Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Ylpeä ja samalla kateellinen pojastani

    Poikani on pitkänsalskea, urheilullinen, kauppakorkeassa opiskeleva adonis jolla kuitenkin on moraali päässä. Naiset juoksevat ympärillä ja perässä. Sanoin jo vuosia sitten pojalle että niitä hedelmiä saa ja pitääkin poimia mutta aina kondomi, myös parisuhteessa. Pojalla menee helvetin hyvin ja täytyy myöntää että kateeksi käy kun onnistuin hänen kanssaan niin hyvin. Itse en koskaan saanut mitään eväitä elämään perheeltäni. Pikkuveli taas on täysi pummi vaikka samat asiat tein, koneella vain päivät pitkät Pepsiä kitaten.

    Onko muita isiä joilla on vastaavia tuntemuksia, siis samalla valtava ylpeys jälkikasvustaan mutta myös tavallaan kutkuttava kateus? En oikein tiedä mitä voisin asialle tehdä. Mielenkiintoinen tunne, varsinkin kun poika välillä avautuu minulle omista asioistaan joka tietysti on hieno juttu.
    1166
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 1

    Vanhimmat

    Niinkuin leijonauros häätämässä nuorta kollia reviiriltään tai muistuttamassa kuolevaisuudesta. Kaipa se on luonto ihmisuroksen tuntemuksia määrittelemässä vieläkin jollain tasolla. Yritäs arvostaa pikkuveljeään, angrybirdXX voi olla kehitteillä siellä. Tiiätkö mikä se on?

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    kateellinen isukki kirjoitti:

    Poikani on pitkänsalskea, urheilullinen, kauppakorkeassa opiskeleva adonis jolla kuitenkin on moraali päässä. Naiset juoksevat ympärillä ja perässä. Sanoin jo vuosia sitten pojalle että niitä hedelmiä saa ja pitääkin poimia mutta aina kondomi, myös parisuhteessa. Pojalla menee helvetin hyvin ja täytyy myöntää että kateeksi käy kun onnistuin hänen kanssaan niin hyvin. Itse en koskaan saanut mitään eväitä elämään perheeltäni. Pikkuveli taas on täysi pummi vaikka samat asiat tein, koneella vain päivät pitkät Pepsiä kitaten.

    Onko muita isiä joilla on vastaavia tuntemuksia, siis samalla valtava ylpeys jälkikasvustaan mutta myös tavallaan kutkuttava kateus? En oikein tiedä mitä voisin asialle tehdä. Mielenkiintoinen tunne, varsinkin kun poika välillä avautuu minulle omista asioistaan joka tietysti on hieno juttu.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu