Ruotsinkielisten etuoikeudet Suomen yliopistoissa

Tässä nyt jokin haisee ja löyhkää - ja pahasti

Valtavasti ylisuurten kielikiintiöiden turvin ruotsinkielisistä pääsee yliopistoihin ja korkeakouluihin 52 % kun taas suomenkielisistä PÄÄSEE yliopistoihin ja korkeakouluihin 27 %.

Niin tiedättehän, että ruotsinkielisillä on oma itsenäinen ruotsinkielinen ylioppilaslautakuntansa omine Gaussin käyrineen. Näin Suomen ruotsalaiset saavat yhtä arvosanaa paremmat arvosanat ylioppilastutkinnossa kuin suomenkieliset samoilla tiedoilla, mutta silti he tarvitsevat ylisuuret kielikiintiöt päästäkseen opiskelemaan yliopistoon halutuimpia ammatteja, kuten lääkäreiksi, juristeiksi ja ekonomisteiksi.

Tässä nyt jokin haisee ja löyhkää, kun tiedetään PISA -tutkimuksista, että ruotsinkielisten opintosaavutukset ovat yli 10 % huonommat kuin suomenkielisten.



Helsingin lääkiksestä esimerkki

Esimerkiksi Helsingin lääkikseen saa pitkästä ruotsista jopa 6 pistettä. Ruotsia ei voi korvata muilla kielillä, joten esim. pitkä englanti, pitkä ranska tai pitkä espanja ei auta. Pitkää ruotsia ei käytännössä voi kirjoittaa, jos sitä e ole lukenut 3. luokalta saakka, eli valinta tehdään 10 -vuotiaana. Sen tekevät yleensä vanhemmat, eikä kaikilla paikkakunnilla ole edes mahdollista opiskella pitkää ruotsia.

Tämä siis sen lisäksi, että Helsingissä on erikseen ruotsinkielinen lääkärikoulutus.

Kuinka vitun kauan sä pasteat tätä samaa tänne palstalle? Mee muualle agitoimaan idiootti.

Ketut vs. suomenkielisten olot

Yhdeksässä maassa järjestettiin mielenosoituksia Suomen kettu- ja possukiduttajia vastaan. Kuvia sekä tietoa possu- ja kettupolojen oloista leviää vauhdilla maailmalle.

Eikö samaa menetelmää voisi hyödyntää Suomen vallitsevaa kielipolitiikkaa vastaan? Nythän edes Ruotsissa ei olla yleisesti tietoisia meidän ns. pakkoruotsista, vaan he ovat asiasta kerrottaessa ihan ihmeissään, että miksi me suostumme sellaiseen, ja mistä siihen saadaan niin valtavasti rahaa. Vielä vähemmän asiasta tietävät muut Euroopan maat.

Jos suomenkielisten sorrosta saataisiin levitettyä sanaa ympäri Eurooppaa esim. mielenosoitusten muodosta, saisimme muut maa puolellemme ja joku EU:n virallinenkin taho saattaisi ottaa asiaan kantaa.

Ja huomatkaa yhteinen lähestymistapa: kettujen ja possujen kidutuksen puolustajat sanovat, että kyseessä on laillinen elinkeino. Samalla tavalla pakkoruotsin puolustajat perustelevat näkökantaansa lailla. Ruotsinkielisten säätämiä lakejahan ei tietenkään voida koskaan muuttaa...

Voi voi onko paikka jääny nyt YHDEN suomenruotsalaisen takia?

Vuosittain noin 350 suomenkielistä ylioppilasta joutuu antamaan yliopistopaikkansa ruotsinkieliselle, joka on pärjännyt sisäänpääsykokeissa huonommin kuin suomenkielinen.

Valtavien kielikiintiöiden takia ruotsinkielisen ei tarvite käydä valmennuskurssia hakeakseen yliopistoon/ korkeakouluun, joten valmennuskursseja ei ole edes ole tarjolla ruotsinkielisille. Sisäänpääsy on taattu ilman valmennuskurssiakin. Suomenkielisen pitäisi siis käydä ruotsinkielen valmennuskurssi kaiken opiskelun ja työssäkäymisen lisäksi.

Kun suomenkielinen menee valmennuskurssille kun ruotsikielinen voi lepäillä kesän tai aloittaa kesätyöt. Kuinka paljon enemmän nämä kaikki maksavat suomenkielisille rahaa ja tienaamattomia palkkatuloja?

HBL====

Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä

STT 21.11.2011

Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo

Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.

Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.

Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.

Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.

Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.

HS
http://www.hs.fi/kotimaa/Hbl Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä/a1305549759227

ILtasanomat
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/hbl-suomenruotsalaiset-oppilaat-laiskoja-laksyissa-/art-1288429692234.html

HBL
http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-struntar-i-skolan

Anna Dall säger att folk inte ska ta hennes forskningsresultat på fel sätt. "Resultaten är inte mina åsikter utan material som jag har fått av finlandssvenska elever och föräldrar", säger hon om uppgifterna att de finlandssvenska eleverna inte tycker att skolan är viktig för deras framtid och säger sig vara ointresserade av vad de lär sig i skolan. Foto: Richard Nordgren

Yliopistolaki

12 §
"Ruotsin kieltä taitavien henkilöiden kouluttaminen
Åbo Akademi, Svenska Handelshögskolan, Helsingin yliopisto, Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu ja Aalto-yliopisto vastaavat siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä koulutetaan riittävä määrä maan tarpeisiin."

Jos näin on, mihin tarvitaan muiden kuin em. yliopistojen pakkoruotsia?

Poistetaanko em. pykälä eli em. yliopistojen velvollisuus kouluttaa riittävä määrä ruotsin kieltä taitavia maan tarpeisiin vai poistetaanko pakkoruotsi muista yliopistoista eli seuraava pykälä?

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista

6 §
Kielitaito
"Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa"