Elikkä ongelmani on että en ole ollut hyvä aviomies ollenkaan. Kun menimme naimisiin oli se järkisyistä, lapsia oli siinä vaiheessa jo kaksi. Sukukin vaikutti siihen, että menimme naimisiin, mitä vastaan kyllä olin. Tiesin, että en rakasta tuota vaimoani ja nimenomaan meidän seksielämä ei ollut sellaista mitä kaipasin ja kaipaan. Vaimo on kuitenkin suhtkoht varakkaasta perheestä ja lapset kyllä ansaitsevat isän ja äidin Joten oli järkevää mennä naimisiin. Vaimoni aina sanoo, että järkiliitot ovat viisaampia kuin rakkausliitot, sitä meillä ei ollut kuin alussa seurustelua jolloin pian huomasin kuitenkin, että jotkain puuttui. Eroa olen siis harkinnut useasti jo ennen avioliittoa.
Aloin pettämään heti melkein häiden jälkeen. Usean kerran olen ottanut naista yhden illan, mutta väliin on mahtunut myös lyhyehköjä suhteita. Kaikkiin näihin suhdenaisiin olen hieman rakastunut tai ainakin ihastunut. He minuun ehkä myös, mutta olen tehnyt selväksi, että en voi antaa enempää. Vaimoni kun on minulle kuitenkin kaukainen, niin ei ole huomannut näitä juttuja. Kerran kuitenkin tunnustin erään seksisuhteen. Sen jälkeen oikeesti kaduin, koska tuo toinen nainen alkoi vaatia enemmän ja enemmän, ja en halunnut antaa enempää, lopetin suhteen. Yhdessä vaimoni kanssa varoitimme tuota naista silloin,että laitamme asian poliisin asiaksi jos on vielä yhteydessä minuun, vaimoni kannusti minua siihen, koska hän aina puolustaa minua. Olin valmis eroamaan, ja olin jo varautunut siihen, mutta vaimo antoi anteeksi, tiesin sen kylläkin että saan anteeksi. Osaan katua sen verran hyvin, että se menee läpi. Kriisiä kesti parisen vuotta, ja luottamus ei ole edelleenkään palautunut. Mainittakoon, että meillä on myös seksiä, emme riitele juuri ollenkaan, saan mennä aika vapaasti ja matkustan työn vuoksi myös ulkomailla, mikä mahdollistaa seksin toisten naisten kanssa. Ja niitä on paljon, en voi vastustaa herkkupyllyjä. Toisaalta mitä vaimoni ei tiedä, ei vaivaa häntä.Isäni oli muuten samanlainen, petti äitiä alvariinsa, mutta äiti ei halunnut erota minun vuokseni. Olin ainut lapsi. He kuitenkin asuivat osittain eri maissa erillään, joten isäni voi pitää rakastajia ilman että äiti huomasi, minä pikkupoikana kyllä huomasin.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että etsin oikeaa rakkautta, sitä en mielestäni ollut vielä löytänyt, kunnes sitten aloitin suhteen taas naiseen, joka osoittautuikin juuri sellaiseksi mistä olen aina haaveillut. Rakastuin heti, ja siitä alkoi suhteemme. Tuo toinen nainen empi alussa, mutta myönsi myös rakastuneensa heti minuun ja meillä oli aivan mahtava aika yhdessä. Joskin hänestä ei tuntunut mukavalta, että petin mutta en uskaltanut erota. Vaimoni raskaudesta kuultuan hän suuttui minulle, mutta ei mennyt kauankaan kun olimme taas yhdessä, lupasin hänelle erota vaimostani. Useasti. Seksin osa-alueella olimme samalla aaltopituudella, toiveet, haaveet, harrastukset, kaikki sopi yhteen. Aivan kaikki.
Aloimme tavata lähes päivittäin. Keksin kaikkia mahdollisia asiota päästääkseni tuon toisen naisen edes lähelle. Ruokatunnilla kahvilla, lenkillä yhdessä, olin sairas kun hän ei ollut lähelläni. Kotona olin epätyytyväinen ja inhotti tullakkin kotiin. Vältin seksiä, en halunnut edes koskea vaimooni, kaiken lisäksi hän oli raskaana. Jossakin vaiheessa sanoin vaimolle, että en rakasta häntä, ja olisiko parasta erota. Niin pitkälle uskalsin jo mennä. Tiesin, että tuo toinen nainen ei kauaa jaksaisi vain rakastajana, joku ratkaisu oli tehtävä. Ja minä olin rakastunut.
Olimme yhdessä lähes julkisesti, yhteiset ystävämme näkivät meidät, ja kerroin myös työkavereille ja esittelin, että olen eroamassa ja tämä on elämäni nainen. Olin ylpeä hänestä. Toisaalta kärsimme molemmat, kun emme voineet olla jokapaikassa julkisesti, keksimme aina paikkoja jossa voisimme nähdä, hänellä omat lapset mukana ja minulla omat 2 vanhempaa. Illalla kun hän laittoi lapset nukkumaan menin tuon naisen luokse, rakastelimme ja sitten tyytyväisenä palasin omaan kotiin. En edes pessyt itseäni, jotta vaimo haistaisi jotakin ja vihdoin pyytäisi eroa, mutta sitä ei vain tullut. Vauva syntyi tässä jossakin välissä, mutta se ei muuttanut tunteita vaimoa kohtaan ollenkaan, päinvastoin, kaduin että vaimo oli tullut vielä raskaaksi koska se teki tilanteesta eron kannalta vielä pahempaa. Kerran kuristin vaimoa riidan päätteeksi, olin valmis vaikka tappamaan, niin paljon inhosin häntä, ja tilannetta.
.
Aloin pettämään heti melkein häiden jälkeen. Usean kerran olen ottanut naista yhden illan, mutta väliin on mahtunut myös lyhyehköjä suhteita. Kaikkiin näihin suhdenaisiin olen hieman rakastunut tai ainakin ihastunut. He minuun ehkä myös, mutta olen tehnyt selväksi, että en voi antaa enempää. Vaimoni kun on minulle kuitenkin kaukainen, niin ei ole huomannut näitä juttuja. Kerran kuitenkin tunnustin erään seksisuhteen. Sen jälkeen oikeesti kaduin, koska tuo toinen nainen alkoi vaatia enemmän ja enemmän, ja en halunnut antaa enempää, lopetin suhteen. Yhdessä vaimoni kanssa varoitimme tuota naista silloin,että laitamme asian poliisin asiaksi jos on vielä yhteydessä minuun, vaimoni kannusti minua siihen, koska hän aina puolustaa minua. Olin valmis eroamaan, ja olin jo varautunut siihen, mutta vaimo antoi anteeksi, tiesin sen kylläkin että saan anteeksi. Osaan katua sen verran hyvin, että se menee läpi. Kriisiä kesti parisen vuotta, ja luottamus ei ole edelleenkään palautunut. Mainittakoon, että meillä on myös seksiä, emme riitele juuri ollenkaan, saan mennä aika vapaasti ja matkustan työn vuoksi myös ulkomailla, mikä mahdollistaa seksin toisten naisten kanssa. Ja niitä on paljon, en voi vastustaa herkkupyllyjä. Toisaalta mitä vaimoni ei tiedä, ei vaivaa häntä.Isäni oli muuten samanlainen, petti äitiä alvariinsa, mutta äiti ei halunnut erota minun vuokseni. Olin ainut lapsi. He kuitenkin asuivat osittain eri maissa erillään, joten isäni voi pitää rakastajia ilman että äiti huomasi, minä pikkupoikana kyllä huomasin.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että etsin oikeaa rakkautta, sitä en mielestäni ollut vielä löytänyt, kunnes sitten aloitin suhteen taas naiseen, joka osoittautuikin juuri sellaiseksi mistä olen aina haaveillut. Rakastuin heti, ja siitä alkoi suhteemme. Tuo toinen nainen empi alussa, mutta myönsi myös rakastuneensa heti minuun ja meillä oli aivan mahtava aika yhdessä. Joskin hänestä ei tuntunut mukavalta, että petin mutta en uskaltanut erota. Vaimoni raskaudesta kuultuan hän suuttui minulle, mutta ei mennyt kauankaan kun olimme taas yhdessä, lupasin hänelle erota vaimostani. Useasti. Seksin osa-alueella olimme samalla aaltopituudella, toiveet, haaveet, harrastukset, kaikki sopi yhteen. Aivan kaikki.
Aloimme tavata lähes päivittäin. Keksin kaikkia mahdollisia asiota päästääkseni tuon toisen naisen edes lähelle. Ruokatunnilla kahvilla, lenkillä yhdessä, olin sairas kun hän ei ollut lähelläni. Kotona olin epätyytyväinen ja inhotti tullakkin kotiin. Vältin seksiä, en halunnut edes koskea vaimooni, kaiken lisäksi hän oli raskaana. Jossakin vaiheessa sanoin vaimolle, että en rakasta häntä, ja olisiko parasta erota. Niin pitkälle uskalsin jo mennä. Tiesin, että tuo toinen nainen ei kauaa jaksaisi vain rakastajana, joku ratkaisu oli tehtävä. Ja minä olin rakastunut.
Olimme yhdessä lähes julkisesti, yhteiset ystävämme näkivät meidät, ja kerroin myös työkavereille ja esittelin, että olen eroamassa ja tämä on elämäni nainen. Olin ylpeä hänestä. Toisaalta kärsimme molemmat, kun emme voineet olla jokapaikassa julkisesti, keksimme aina paikkoja jossa voisimme nähdä, hänellä omat lapset mukana ja minulla omat 2 vanhempaa. Illalla kun hän laittoi lapset nukkumaan menin tuon naisen luokse, rakastelimme ja sitten tyytyväisenä palasin omaan kotiin. En edes pessyt itseäni, jotta vaimo haistaisi jotakin ja vihdoin pyytäisi eroa, mutta sitä ei vain tullut. Vauva syntyi tässä jossakin välissä, mutta se ei muuttanut tunteita vaimoa kohtaan ollenkaan, päinvastoin, kaduin että vaimo oli tullut vielä raskaaksi koska se teki tilanteesta eron kannalta vielä pahempaa. Kerran kuristin vaimoa riidan päätteeksi, olin valmis vaikka tappamaan, niin paljon inhosin häntä, ja tilannetta.
.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mahdoton petturi olet ja luottamusta vaimoltasi tuskin saat koskaan palautumaan. Vaimollasi ei ole mitään syytä pitää sinua enää aviomiehenä. Olet rikkonut mielestäni lopullisesti Jumalan asettaman liiton ja siksi ex puolisollasi on täysi lupa ottaa parempi mies.
Syntisi evät ole kuitenkaan niin suuret eteikö niitä voisi anteeksi antaa. Niin Jeesus sanoi syntiselle naiselle: Syntisi annetaan sinulle anteeksi - mene eläkä enää syntiä tee!