Kaikki oli hyvin, omakotitalo, aviomies, tyttö ja poika ja se koira pihalla. vakituiset työt ja uusi auto... Jokin vain ei ollut kohdallaan, kadotin itseni.
Ei tullut kaupunkilaistytöstä maalaistyttöä. Irtisanoin itseni, talo myytiin ja lähdin lapsineni kaupunkiin. sain vakiduunin ja kaikki oli taas hyvin. Kunnes kroppani petti, sairastelin 3kk, ja minut irtisanottiin laittomasti. Sain diagnoosin, Vakava masennus ja ahdistuneisuus. Saikulla ollu nyt 5kk ja jatkuu ainaki 4kk.
Olen nolla tilanteessa itseni ja elämäni kanssa. MIhin tästä mennä ja mitä tehdä!!!
Mikään ei kiinnosta, ystäviä ei uudessa kauungissa ole.. Psykalla käyn 3vko välein.
Ei mitään kiinnekohtaa. Eikä ketään!!! Mitä teen elämälläni?? Väsyttää...
Ei tullut kaupunkilaistytöstä maalaistyttöä. Irtisanoin itseni, talo myytiin ja lähdin lapsineni kaupunkiin. sain vakiduunin ja kaikki oli taas hyvin. Kunnes kroppani petti, sairastelin 3kk, ja minut irtisanottiin laittomasti. Sain diagnoosin, Vakava masennus ja ahdistuneisuus. Saikulla ollu nyt 5kk ja jatkuu ainaki 4kk.
Olen nolla tilanteessa itseni ja elämäni kanssa. MIhin tästä mennä ja mitä tehdä!!!
Mikään ei kiinnosta, ystäviä ei uudessa kauungissa ole.. Psykalla käyn 3vko välein.
Ei mitään kiinnekohtaa. Eikä ketään!!! Mitä teen elämälläni?? Väsyttää...
Vastaukset 2
Vanhimmat
ensimmäisenä siihen, että pyrit ottamaan tämän sairasloman todellakin ansaittuna ja tarpeellisena lomana! Älä vaadi itseltäsi liikaa, kunhan jaksat hoitaa perusasiat lapsille. Yllättävän vähän elämässä on kuitenkin asioita, jotka on "pakko" tehdä, ei täysin masentuneena ole pakko siivota ja tiskata, kyllä ne ehtii omaan tahtiinsa, ruokaakin saa valmiina. Pyri tekemään edes etäisesti mukavia asioita, helppoja pieniä tavoitteita. Katso vaikka elokuvia tai mielenkiintoisia tv-sarjoja, lue kevyttä kirjallisuutta, jollei se perinteinen "ulos lenkille" toimi mielen piristäjänä (vakavasti masentuneena ei yleensä edes jaksa), ainakin saa mielen hetkittäin täysin muualle itsestä ja omasta elämästä seuraamalla muiden "elämää".
Älä mieti vielä sitä, mistä seuraava työpaikka, ystäviä jne. vaan keskity tämän hetken hallitsemiseen. Kyllä ne siitä toipumisen myötä tulevat ja tulevaisuus selkiintyy. Jaksamista, päivä kerrallaan!
oletpa kivan näköinen nainen:) toivottavasti elämä vielä kääntyy parempaan suuntaan, olet vielä nuorikin.