Joulu on kohta ja ahdistus sen kun kasvaa.
Joulu on ahdistanu mua lapsesta asti. Se tuo mieleen erään lapsuuden joulun, jona en saanut yhtään lahjaa. Se ei johtunut siitä, ettenkö olisi ollut kiltti. Ei, olin suunnilleen maailman kiltein lapsi mutta minut oli vain yksinkertaisesti unohdettu.
Minulla on paljon sisaruksia, kaikki muut saivat useamman lahjan tuona jouluna. Pappani ja tätini viettivät joulua myös meillä. Hekin saivat useita lahjoja.
"Joulupukki" jakoi paketteja ja muistan kuinka jännäsin ja odotin milloin hän sanoo nimeni. Säkki kun oli alussa ihan pullollaan. Se tyhjeni ja tyhjeni ja jännitin ja odotin. Lopulta säkki oli tyhjä eikä nimeäni oltu sanottu kertaakaan.
Sitä pienen tytön hirvittävää tuskaa ja pettymystä on vaikea unohtaa, kun kaikki muut huoneessa nauravat ja availevat ilahtuneena pakettejaan.
Purskahdin itkuun ja juoksin pois. Äitini tuli hetken päästä kysymään mikä oli hätänä. Kun kerroin, etten saanut yhtään mitään, hän oli järkyttynyt ja hetken aikaa ihan hiljaa. Sitten hän yritti lohduttaa, että ehkäpä "uudenvuodenpukki" tuo sinulle jotain...
Paljonpa se siinä tilanteessa enää auttaa.
Sen jälkeen joulu on aina ahdistanut. Inhoan lahjojen ostoa, kaikkea hässäkkää, joululauluja, joulukoristeita..... tekisi mieli matkustaa jonnekkin missä olisi valoisaa ja lämmintä... jonnekkin sellaiseen paikkaan missä ei vietetä joulua.. voisi olla rauhassa.
Se vaan ei ole mahdollista. Tänäkin jouluna se järjetön tuska tulee taas.... eikä siihen auta mikään..
Joulu on ahdistanu mua lapsesta asti. Se tuo mieleen erään lapsuuden joulun, jona en saanut yhtään lahjaa. Se ei johtunut siitä, ettenkö olisi ollut kiltti. Ei, olin suunnilleen maailman kiltein lapsi mutta minut oli vain yksinkertaisesti unohdettu.
Minulla on paljon sisaruksia, kaikki muut saivat useamman lahjan tuona jouluna. Pappani ja tätini viettivät joulua myös meillä. Hekin saivat useita lahjoja.
"Joulupukki" jakoi paketteja ja muistan kuinka jännäsin ja odotin milloin hän sanoo nimeni. Säkki kun oli alussa ihan pullollaan. Se tyhjeni ja tyhjeni ja jännitin ja odotin. Lopulta säkki oli tyhjä eikä nimeäni oltu sanottu kertaakaan.
Sitä pienen tytön hirvittävää tuskaa ja pettymystä on vaikea unohtaa, kun kaikki muut huoneessa nauravat ja availevat ilahtuneena pakettejaan.
Purskahdin itkuun ja juoksin pois. Äitini tuli hetken päästä kysymään mikä oli hätänä. Kun kerroin, etten saanut yhtään mitään, hän oli järkyttynyt ja hetken aikaa ihan hiljaa. Sitten hän yritti lohduttaa, että ehkäpä "uudenvuodenpukki" tuo sinulle jotain...
Paljonpa se siinä tilanteessa enää auttaa.
Sen jälkeen joulu on aina ahdistanut. Inhoan lahjojen ostoa, kaikkea hässäkkää, joululauluja, joulukoristeita..... tekisi mieli matkustaa jonnekkin missä olisi valoisaa ja lämmintä... jonnekkin sellaiseen paikkaan missä ei vietetä joulua.. voisi olla rauhassa.
Se vaan ei ole mahdollista. Tänäkin jouluna se järjetön tuska tulee taas.... eikä siihen auta mikään..
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.