ja toisista joku juttu on ihan normaalia ja toisista taas ei. en kuitenkaan ihan kauhean huolissani olisi jos lasta jotenkin jo tutkittukin, hälle on kaikki viel kuitenkin niin uutta ja liikkuminen käy leikistä..
Nukkuu päiväunet, noin tunnin. Kymmenen tuntia yöllä ja tunti päivällä, yhteensä 11 tuntia.
Huolissani olen siksi, että uskon kropan väsyvän kun 13 tuntia on koko aikaiseti liikkeesä vuorokaudesta.