Oliko olemassa jokin erityinen syy, jokin este, miksi ajattelit ettei kannata, vai johtuiko pelkästä epävarmuudesta? Jos johtui, niin mikä tai mitkä seikat sitä epävarmuutta aiheutti?
Ja tämä kysymys on kaikille teille miehille, jotka ette tehneet kunnollista aloitetta, vaikka oli tunteita.
Ja tämä kysymys on kaikille teille miehille, jotka ette tehneet kunnollista aloitetta, vaikka oli tunteita.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Tajusin viime hetkellä, et sä oot liian utelias ja päällekäyvä,niin että mä olisin lähemmin tutustua. Tunteet haihtui
et sitten snaijannut alotusta ? alottajahan sano kaikki miehet ja sää ressuparka meet heti et muka tuntisit ap n !! Voe voe.
Sä et snaijannut,heh heh..tää oli multa silkkaa wittuilua, kun muakin inhottaa tuollaiset ininät..
se on se ukko jolle kaikki muijat täällä on sinä.
selityksen makua ..
:!)
Boring...koska tulee gallup: mitä minusta halusit? Se on aina kivaa luettavaa ja selvästi aina ajankohtainen. Mä voin alottaa: en muista enää.
....tai,mikset soittanut tai vastannut viestiini...tai, mikä mussa oikein vikana, kun et halunnut mua jne jne,,,muuta shittiä
Joo, tää on hyvä. vastaan: en muista. Se ei varmaankaan ollut mitään tärkeää.
aina kun mä luen tollasia toisten viestiketjuihin tulevia vinettäjiä "aijai ku on väärä kysmys, mua ärsyttää nää ketjut" jne mulle tulee ihan oikeasti mieleen, et nää vinettäjät on just niitä elämäänsä pettyneitä luusereita, negatiivisen asenteen omaavia yksilöitä, joille netissä ruikuttaminen on vain yksi tapa purkaan turhautumista omaan saamattomuuteen ja luuseriuteen. Jos teitä oikeesti häiritsee joku kysymys ja tai viestiketju, miksi jatkatte lukemista? varmasti täältä löytyy monia myös ahdistuneita vinettäjiä miellyttäviä ketjuja, jotka eivät aiheuta liikoja hengenahdistuksia. Jos te olisitte parisuhteessa, olisitte varmaan just näitä parisuhteen tuhoavia nälvijöitä ja halveksujia, joistä tässä artikkelissa kerrotaan: http://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksi/2011111714614300_lz.shtml
jaa a, en kai koskaan villeimissäkään unelmisa kuvitellut että hän oikiasti olisi minusta kiinnostunut, tämä olisi ollu isompi asia kuin lotto voitto..
kaikkien näkemisien, vinkkien, jälkeen en koskaan uskonut... juuri tämän vuoksi..
se olisi liian kaunista toteutuakseen... kai
oi sinä naapurin neito, olisitpa vierelläni, etkä poistuisi, se olis jo paljon se..
edes 10min yhdesä olo tuntuisi oikiasti että olisi saanut sen kauniin päävoiton..
onnea rakkauessa?
Se, että hän oli varattu. Jollakin oli oltava järki kädessä, tällä kertaa se olin minä.
Suurin syy aloitteiden puuttumiseen on se epätietoisuus siitä, että mitä se nainen minusta oikeasti ajattelee! Jos se olisi selvillä niin aloitteita olisi maailma täynnä. :)
Katso suoraan silmiin, niin näet mitä se nainen sinusta ajettelee.
ventaas vähän
No mua ujostutti. Olin niiiiiin ihastunut, lääpälläni ja. Ei kai tätä kukaan tajua.
Liina hyvää ollakseen totta.
että nainen oli liian hyvää ollakseen totta?
Se esti, etten ollut 100 %:n varma tunteistasi. Olin vain ehkä 85 %:sesti varma ja se ei valitettavasti riittänyt. Harmittaa kyllä näin jälkikäteen, mutta ei voi asialle enää mitään.
Kiitos kommenteista (lisää saa tietysti tulla!)
Vaikuttaa siltä todella, että epävarmuus toisen tunteista on sen yleisin syy (siis jos on kaksi vapaa ihmistä kyseessä).
Ihmettelen kuitenkin, että eikö se kokeilemalla selviä onko toisella 100% varmasti niitä tunteita? Eli jos sanoo kyllä, niin niitä tunteita ehkä todellakin on ja jotain hienoa voi seurata, mutta jos tulee pakit, niin ainakin selviää ettei tunteita ollut eikä jää harmittamaan pitemmäksi aikaa.
Tuntuu jotenkin, että nykymaailmassa miehet ovat vähän nössöjä. Ei millään pahalla miehet, mutta näin on. Rohkeutta peliin!
mikä aiheutti sen 15 prosentin epävarmuuden?
Ei välttämättä nössöjä, ei olla vaan tarpeeksi kiinnostuneita. Tunnetta ei voi pakottaa, ihastus näytetään mutta ei näytellä
täällä ikävä-palstalla? kun et ollut tarpeeksi kiinnostunut?
kysymykseni oli tarkoitettu miehille, jotka olivat/ovat kiinnostuneita, mutta eivät uskaltaneet tehdä aloitetta ja sain jo vastauksista tiedon, että rohkeuden puute johtuu pelosta, ettei naisella ole tunteet samat. Et varmaan oel lukenut koko ketjua ja siitä johtui tietämätön kommenttisi, mutta kiitos silti kommentistasi, vaikke se tämän ketjun aihepiiriin kuulukaan.
Mikset voi.
Silloin olin nyt jälkikäeen ajatellen selvissäkin tilanteissa epätietoinen hänestä.
Tajusit siis vasta jälkikäteen että hänellä myö oli tunteita? Mikä sai sinut tajuamaan tämän, tai siis mitkä merkit hänessä?
Siis menetät hänet ja mahdollisen rakkauden omaa epävarmuuttasi? Ääri harva tekee aloitteen tosta noin vain tutussa seurassa, se vaatii aina uskaltamista ja itsensä likoonlaittamista, mahdollista pettymistä ja pahimmillaan nolatuksi tulemista. Siis jos aloitteen tekee, on taustalla aito halu tutustua.
Et menetä mitään, kysymällä häntä vaikka kävelylle. Siinä se selviää ilmeistä eleistä ja jutuista, mitä hänen statuksensa on suhteesi. Luulen, että jäät kiinni ja harmittelet pitkään, jos et uskalla. Kun hänellä on ainakin ollut tunteita, on mahdollisuutesi saada myöntävä vastaus on paljon parempi kuin jonkun ihan uuden kanssa.
Niin siinä kävi, vasta myöhemmin tulin ajatelleeksi, että hänkin taisi olla aika paljonkin kiinnostunut lähentämään suhdettamme vaikka mihin, jos...
Niinpä. Totta kai se on harmittanut, mutta se vähenee hiljalleen ja kun vain hyväksyy tilanteen ja ennen muuta itsensä saamattomana luuserina hänen suhteensa. Siis pelkurina ja aloitekyvyttömänä haaveilijana... Haaveissani hän on jo mun!
Et vastannut :) Eli mitkä merkit hänessä? Ihan aidosti olen kiinnostunut, koska olen itse ollut myös sellaisessa tilanteessa ja yritän selventää itselleni, mitä tuo mies on mahdollisesti saattanut ajatella...
No väännän sitten rautalangasta...;) Hänen silmänsä, katseensa, kehonkielensä. Kun menin läheltä, hän näytti suorastaan värisevän, mutta ei ainakaan kylmästä. Muuten hillityn ja varman naisen ajoittainen sekoilu sanoissaan, seuraan hakeutuminen... Se vetovoima oli niin vahvaa, että sitä olisi voinut melkein leikata... rakkauden miekalla.
ja ottaa se nainen itsellesi. Voitte mennä naimisiin ja tehdä pari penskaa. Voitte olla yksi niistä onnistuneista rakkaustarinoista ja avioliitoista, joita nykyaikanakin luojan kiitos on. Voitte sitten harmaina, kyömyselkäisinä ja ryppyisinä istua käsi kädessä puiston penkillä ja hymyillä mahtavalle elämällenne, joka ei varmasti olisi ollut yhtä mahtava ilman toisianne...
voit hänet vielä saada? Eli tuo edellinen viestisi mitätöityy,ettei mitään muka enää voisi tehdä?
Asioilla on aina kaksi puolta, joen en oikein tiedä, mikä olisi tai ei olisi mahdollista tässä tilanteessa.
tiedä ja elät turhan ikäväsi ja samattomuutesi kanssa. Eipähän ole mun murhe.
oliskohan siinä käynyt kuten vanhassa viisaudessa..."kissa ei hyppää kahta kertaa kuumalle hellalle",mutta ei tassunsa poltettuaan kylmällekään hellalle.eli pitäs tuntea tosi hyvin,jotta vois olla varma ettei tuu henkisesti "turpaan"
Ympäristö.
Alkoi vituttamaan mukana tulevat tilanteet ja henkilöt, vaikka se nainen olisi ollut mahtava.
Ei ihmistä saa ilman seuraa, ja tämän seurassa on elämän pilaavaa sakkia.
juuri noin voisin sanoa tästä miehestä...elämän pilaavaa juoppoa huoripukki-seuraa...ei kiinosta naista olla sellaisessa porukassa, kun omaa vielä lapsiakin.
Ei ollut aikaa. Jatkuvasti on kiire töissä ja vapaa-ajalla. Ihmissuhteet jäävät pinnallisiksi, kun ihmiset eivät ymmärrä tulla yhtään vastaan, vaan sitovat lisää vaatimuksilla ja velvoitteilla.
Ei aikaa... Sitä Hänkin mulle sanoi. Kirjoitan tän vastauksen niinkuin hänelle sanoisin:
- Kiire - mikä "ihana" tekosyy... Kysypä vaan iteltäs, mihin sulla oikein on kiire? Keitä vaikka sumpit ja istu alas sitä miettiessä...
Tärkeille ihmisille on aina aikaa, kaikki muut selitykset on tekosyitä!
Ei ne ihmiset todellakaan ymmärrä tulla vastaan kun kerran osoitat heille, ettet oikeastaan välitä heistä... Asiat on vaan järjestelykysymyksiä. Kaverit (sekä ne vanhat, että mahdolliset uudetkin...) kaikkoavat, jos ei niille järjestä sitä aikaa.
Monien asioiden yhteys sen teki pieni penis uusavuttomuus neitsyys jne siinäpä niitä olikin! Tuosta voit sit ihan itse miettiä miten tuollaisista asioista uskaltaa puhua.
aloite jäi tekemättä viivyttelin suotta,nainen hävis paikasta jossa oli töissä,ja minä onneton etsin häntä väärällä nimellä,nähtiin parinvuoden jälkeen,nainen oli jo toisen oma,sukulaiselle jätin viestiä,ei ilmeisesti mennyt perille,että näinkin voi käydä.
Luoja vie...
Jos on kiinnostusta niin jalkojen pitäs itestään viedä sut sitä henkilöö kohti, suun pitäs avautuu vaikkei oo mitään sanottavaa... tottakai miehelle on vaikee ja mukava paikka alotteen teko, siinä pitää vaan ylittää omat sosiaaliset rajansa. Vähän niinku pyörällä ajo, että ei sitä opi jos ei ite tee. Vaikka ihastuksessa ois mitä vikaa ja tilanne miten vaikee tahansa niin kukaan ei voi tehä alotetta tai kysyy suoraan kummankaan puolesta. Ja mulle on ainakin turnoff jos ihastuneen kaveri tulee kysyyn eikä ihastunu ite. Ei kilpailu tai eetsäkelpaa-mielessä vaan koska se fiilis ei oo ollenkaan sama kun jos ite tulee kysyyn. Eikä oikeesti haittaa vaikka mokaisit kuhan tekisit sen alotteen omana ittenäs vaikka se ei oo se helpoin ratkasu... sille on vaan ainaki vaikeempi sanoo ei ku jos esittää.
Tsemppiä miehet ja naiset! Miks miehen pitäs olla aina se alotteen tekijä?
ps. oon jättänyt monet alotteet tekemättä koska oma elämä ei oo ollu mallillaan, en ois voinu tarjota hyvää miestä joka osaa pitää huolta itestään, seisoo omilla jaloillaan, sosiaalisten ongelmieni takia, koska uskoin aina että tuskin kelpaisin sulle tai sovittas yhteen, vaikka mistä sitä tietää jos ei ees yritä tai ota selvää? Monen monta kertaa oon kulkenu onneni ohi ja te muut ootte kans!...tanan tuppisuut! :D
Hän ei ollut "vapaa" .
Pelotti niin helvetisti. En yhtään tiennyt, minkälainen vastaanotto tulisi. Olisiko kylmä torjunta, täydellinen huomiotta jättäminen vaiko kilahtaminen. Torjunta tuntuu pahalta.
kyllä se oli epävarmuutta. minäkö muka saisin iskettyä noin kauniin naisen?