Jäspi econature 40kw vai Rica atmos dc32gs ?

Jäspissä parermpi rauta. Kestää iuumuutta enempi. Arimax mielummin.

Kotimaista toki kannttaa suosia. Rica Atmos toki hyvä kattila, mutta varaosahuolto hätätapauksissa onnettoman hidas, osia saa odotella noin kuukauden eli maahatuoja ei ole vaivautunut pitämään minkäänlaista varaosavarastoa.
Arimax 35 tuskin lienee sen erinomasempi kuin nuo käänteispalotkaan, uudessa mallissa arinakivet kulutustavaraa eli katkeilevat.Lisäksi päältätäytettävyys ei ole mikään etu, lyhyenlännälle ihmiselle ei niin helppoa ja se paljon puhuttu sauhuongelma lisäysvaiheessa, jos ei hallitse oikeaa teknikkaa.
Kotimaisista kannttaa ottaa listalle myös Veda 35, joka huollettavuudeltaan on helppohoitoisin ja termostaatin ohjaamalla puhaltimella varustettuna myös erittäin vähätöinen, ei ole niitä peltien sulkemisia.Puun pituus maksimissaan 65 senttiä, joten ei tarvitse poltella mitään tikkuja. Vedan takuu on kokonaista 5 vuotta, joten kertonee jotain tuotteen laadusta.

Veda 35, Kas uusi merkki,onko jollain ollut käytössä? jotenkin selkeän oloinen laitos. Kaikki pinnat rautaa joten kestääkö tuo? kun noissa ns vanhoissa merkeissä on keramiikkaa ja palotapahtumahan on ilmeisesti ylikin 1000c parhaimmillaan . Onhan siinä keraaminen arina mutta kuvissa tuo palokammio näyttäisi raudalta ja pieni keraaminen pala tuon polttoaukon kohdilla ainoastaan olisi keraaminen? Oikokaa jos olen väärässä.

Palotapahtuma ei ole ilmeisesti käänteispalo vai miten ?

Ihan mielenkiintoinen kattila! Käyttäjien tietoa haluaisin lisää.

Kyllä tuo Veda on ihan yhtä käänteispaloinen kuin ne muutkin, systeemi vaan pelaa puhaltimella ei imurilla, siinä ero. Ainoa keraaminen osa tosiaan on tuo kivi keskellä arinaa ja siinä kiven aukossa lämpötila on ne suunnilleen tuhat astetta, kivi nimittäin hehkuu punasena, kun täysi teho on päällä.Kun palokaasut menevät kaikki tuon aukon kautta alapalotilaan, niin kyllä siinä silloin palavat kaikki siinä vaiheessa vielä syttymättömät hiukkaset. Palotila, myös sillä tuhkatilan alla, on täysin vesivaipan ympäröimä, joten se teräs taatusti kestää, kun palotilan takana on joka kohdassa vettä.
Enitseen yläpaloiseen verrattuna työmäärä minimaalinen ja puunkulutus alentunut luokkaa 30% eli en sitä nyt puusyöpöksi voisi väittää. Hienoja hyötysuhteita löytyy yhden sun toisenkin kattilan esitteestä, mutta käytännössä voi hyvinkin ottaa pois 10%, niin ollaan lähellä totuutta. On nimittäin niin, että tulipinnat karstaantuvat ja konvektioputkiin(siis siellä ennen savupiippua) kerääntyy lentotuhkaa ja se aika olannaisesti vaikuttaa hyötysuhteeseen. Jos aikoo puuta todella säästää, niin pari kertaa viikossa täydellinen puhdistus. No useimmat meistä sen tekevät kahden kolmen viikon välein, laiskemmat kerran talvessa.
5 vuotta veda on käytössä ollut ja eipä tuosta pahaa sanotavaa ole. Helppohoitoinen ja -huoltoinen, kuten voi myös kuvista päätellä. Ainoat kuluvat osat ovat arinalevy ja -kivi, kestävät noin kolme vuotta, hinta 100 egeä ja vaihtoon menee ehkä varttitunti. Tilauksesta toimittamiseen menee 1-2 päivää, joten sekin puoli pelaa.
Hyötysuhteessa saattaa käytännöss esim. Atmokselle hävitä jonkun prosentin, mutta toisaalta ne säästetyt rahat menevät kyllä uusiin hienoihin keraamisiin osiin, joiden asennus onkin sitten hieman isompi prosessi. 5 vuotta ne osat kuulemma Atmoksessa kestävät eli eivät ole nekään ikuisia. Kun lämpötila on se 1000 astetta, niin vaikea on löytää materiaalia, joka sitä kestäsi, nuo keraamiset osat vaan ajanoloon murenevat.
Vedan savukaasulämpötila on alle 150 astetta, joten minne se puusta tuleva energia sitten häviää, jos joku väittää, että hyötysuhde on huono? Itse olen hankintaani ollut tyytyväinen ja itse kun polttopuuni valmistan, niin on hyvä, kun tarvittaessa voi kattilaan pistää jopa 65 senttisiä halkoja. Toisiaan puut voivat olla myös läpimitaltaan suuria, kunhan ovat kuivia. Kaikki palaa ja kun ei ole liikaa niitä keraamisia pintoja, niin on helppo teräspinnat puhdistaa, jos epämääräisemmästä polttoaineesta tulee karstaa pinnoille. Ei tarvitse olla kuin puu hieman tervaista(siis havupuut), niin pesään saattaa tulla tuota tervakarstaa. Oikein käytettynä sauhua tulee todella vähän, joten luulisi naapurisovunkin säilyvän. Omasta piipustani tulee vähemmän sauhua kuin naapurin öljylämmitteisen talon piipusta.
Kattilan valinta vaan on tehtävä omien mieltymysten mukaan, joku tykkää HIFI-tasosta, toinen taas varmasta ja helppohoitosesta perustekniikasta.

Itellä oli kesällä kattilan vaihto edessä ja malleja oli kolme mistä piti valita jäspi, veda ja rica. jäspi ei mahtunut pannuhuoneeseen niin jäi 2 vaihto ehtoa ja tietenkin näin viisi vuotta omakotitalon omistajana raha ratkasee aika paljon siis päädyin ricaan. Tais olla jotain 3100e pihaan tuotuna ja vielä kun hyvä kaveri asentelee kattiloita niin työ kulut sai viski pullolla =). Puut on vielä vanhan högfors 10 mittoihin tehtyjä eli n.30cm pitkiä ja niitä kun polttaa n1 1/2 niin 2 kuution varaaja nousee 4-5stä kympistä läpeensä 8-9sään kymppiin. Tuhkaa tulee murto osa verrattuna tuohon alapaloseen, savukaasut pyörii tuossa 200-250C ja piipun mitta on jotai 4-4,5m mitään veto ongelmia ei ole ollu millään kelillä. nuohous mielestäni on aika yksin kertainen kun vaihtaa mukana tulevan harjan hieman paremmaksi mutta kyllä silläkin pärjää. Ainut mikä itseä arvellutti tuossa käänteis palossa oli sytytys kun pitää tehdä eka pienet tulet ja sitten vasta pannu täyteen. Tulien tekeminen kestää n10 min ja siinä ajassa haen puut kattilan viereen ja odottelen hetken, kerran olen lyönyt vähän liian aikasin puut pesään niin savua tulee piipusta hetken aikaa aika reilusti. Vielä olen ainakin tyytyväinen ollut valintaan ja työn laatu päällisin puolin kattilassa on hyvä (itse työsketen asentajana metsäteollisuudessa niin olihan se nuohottava läpi ja katottava tsekkiläinen laatu) mutta katsotaan tuleva talvi miten kattila pelittää vielä näyttäis ainakin että mitään puun suurkulutus talvea tuskin tulee.

kun hyvä kaveri asentelee kattiloita niin työ kulut sai viski pullolla =).
No kun kaveri noin halvalla noita kattiloita asentelee, niin minkämoiset on hänellä paperit ko. työhön? Jos ongelmia ilmenee ja tarvittavia pätevyyksiä ei löydy, niin saattaa halvasta asennuksesta tulla kallis. Meikäläisen kattilan asensin myös hyvä kaverini aika edullisesti(ei nyt sentään viinapullolla), mutta työmaan kymppinä kävi kolmekymmentä vuotta hommia LVi-yrittäjä, joka itse ei liikuntaelinsairauksiensa takia pystynyt raskaampia töitä tekemään. Kaveri siis teki ja hän valvoi, että kaikki asennukset oli oikein tehty.Hyvin on pelitänyt jo kuusi vuotta.

Kaveri on töissä paikallisessa LVI yrityksessä, tai ollut jo 15vuotta luulen että papereita löytyy joka lähtöön.

Voin kertoa että siihen riittää vaikkapa talouspaperi tai vessapaperi. Tarkista siis että asentajallasi on vähintään moinen taskussa.
Kyllä putkien vetäminen ja laitteiden asentaminen toki käy vaikka ei olisi ensimmäistäkään paperia, mutta jos joku menee pieleen ja joutuu tekemisiin vakuusyhtiön kanssa, niin parempi on olla selusta turvattuna.
Kaverilleni asensi itseoppinut putkimies(asenteelee edellenkin) pannun ja varaajan. Putket asensi sitten päin päin persettä ja lämpö ei sitten siirtynyt oikein sieltä kattilasta sinne varaajaan. Myöhemmin toisen firman ihan asentajakoulutuksen käynyt putkimies kävi tekemässä homman uuteen kertaan ja alkoi systeemi pelaamaan.