Meidän 6kk ikäinen pienokainen on oppinut kaiken kovin aikaisin. Tuntuu upealta ihmetellä menoa, mutta hankalalta puhua innoissaan kenellekään. Vauvaystäville ei voi hehkuttaa, etteivät koe "kilpailua" tai häpeää, kun heillä opitaan hitaammin. Kotonakaan ei isompien lasten kuullen kamalasti viitsi hehkuttaa, kun alkavat kysellä "osasinko minä jo tollai..." Hmm... Tämä kuopus kun oppii ennen muita, vaikka muutkin oppivat aika ajoissa.
Jokainen lapsi on yhtä upea ja rakas! Ihmetyttää vain tämä tapaus. Äidilleni kun asiasta puhun, hän jotenkin aina tyrmää hehkutukseni. "Tuollaista nyt sattuu, ihan tavallista..." Ei häntä kiinnosta. Puolisoni kanssa sitten kaksistaa ihmetellään. Ja ventovieraille selitellään, että kyllä tämä on vasta 6kk...
Meidän kuopus kiipeää itse portaat, kävelee seiniä pitkin ja kävelykärryllä, nousee tietysti myös istumaan selkä suorana, leikkii kahdella kädellä, osaa pinsettiotteen, konttaa kamalaa vauhtia. sanoo äiti ja iti, ymmärtää ainakin sanat ei, halitaan ja pussataan, juo itse tuttipullosta (jos ei ole painava ja lasinen), seisoo hetken aikaa ilman tukea jne. Tiedän ettei kukaan usko. No, me ihmetellään itseksemme.:)
Jokainen lapsi on yhtä upea ja rakas! Ihmetyttää vain tämä tapaus. Äidilleni kun asiasta puhun, hän jotenkin aina tyrmää hehkutukseni. "Tuollaista nyt sattuu, ihan tavallista..." Ei häntä kiinnosta. Puolisoni kanssa sitten kaksistaa ihmetellään. Ja ventovieraille selitellään, että kyllä tämä on vasta 6kk...
Meidän kuopus kiipeää itse portaat, kävelee seiniä pitkin ja kävelykärryllä, nousee tietysti myös istumaan selkä suorana, leikkii kahdella kädellä, osaa pinsettiotteen, konttaa kamalaa vauhtia. sanoo äiti ja iti, ymmärtää ainakin sanat ei, halitaan ja pussataan, juo itse tuttipullosta (jos ei ole painava ja lasinen), seisoo hetken aikaa ilman tukea jne. Tiedän ettei kukaan usko. No, me ihmetellään itseksemme.:)
Vastaukset 14
Vanhimmat
no mutta onpa fiksu lapsi, keneen mahtaa tulla, sinuun...?
No en uskokaan, mutta viis siitä. Ainakin neuvolassa voitte ihmetellä ja ihastella!
On neuvolassa ihmeteltykin, kovasti. Mutta ei neuvolan tätille oikein päivän kuulumisia viitsi soitella, ja seuraava neuvolakin on vasta 2kk päästä...
Kiitos "asiallisesta" vastauksesta. Todistit huoleni. Ei pitäisi kenellekään puhua.
Ja tiedoksesi että minä ja miehenikin olemme lähteneet aikaisin liikkumaan ja ajoissa puhuttu, mutta ei kumpikaan näin aikaisin. Siksi tätä tapaus ihmeyttääkin, kun en ole vastaavaa nähnyt.
Uskon koska olen nähnyt ja kuullut monia muita tapauksia.
Oma sisaruskaarti on tehnyt juttuja tosi aikaisin ja äidin mukaan meno on ollu hurjaa varsinkin kun olimme pieniä ja joka paikkaa ehdittiin. Lahjakkuutta ja omatoimisuutta on ollu muutenkin, esim. söin 1-vuotiaana itse, opin lukemaan 4 vuoden iässä (luin sujuvasti), jne. Silti olen ihan tavallinen äiti ja taaplaaja.
Veljeni kuopus teki noita samoja juttuja kuin alottajan lapsi ja hänkin n. ½ vuoden iässä ja aika nopeaan se lähti käveleen ja muutenkin oppi asioita nopeaan tahtiin (tiettyyn ikään saakka). Heillä isommista lapsista toinen käveli vasta yli vuosikkaana ja toinen 9kk iässä. Kuopus on kyllä kouluiässäkin semmoinen ikiliikkuja, vaikka on tyttö (tämä ei enää ole niin hyvä juttu, kun pitäisi keskittyä lukemiseen ym.).
Yksi sukulaistyttö käveli 7-8kk iässä ja oppi kuivaksi 8kk iässä. Kyllä niitä poikkeavia yksilöitä aina on...
Sen verran voin sanoa, että jos lapsi lähtee kavelemään 7-8 kk iässä ja on vauhti päällä, niin aina se ei ole hehkutuksen paikka. Meidän lähipiirissä sillä oli vuosi takaperin hiukan ikäviä seuraamuksia, kun lapsen tasapainoaisti ja kyky varovaisuuteen, ym. ei olleet vielä kehittyneet ja eipä ne jalat sitten niin hyvin kantaneetkaan :(
No, oma kuopus käveli tuen kanssa 7kk iässä ja pieniä matkoja ilman tukea, mutta vasta reilu 1v. iässä lähti kävelemään ilman että oli tukea tarjolla. Tuota ennen oppi istumaan, pinsettiote oli hallussa, siirsi tavaroita kädestä käteen, sanoi ensimmäiset sanat,.. Miksi tätä pitäisi hehkuttaa, monta asiaa on vielä oppimatta, vaikka ikää alkaa olla 3 vuotta. Taatusti jotkin osa-alueet tulee sitten tavallista myöhemmin. Niin, meillä kuivaksi opettelu oli kovan työn tulos ja vasta 2 v iässä (vaikka alle 1 v. oivalsi ett pottaan voi pissiä ja kakkia).
Hehkuttaisin enempikin jos jokin asia oikeasti teettää työtä ja sitten kun se lopussa onnistuu... Se mikä tulee kuin manulle illallinen ei jotenkin tunnu hehkuttamisen arvoiselta.
hmm...
minä kun luulin että meillä kehitytään huimaa vauhtia. 3kk:n jälkeen ei ole ollut kehityksellä rajaa. Nyt vauva 6kk ja liikkuu ryömimällä, yrittää kontata ja kovasti treenaa istumista eli itse yrittää istumaan. Meinaa tukea vasten nousta seisomaan (mutta vielä huonolla menestyksellä). Jos laittaa tukea vasten seisoo niin siinä kyllä nöpöttää ilman apua ja yrittää askeltaa. Mies sano nähneensä tyttömme yrittävän ottaa pinsettiotteella tavaroita, mutta enpä uskonu.... olikohan totta? Yrittää itse juoda nokkiksesta (sellanen imettävä muovinen pää). Ei nimittäin tuttipulloa huoli. Leikkii kahdella kädellä ja vaihtelee näpäärästi tavaroita toiseen. niin suloista kun yrittää itse lusikalla syödä (eihän siitä mitään tule, mutta yrittää). Minä olen lähinnä ollut peloissani ja kauhuissano. Mielestäni ei tarvitsisi mitään kiirettä pitää!!! ja inhottavaa on kun tämä kaikki, nopea kehitys tulee uniin ja yöt ovat yhtä hulinaa. Minä olen lähinnä kateellinen niille joilla lapsen kehitys menee "normaalia tahtia" ja niille keidän lapset nukkuvat yönsä hyvin.
anteeksi vain, mutta en nyt ymmärrä pointtiasi "...Tiedän että kukaan ei usko...". Ei tuo mitään ennenkuulumatonta ole - en ainakaan teinä lähtisi kovin hulppeesti hekuttamaan että meilläpäs on ihmelapsi (siinä kun saattaa munata itsensä).
Tunnen montakin lasta, jotka puoli vuotiaana osasivat jo sitä sun tätä. Kun keskimäärin jotain tehdään tietyssä iässä on se todellakin keskiotanta, osa lapsista taitaa sen jo aiemmin ja vastaavasti osa myöhemmin.
Äitisi on ihan oikeassa, että tuollaista sattuu muillakin. Kun äitisi on rehellinen ja mahdollisesti ei halua että sinä munaat itsesi toitottamalla että kyll nyt Mozart ja Einsteinkin jää kakkoseksi, niin sinä tulkitset niin että äitiäsi ei kiinnosta...
ajoissa liikkumaan voi lähteä mutta tuota puhepuolta en usko.Taitaa olla vaan äidin ja isän mielikuvitusta että jo sanoja kuulee..Vauvat kun aina hokee äittä äittä jne.
Heippa!
Ei äitinikään ole toista vastaavaa tavannut, mutta hänellä on tapana olettaa, että mitään asiaa ei koskaan kannata ihmetellä.
Itse en ole aiemmin moiseen törmännyt, eikä kukaan tuttava myöskään. Lapsiperheitä on ystävissä, sukulaisissa ja naapureissa vaikka kuinka paljon. Mutta jos sinun tuttavapiiriisi kuuluu vastaavia useitakin, niin onhan se aika sattumaa. Meille terkkarikin sanoi, ettei ole uransa aikana törmännyt vastaavaan, ja ikää rouvalla on 50 , että ei ole ihan tuore työssään. En usko, että niin voimakkaasti sanoisi, jos ei sitä tarkottaisi. Ne perus kehut lapsesta vanhemmille olemme kyllä kuulleet vanhempien lasten kohdalla. Tällaista ihmetystä ei ole ennen ollut.
Tuo puhepuoli ei ole meidän vanhempien alunperin huomaamaa, koska emme itse siihen uskoneetkaan. Mutta kun kaikki tuttavat olivat sitä mieltä, aloimme testaamaan ja tarkastelemaan tarkemmin. Kyllä vauveli ymmärtää, mitä sanat tarkoittavat, ei ole epäselvyyttä. Neuvolassakin terkkari laittoi rastin, kun niin selväksi tuli, että sanoo ekat sanansa.
jospa ihastelette tätä ihan vaan isin kanssa keskenänne
Jokainen kehittyy omaan tahtiinsa ja ei nopeampi tai hitaampi kehitys tee toisesta sen parempaa..Ymmärrän toki, että vanhemmat innoissaan mutta kyllähän jokaiselle vanhemmalle se oma lapsi on upein ja ihanin kehittyi mihin tahtiin tahansa..
En halua loukata, mutta pisti silmään, että vertailet itse lapsiasi tyyliin: jokainen lapsi on yhtä upea ja rakas, MUTTA... Vaikka yrittäisitkin välttää samaa kielenkäyttöä isompien lastesi kuullen, saattavat he huomata, että pikkusisarus on vanhempien silmissä jotenkin heitä ihmeellisempi. On ihan oikein ihastella kuopuksen saavutuksia, koska se on hänelle tärkeää, mutta älä turhaan korosta kehityksen varhaisuutta. Ensimmäinne sana tai askel on lapselle yhtä suuri saavutus, tapahtui se sitten varjhain tai vähän myöhemmin. Muista huomioida myös isompien saavutukset ja korostaa heidän vahvuuksiaan. Samoin heidän merkitystään kuopuksen kehityksessä. Tämähän oppii monet asiat juuri isompien sisarusten esimerkistä. Ennen kaikkea muista osoittaa pyyteetöntä rakkautta, joka ei liity mihinkään suoritukseen. Lapsesi ovat sinulle ne kaikkein upeimmat ja rakkaimmat lapset maailmassa silloinkin, kun eivät tee mitään ihmeellistä tai epäonnistuvat jossain.
Ei ihme, jos äitiporukassa saat negatiivisia reaktioita, jos menet sinne jo valmiiksi tuolla asenteella: ette te nyt kuitenkaan usko, ja kyllä teitä nyt varmaan hävettää, mutta meidän lapsi teki juuri sitä ja tätä. Taaskaan näitä asioita ei tarvitse suoraan sanoa. Suhtautuminen huomataan muutenkin. Mene sinne jakamaan kokemuksia ja vertaistukea arjen iloihin ja murheisiin, iloitsemaan muidenkin lasten "tavallisista" saavutuksista. Kateutta ja kilpailua esiintyy äitien keskuudessa. Sen tietävät kaikki. Mutta omallakin asenteella ja sillä, miten muita kohtelee, voi vaikuttaa asiaan paljon.
Kuten huomaat, muitakin vauhdikkaasti kehittyvien vauvojen vanhempia löytyy kyllä netistä, jos ei omasta lähiympäristöstä. Ette toki ole ainoita. Kannattaa etsiä myös vertaistukea, koska vauhdilla kehittyvään lapseen ja hänen kehityksensä tukemiseen liittyy ihan omat haasteensa ja ilonaiheensa, joita kuka tahana ei ymmärrä.
Mulle ei äitinä tulisi mieleenkään surra tai olla kateellinen jos jonkun muun äidin lapsi kehittyy nopeammin kuin omani. Sehän on vain erityispiirre siinä lapsessa. Kyllä minäkin ihastelen kun äitikaverin vauva käntyy alle 3 kuisena. Tosin hän sitten itkee ja huutaa paljon kun minun vauvani taas on tyytyväisempi ja hymyilee enemmän. Ja sitä taas tämä toinen äiti ihstelee minun vauvassani. Enkä usko hänenkään olevan surullinen koska hänen vauvansa ei yhtä paljoa hymyile. Eikä minun hymyilevä lapseni tule olemaan välttämättä isompana iloisempi tai toisen äidin lapsi ketterämpi. Moni huippu-urheilija on oppinut kävelemään myöhään tai jättänyt kokonaan ryömimisen ja konttaamisen. Ei se kerro mitään lapsen tulevaisuudesta. Mä en ainakaan mene mukaan äitien väliseen kilpailuun siitä, kenellä on taitavin vauva :)