Korkeempivöiset kovistelee

Jotenkin arvostaisin korkeampivöisiä karatessa enemmän, jos ne enemmän asettaisivat pariharjoituksissa käyttämäns kovuuden ja taidokkuuden alempivöisten tasolle. On aika lapsellisen typerän näköistä kun joku mustavöinen tekee ihan omia muita liikkeitä pariharjoituksessa, missä kuuluis tehdä vaan muutama määrätty liike, tai jos tekee liian nopeasti. En tietenkään vaadi että kenenkään tarttis alkaa kömpelömmäksi ja hitaammaksi valkeavöiseksi, vaan ottamaan huomioon toiset enemmän. En tykkää siitä avuttomuuden tunteesta, kun joku korkeampivöinen pröystäilee taidoillaan, pelottelee turhanpäiten nauttien paremmuudestaan. Pitääkö niin kehnoimmille harrastajille aina näyttää että itse on edemmällä. En sinällään vihaa taidokkaampia harrastajia, vaan myös kunnioitan. Erityisesti kun he jaksavat välillä neuvoa minuakin ja tekevät harjoitukset maltillisesti. Tottakai ymmärrän että ihmiset on erilaisia...
81455
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Pienissä seuroissa ainakaan ei välttämättä ole omia harjoitusaikoja eri vyöarvoille, joten silloin täytyy treenata, kun siihen mahdollisuus on.

Eihän ne ylemmät kehity itse koskaan, jos treeneissä tehdään ainoastaan valkovöisten tekniikoita. Ei se ole mitään pröystäilyä, jos haluaa innokkaasti treenata ja oppia itselle uusia ja haasteellisia asioita.

Äänestä
  • Silloin kannattaa mennä melko yhtä kokeneen kanssa harjoitteleen. En tarkoittanutkaan että innokkuus olis pröystäilyä, innokkuushan on aika positiivinen asia. Esität asian vähän liian itsestäänselvästä näkökulmasta, tyylillä että tottakai positiivisuus on hyväksi, vai mitä oikein tarkotit kommentillas ? Ei paljon ole järkeä jos vaikka torjuntoja tehtäessä kokeneempi harrastaja lyö niin nopeata ettei toinen kerkiä tekemään mitään, tai sen verran kovaa että saa aiheutettua angsteja ym ym...Ja sitä paitsi, en itse oo aatellu että jossain sekaryhmässä ois pelkästään valkeevöisten tekniikoita, mistä sellaisen keksit ? Ei mun mielestä asia oo ollenkaan niin.

    Äänestä

  • Karate-Kalle kirjoitti:

    Silloin kannattaa mennä melko yhtä kokeneen kanssa harjoitteleen. En tarkoittanutkaan että innokkuus olis pröystäilyä, innokkuushan on aika positiivinen asia. Esität asian vähän liian itsestäänselvästä näkökulmasta, tyylillä että tottakai positiivisuus on hyväksi, vai mitä oikein tarkotit kommentillas ? Ei paljon ole järkeä jos vaikka torjuntoja tehtäessä kokeneempi harrastaja lyö niin nopeata ettei toinen kerkiä tekemään mitään, tai sen verran kovaa että saa aiheutettua angsteja ym ym...Ja sitä paitsi, en itse oo aatellu että jossain sekaryhmässä ois pelkästään valkeevöisten tekniikoita, mistä sellaisen keksit ? Ei mun mielestä asia oo ollenkaan niin.

    Toki kontaktin suhteen täytyy ottaa huomioon, että toinen on alempivöinen. Itse olen sitä mieltä, että kova kontakti uran alkuvaiheessa ei tuo kovuutta harrastajalle, vaan ainoastaan tyrehdyttää harrastusinnon. Kontaktin koventaminen täytyy tapahtua todella pitkällä tähtäimellä ja silloinkin harrastamisen pitää olla hauskaa.

    Itse olen kuitenkin kokenut niin, että taitavamman kanssa pariharjoitteita tehdessä oppii todella paljon. Siinä näkee koko ajan hyvän esimerkin tekniikoissa nokkansa edessä ja samoin saa hyvää ohjausta kädestä pitäen. Eli jos on vain mahdollista aina joskus sekoittaa ylemmät ja alemmat keskenään, niin se on pelkästään hyvä asia. Jos on iso treeniporukka ja pelkästään vasta-alkajat keskenään, niin yksi ohjaaja ei välttämättä pysty keskittymään kovinkaan yksilöllisesti kenenkään opetukseen.

    Mielestäni silloin tällöin tehtynä tuollaisissa sekaharjoituksissa myös ylemmät vyöt harjaantuvat opettamisessa ja valmentamisessa.

    Äänestä

Ottelu ylempivöisen kanssa on parasta mahdollista oppia. Omassa seurassa on suomen mestareita, joita vastaan ottelemisesta yleensä tulee fiilis, että on tasan hiekkasäkin arvoinen mutta jälkeenpäin aina tuntuu paremmalta. Uskoisin, että oma kehittyminenkin on nopeampaa kun on huippu vastustajat.

Enemmänkin ketuttaa ettei pysty tarjoamaan kunnon vastusta ja näin tavallann "hukkaa" toisen harjoitusaikaa...

Äänestä
  • Itse olen huomannut sen, että turpaanottaessa oppii eniten. Suuriman osan esim. randorijipoista olen oppinut niin, että joku vanhempi oppilas on laittanut minut ensin pakettiin.

    Mutta alkuperäiseen postiin jotain kommenttia:
    Itse olen huomannut enneminkin sen, että nuoremmilla oppilailla on kummallinen tarve todistella itseään vanhemmille oppilaille. On paljon mukavampi vääntää oman tasoisten tahi vanhempien oppilaiden kanssa, koska mitään todistamisen tarvetta suuntaan tai toiseen ei ole. Näin ollen esim. mattorandori on paljon antoisampaa, kun väännetään "rennosti" hakien ja rakentaen sitä paikkaa jonne iskeä. Kun taas nuorempien oppilaiden kanssa menee useasti siihen, että he vääntävät pelkästään voimalla ja unohtavat kaiken tekniikan mitä heille on opetettu. Varsinkin jos kyseessä on isompi kaveri.

    Onko muilla tullut vastaan samanlaisia kokemuksia?

    Äänestä

"... kun joku mustavöinen tekee ihan omia muita liikkeitä pariharjoituksessa, missä kuuluis tehdä vaan muutama määrätty liike..."

Tämä kohta taisi jäädä aika monelta vastaajalta lukematta. Tämä on siis siitä, että kun harjoitellaan etukäden suoran torjuntaa, niin ylempivöinen kikkailee lisäksi jotain takakädellä ja vastaavasti torjuessaan lisäilee horjutuksia, lukkoja yms. ylimääräistä, mitä ohjaaja ei sisällyttänyt päivän harjoitusohjelmaan. Tai pariin tekniikkaan rajoitetussa otteluharjoituksessa tekee kaikenlaisia muitakin tekniikoita.

Tuollaisissa harjoituksissa kaikki (ylempi- ja alempivöiset) ovat vain opettajan työkaluja tekniikan opettamisessa, eikä silloin pidä sooloilla.

Vapaammassa ottelussa, jossa tekniikoita ei ole rajoitettu, saa ylempivöinen tietenkin käyttää alempivöisille opettamattomiakin tekniikoita. Siinähän näkee sen, kuinka hyvin tietty tekniikka toimii sitä tuntemattomalle.

Äänestä

Mielestäni se on hyvä asia kun ylemmät vyöt kun treenaavat paritekniikoita alempien kanssa että he tekevät nopeaa tekniikkaa, muttei kuitenkaan liian nopeeta.

Niinhän sitä alempivöinen kehittyy, kun joutuu kovempaa vastaan harjoittelemaan. Jos ylempi tekee samantasoista tekniikkaa kuin alempi kun he tekevät pariharjoittelua, mielestäni ylempi tekee alemmalle karhunpalveluksen.

Meille sanotaan meidän seurassa kun me treenaamme alempien kanssa, että älkää päästäkö niitä liian helpolla, antakaa kunnon vastus, mutta älkää kuitenkaan jyrätkö päälle. Mielestäni tämä on tosi hyvä neuvo, ja sitä minä noudatan.

Ja enpähän oo huomannu että harkoissa mustavöiset tekevät joidenkin valkovöisten kanssa, sillä mustavöiset pitävät treenejä. Ja saattavathan he kokeilla tekniikkaa mitä seuraavaksi tehdään, ja sen tekniikan tärkeitä pointteja.

Äänestä
  • Ihan hyviä kommentteja laitoitte.

    Sinänsä ihme tosiaan ettei sitä ylempivöisten sooloilua teknisesti rajoitetuissa pariharjoituksissa juuri kommentoitu. Ei kai se sentään niin yleistä oo että itsestäänselvyys ois ? :)

    Mun mielestä tosiaan kaikenlainen pullistelu ja liiallinen näyttämisenhalu ei sovi karateen. Tällasia tyyppejä kuitenkin välillä näkyy. Ja ehkä jotkut korkeavöisetkin on sen verran arvostettuja ja taitavia että eipä niille juuri kehdata ( uskalleta ? ) sanoa vaikka vähän sooloilisivatkin. Varmasti myös valkovöisetkin sooloilee. Välillä tuntuu että jotkut pienempikokoiset miehet alkaa harrastamaan karatea että voisivat pullistella isommille jässiköille, näyttää että kyllä ne peitotaan. Itse oon sitä mieltä että ainakaan ison miehen ei tartte todistella mitään. Se sopii omalle kohdalleni, ei kaikille :)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Karate-Kalle kirjoitti:

Jotenkin arvostaisin korkeampivöisiä karatessa enemmän, jos ne enemmän asettaisivat pariharjoituksissa käyttämäns kovuuden ja taidokkuuden alempivöisten tasolle. On aika lapsellisen typerän näköistä kun joku mustavöinen tekee ihan omia muita liikkeitä pariharjoituksessa, missä kuuluis tehdä vaan muutama määrätty liike, tai jos tekee liian nopeasti. En tietenkään vaadi että kenenkään tarttis alkaa kömpelömmäksi ja hitaammaksi valkeavöiseksi, vaan ottamaan huomioon toiset enemmän. En tykkää siitä avuttomuuden tunteesta, kun joku korkeampivöinen pröystäilee taidoillaan, pelottelee turhanpäiten nauttien paremmuudestaan. Pitääkö niin kehnoimmille harrastajille aina näyttää että itse on edemmällä. En sinällään vihaa taidokkaampia harrastajia, vaan myös kunnioitan. Erityisesti kun he jaksavat välillä neuvoa minuakin ja tekevät harjoitukset maltillisesti. Tottakai ymmärrän että ihmiset on erilaisia...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu