Nykyään otan ehkä irti noin 45 hv 50 hv dieselmoottoristani (20 vuotta vanha - hyvässä kunnossa - matkanopeus)
Jos asennan siihen uuden 100 hv moottorin ja ajalen sillä noin
45 hv ajolla.....tuleeko kulutus olemaan sama?
Lasketaan pois hankintahinta ja kaikki muut siihen liittyvät tekijät.
Nyt fiskarivene kulkee gps-vauhtia 14,2 solmua ilman minkäänlaista nousulistaa hyvillä ajoominaisuuksilla - haluan tiätää käytännön kautta missä raja tulee vastaan :-)
Vene rakennettu 1934 Loviisassa.
Iso tai pienempi diesel...taloudellisuus.
Fiskariville
37
349
Vastaukset
- ? ? ? ?
Niin, mitä se paatti kuluttaa nyt ja mitä rajaa olet hakemassa ?
- ohos
jos fiskarilla pääsee 50hv koneella 14 knots niin ei kannata muusta haaveilla....
- SpK
Kyllä se suurinpiirtein saman kuluttaa. Tässä joitain tekijöitä jotka vaikuttaa siihen kuluttaako enemmän vai vähemmän:
- painavampi moottori lisää uppoumaa ja lisää kulkuvastusta eli samaan matkanopeuteen tarvii lisää tehoa
- isommassa moottorissa enemmän liikkuvaa massaa, isossa moottorissa kuluu enemmän tehoa moottorin massojenpyörittämiseen ja laakerivastusten voittamiseen
- uusi moottori saattaa kuitenkin olla kevyempi ja/tai hyötysuhteeltaan vanhaa sen verran parempi, että on taloudellisempi vaikka olisikin tehokkaampi
- hyötysuhde yleensä parhaimmillaan suurimman vääntömomentin kierrosalueella. Tehokkaammalla moottorilla saat välityksen/potkurin mitoitettua helpommin siten, että matkanopeus saavutetaan parhaan hyötysuhteen kierrosalueella.- Valittaja_LKV
Kato vaan Wickström vastaa toisella nimellään
- Joo paitsi
Ei massojen liikuttelu vie muuta energiaa kuin laakeri-/liukukitkat.
Vanha oletus minimikulutuksen osumista maksimimomentin kierrosalueelle ei ole enää aikoihin ollut pätevä.
Yleensä tilavuudeltaan suurempi moottori on hyötysuhteeltaan parempi, joskin näissä mittasuhteissa ei liene merkitystä. - Reikä päässä
Joo paitsi kirjoitti:
Ei massojen liikuttelu vie muuta energiaa kuin laakeri-/liukukitkat.
Vanha oletus minimikulutuksen osumista maksimimomentin kierrosalueelle ei ole enää aikoihin ollut pätevä.
Yleensä tilavuudeltaan suurempi moottori on hyötysuhteeltaan parempi, joskin näissä mittasuhteissa ei liene merkitystä.En ymmärrä. Kyllä minun mielestäni lisääntyneen massan liikuttelu vie enemmän energiaa: E = 1/2 m*v^2. Eli kappaleen kineettinen energia riippuu suoraan massasta. Myönnetään että ylimääräisten mäntien ja kankien liikuttelu vastaa ehkä osaa vauhtipyörän toiminnasta. Sen sijaan venttiilokoneiston kulutus on todennäköisesti pelkkää hukkaa.
Reikä päässä kirjoitti:
En ymmärrä. Kyllä minun mielestäni lisääntyneen massan liikuttelu vie enemmän energiaa: E = 1/2 m*v^2. Eli kappaleen kineettinen energia riippuu suoraan massasta. Myönnetään että ylimääräisten mäntien ja kankien liikuttelu vastaa ehkä osaa vauhtipyörän toiminnasta. Sen sijaan venttiilokoneiston kulutus on todennäköisesti pelkkää hukkaa.
Energiakaavastasi sen näkee, jos v on vakio ei energiataso muutu.
Isommat massat vaativat enemmän työtä kiihdytykseen mutta luovuttavat vastaavasti saman jarrutettaessa, vakionopeudella ei tarvita energiaa liikkeen ylläpitämiseksi.
Sama koskee venttiilejäkin, jousivoima antaa nokka-akselille takaisin sen energian joka puristamiseen tarvitaan jne.
Kitkat ne sitten vaan jää.
- Fiskarille
Miksi vaihtaisit moottoin joka on hyvässä kunnossa ja jos vene kulkee hyvin sillä? Uuden moottorin ominaiskulutus g/kWh on luultavasti vähän pienempi, mutta vaihtokustannuksia et varmaan koskaan saa ajamalla takaisin.
Jos nyt kuitenkin olet kiinnostunut niin näitäkin voi miettiä:
Uudessa moottorissa saattaa olla joitain muitakin hyötyjä, mutta myös haittoja - riippuen moottorista. Näissä uusissa automoottoreissa on jo sen verran eri antureita jotka voivat vikaantua ajan myötä että käyntivarmuus ei ole sen myötä ainakaan parantunut.
Vertaile myös kierroslukuja - joskus nämä uudet koneet käyvät paljon korkeammilla kierroksilla, joka ei ainakaan lisää mukavuutta fiskarissa. Se että haet tuplaten isompaa konetta saattaa tasoittaa tätä eroa kuitenkin. On jopa mahdollista että moottorin vaihdossa saat saman perusmoottorin joka sinulla jo on, mutta viritetymmässä versiossa ;)
Uusi moottori on varmaan siistimipi kuin vanha, ei vuoda öjyä jne.
Kerro miten perustelet 45 hv ottotehon nyt? Laskitko matkakierrokset verrattuna siihen että ajat pelti auki täysillä? - Fiskariville
Kiitos niille jotka vastasivat kysymykseeni.
Vähän tarkennusta:
Moottori: on BMW 45 hv/3000 rpm 340 kg vetolaitteinen
Uusi projekti moottori: sama paino mutta yli tuplasti tehoa.
Vene 8,80 m x "kapea"....Tilattu aikoinaan yhteysveneeksi...ei kalastuskäyttöön.
Vene on täysuppoamavene....ei tyyppiä tasaperä/Pettersonmallia.
Teen koko tän vaihdon ihan pelkästään "just for fun"-faktorilla...eli en tarviste mitään opastusta projektin "järkevyydestä.
Jos kiinnostaa niin on tässä veneessä aika merkillinen "vauhti/rpm-käyrä".
Vauhti nousee prikulleen saman verran mitä rpm nousee - siis käyrä on aivan suoraviivainen 6 solmusta ylöspäin 14 solmuun. Olen tehnyt kokeilut 200 rpm,n jaksoin.
"Ei se kimalainenkaan pitäisi lentää"
Veneen olen omistanut noin kymmenisen vuotta - veneellä on aina ollut alusta saakka venevaja.- Fiskariville
Sorry, unohtoi...
Haluan kiittä myös teitä joilla oli hyviä ja asiallisia pointteja.
Mutta kuten sanoin...tässä ei nyt tarvitse "järjeillä. - ? ? ? ?
Fiskariville kirjoitti:
Sorry, unohtoi...
Haluan kiittä myös teitä joilla oli hyviä ja asiallisia pointteja.
Mutta kuten sanoin...tässä ei nyt tarvitse "järjeillä.Kysymyksesi jäi edelleen hieman hämäräksi.
Jos uuden moottorin hyötysuhde on vanhan kanssa samaa tasoa, niin ei mahdollinen tehoreservi tietenkään kulutukseen vaikuta ellei sitä käytetä.
Kysyit myös jotain rajaa
"- - haluan tiätää käytännön kautta missä raja tulee vastaan "
Tuon sisältö , eli mikä raja, ei ole auennut !
Ps
Luiston kasvu suhteessa nopeuteen ei ole harvinaista, joten nopeus/rpm lineaarisuus ei ole mitenkään merkillinen. - Fiskarille
Paras Fiskariville,
Jatketaan projektin suunnittelua:
Mitkä on huippukierrokset ja matka-ajon kierrokset nyt? Niistä saadaan laskettua moottorin kuormitusta matka ajossa.
Se että nopeus nousee suoraan suhteessa kierroksiin ei ole miteknään tavatonta - sitä esintyy myös liukuvissa veneissä "puhtaissa" liukunopeuksilla. Eli potkurin luisto on melko sama laajalla kierroslukualueella, se "puree" hyvin kiinni ja sitä voisi verrata auton pyörään (auton nopeus on tietenkin suhteessa kierroslukuun jos ajetaan samalla vaihteella). - Luistosta
? ? ? ? kirjoitti:
Kysymyksesi jäi edelleen hieman hämäräksi.
Jos uuden moottorin hyötysuhde on vanhan kanssa samaa tasoa, niin ei mahdollinen tehoreservi tietenkään kulutukseen vaikuta ellei sitä käytetä.
Kysyit myös jotain rajaa
"- - haluan tiätää käytännön kautta missä raja tulee vastaan "
Tuon sisältö , eli mikä raja, ei ole auennut !
Ps
Luiston kasvu suhteessa nopeuteen ei ole harvinaista, joten nopeus/rpm lineaarisuus ei ole mitenkään merkillinen.Kommentti tähän:
"Luiston kasvu suhteessa nopeuteen ei ole harvinaista, joten nopeus/rpm lineaarisuus ei ole mitenkään merkillinen."
Luistonhan pitää pysyä samana jotta nopeus ja kierrokset ovat lineaarisia. Vai mitä, jos luistaa enempi kun aja nopeammin niin kierrokset nousevat eri tahtiin... - ? ? ? ?
Luistosta kirjoitti:
Kommentti tähän:
"Luiston kasvu suhteessa nopeuteen ei ole harvinaista, joten nopeus/rpm lineaarisuus ei ole mitenkään merkillinen."
Luistonhan pitää pysyä samana jotta nopeus ja kierrokset ovat lineaarisia. Vai mitä, jos luistaa enempi kun aja nopeammin niin kierrokset nousevat eri tahtiin...Ja kommentti kommenttiin.
luisto voi olla va vakio tai lineaarisessa suhteessa kumpaan suuntaan hyvänsä (vakio on suhteen erikoistapaus)
Esim;
nopeus 20kn luisto 5kn , kierrokset 2500 -> kierrokset 5000 nopeus 40 kn luisto 10kn ? - Luistosta
? ? ? ? kirjoitti:
Ja kommentti kommenttiin.
luisto voi olla va vakio tai lineaarisessa suhteessa kumpaan suuntaan hyvänsä (vakio on suhteen erikoistapaus)
Esim;
nopeus 20kn luisto 5kn , kierrokset 2500 -> kierrokset 5000 nopeus 40 kn luisto 10kn ?Aivan, totta
Luistosta kirjoitti:
Aivan, totta
Tuossa esimerkissä luisto pysyy täsmälleen samana, eli äkkiseltään laskettuna 5 %;issa.
- Fiskariville
Nyt 3200 rpm ja 14 kn (Eli ottaa täydet kierrokset plus kaksisataa)---tämä oli paras potkurivaihtoehto kokeilluista.
En katso ollenkaan epätodennäköiseksi että voin vaohdon jälkeen saavuttaa noin 15,5-16 solmua ja pitää sitä vauhtia matkanopeutena ja moottori ei tarvi kun käydä puolella teholla.
Hmmmmmmm....kyllä väittäisin että kun uppoamarunkoisen veneen runkonopeus ylitetään niin en ole enne lukenut/nähnyt/kuullut uppomamavenettä joka säilyttää ...lineaarisen nopetunsa..ja huomio.... reippaasti yli runkonopeuden.
Olen sentään harrastanut veneilya yli 40 vuotta ja ollut viilamassa ja potkureita sen kymmeneksen solmun lisäämistä varten....että siinä "plaaniosastossa" kyllä jotakin tietoa.
MUTTA: Jos teillä on jossain joku testi/varma tieto niin otan mielelläni vastaan sen tiedon....Mielellään tyyppiä:Vene (pituusxleveus) moottori/hv/rpm/vaihteston välitys ja potkurin nousu (halkaisija)
Ja ....huomio,,,sellainen uppoamavene joka on ilman nousulistoja tai muuta sen vertaista lisäkettä :-)
Nämä "rpm/vauhti"-asiat oli aikonaan helppo laskea täysplaanavissa veneissäni mutta ihan eri juttu uppoamarunkoisessa.....luiston pitäisi kaiken järjen mukaan nousta kuin ylitetään runkovaiuhti uppoamarunkoisessa veneessä.
Löpökulutusta tässä fiskarissa en ole koskaan tarkasti laskenut ....eli jätän sen asian sanomatta ja sen t5akia poikeastaan mun kysymys lähtikin alkuun.
Mutta vaikutta siltä että olette sitä mieltä että kulutus ei ainakaan nouse :-) En halua saada morkkista joka kerta tankattaessani.... maksaa jo ihan riittävästi.
Eri juttu mitä heittä laakista menemään...se kirpaisee vain kerran :-)
[Nyt en jaksa muistaa ulkoa mikä nousu (ja halkasija) tuli laitettua tähän veneeseen (Väitys on kuitenkin 2,1;1)....ainostaan kokeilun kautta tämä potkuriasia ratkeaa pienissä fiskariveneissä....täysplaaaivissa sen voi laskee ihan tarkalleen etukäteen.]- fiskeriville
Lisäys vielä:
Hauskana juttuna tuli mieleen kuin silloin "muskelivenaikanani" luin jotain testiä missä vene kulki nopeammin lehden testissä kuin mikä oli teoreettinen huippunopeus niillä kieroksilla ja potkurilla....hahaha. fiskeriville kirjoitti:
Lisäys vielä:
Hauskana juttuna tuli mieleen kuin silloin "muskelivenaikanani" luin jotain testiä missä vene kulki nopeammin lehden testissä kuin mikä oli teoreettinen huippunopeus niillä kieroksilla ja potkurilla....hahaha.Tiedätkö mikä on veneesi runkonopeus ?
Se oisi hyvä tietää ennenkuin suunnittelee mahdollisia suurempia matkanopeuksia/kulutusta.- baskeri-Ville
e.d.k kirjoitti:
Tiedätkö mikä on veneesi runkonopeus ?
Se oisi hyvä tietää ennenkuin suunnittelee mahdollisia suurempia matkanopeuksia/kulutusta.Johan tuo nyt ylittää runkonopeutensa reilusti, jos tuo 8,8m pituus / 14Kn pitää paikkansa eli ollaan tukevasti tai huterasti (?) plaanissa. Eikä tuo nyt niin kovin harvinaistakaan ole, nouseehan ne kun riittävän ison koneen laittaa alle ja onnistuneemmat rungot pysyy hyvin ohjattavinakin.
Kovin painava tuo ei kuitenkaan kokonaisuutena voi olla, jos tuolla teholla menee noinkin hyvin. Jos samanpainoinen kone antaa isommat tehot, niin eiköhän isoin hyöty ole melutason lasku kun potkuri on sovitettu oikein ja kierroksia voi laskea? Ja väheneehän tietenkin kulutuskin. baskeri-Ville kirjoitti:
Johan tuo nyt ylittää runkonopeutensa reilusti, jos tuo 8,8m pituus / 14Kn pitää paikkansa eli ollaan tukevasti tai huterasti (?) plaanissa. Eikä tuo nyt niin kovin harvinaistakaan ole, nouseehan ne kun riittävän ison koneen laittaa alle ja onnistuneemmat rungot pysyy hyvin ohjattavinakin.
Kovin painava tuo ei kuitenkaan kokonaisuutena voi olla, jos tuolla teholla menee noinkin hyvin. Jos samanpainoinen kone antaa isommat tehot, niin eiköhän isoin hyöty ole melutason lasku kun potkuri on sovitettu oikein ja kierroksia voi laskea? Ja väheneehän tietenkin kulutuskin.Mitä nyt sitten tarkoitat runkonopeudella ?
Yleensä näytetään pitävän runkonopeutena aallon etenemisnopeutta v(m/s)=(pii*L/2)^½ , joka on suuntaa-antava veneille, joiden keula-aalto täyttyy enimmäkseen pystysuunnassa.
Kapeissa/pitkäuppoumaisissa rungoissa keula-aalto täyttyy myös sivusuunnassa ja perän vajoaminen omaan aaltoon vastusta kasvattamaan vaatii suurempaa nopeutta.
Pettersson-veneet ovat käsittääkseni jopa pellinkiläisiäkin kapeampia pituuteensa nähden, joille uppoumanopeutena 1.5*L kn on hyvin tavanomaista.
Noin esimerkkinä edellä esitetyn aallonnopeuskaavan pätemättömyydestä voi miettiä vaikka soutukisoissa käytettyjä veneitä, alle 10 m veneellä (jotka suippenee sivusuunnassa) painellaan 14...15 kn nopeuksia vajaalla 5hv/t teholla, ja eivät taatusti ole liukualueella puolipyöreällä pohjallaan.- tjös
e.d.k kirjoitti:
Mitä nyt sitten tarkoitat runkonopeudella ?
Yleensä näytetään pitävän runkonopeutena aallon etenemisnopeutta v(m/s)=(pii*L/2)^½ , joka on suuntaa-antava veneille, joiden keula-aalto täyttyy enimmäkseen pystysuunnassa.
Kapeissa/pitkäuppoumaisissa rungoissa keula-aalto täyttyy myös sivusuunnassa ja perän vajoaminen omaan aaltoon vastusta kasvattamaan vaatii suurempaa nopeutta.
Pettersson-veneet ovat käsittääkseni jopa pellinkiläisiäkin kapeampia pituuteensa nähden, joille uppoumanopeutena 1.5*L kn on hyvin tavanomaista.
Noin esimerkkinä edellä esitetyn aallonnopeuskaavan pätemättömyydestä voi miettiä vaikka soutukisoissa käytettyjä veneitä, alle 10 m veneellä (jotka suippenee sivusuunnassa) painellaan 14...15 kn nopeuksia vajaalla 5hv/t teholla, ja eivät taatusti ole liukualueella puolipyöreällä pohjallaan.Menee OT, mut so not. Onko olemassa jokin suomenkielinen termi näille "wave piercing"-rungoille? Eli tyypillisesti katamaraaneissa hyvin pitkät ja kapeat rungot, joilla mennään reilusti yli runkonopeuden, muttei kuitenkaan plaanissa. Jotkut sotalaivat näyttää myös tekevän samaa, esim. tykkiveneet Karjala ja Turunmaa... ei kai niiden runkonopeus voi 35 solmua olla?
- Noususta
fiskeriville kirjoitti:
Lisäys vielä:
Hauskana juttuna tuli mieleen kuin silloin "muskelivenaikanani" luin jotain testiä missä vene kulki nopeammin lehden testissä kuin mikä oli teoreettinen huippunopeus niillä kieroksilla ja potkurilla....hahaha.Kommentti tähän:
"Hauskana juttuna tuli mieleen kuin silloin "muskelivenaikanani" luin jotain testiä missä vene kulki nopeammin lehden testissä kuin mikä oli teoreettinen huippunopeus niillä kieroksilla ja potkurilla....hahaha. "
Potkurien nousut ilmoitetaan vähän niin ja näin, eli vene voi oikeasti kulkea nopeammin kun teoreettisesti laskisi koska potkurissa on enemmän nousua kun ilmoitettu. - Leveä perä sen tekee
tjös kirjoitti:
Menee OT, mut so not. Onko olemassa jokin suomenkielinen termi näille "wave piercing"-rungoille? Eli tyypillisesti katamaraaneissa hyvin pitkät ja kapeat rungot, joilla mennään reilusti yli runkonopeuden, muttei kuitenkaan plaanissa. Jotkut sotalaivat näyttää myös tekevän samaa, esim. tykkiveneet Karjala ja Turunmaa... ei kai niiden runkonopeus voi 35 solmua olla?
Runkonopeudesta
Tykkibeneiden ja esim torpeedoveneiden Frouden luku on yleensä reilusti yli 1. Näiden rungon takaosa on hyvin kantava eikä uppoa samalla tavalla kun keula aalto ylettyy perän ohi.
Samaa myös nopeissa jahdeissa, muistelen esim Katanaa joka kulkee kasuturbiineillä kun eka omistaja ei kai tykännyt lentämisestä mutta halusi nopean jahdin. - leveä peräkö ?
Leveä perä sen tekee kirjoitti:
Runkonopeudesta
Tykkibeneiden ja esim torpeedoveneiden Frouden luku on yleensä reilusti yli 1. Näiden rungon takaosa on hyvin kantava eikä uppoa samalla tavalla kun keula aalto ylettyy perän ohi.
Samaa myös nopeissa jahdeissa, muistelen esim Katanaa joka kulkee kasuturbiineillä kun eka omistaja ei kai tykännyt lentämisestä mutta halusi nopean jahdin.Miten tuo teoria sopii noihin suippoperäisiin kilpasoutuveneisiin kun keula-aalto täyttyy jo ennen aikojaan ?
- Enpä usko
Noususta kirjoitti:
Kommentti tähän:
"Hauskana juttuna tuli mieleen kuin silloin "muskelivenaikanani" luin jotain testiä missä vene kulki nopeammin lehden testissä kuin mikä oli teoreettinen huippunopeus niillä kieroksilla ja potkurilla....hahaha. "
Potkurien nousut ilmoitetaan vähän niin ja näin, eli vene voi oikeasti kulkea nopeammin kun teoreettisesti laskisi koska potkurissa on enemmän nousua kun ilmoitettu.Tuskin niissä nousu niin paljon heittää että luiston osuuskin peittyy.
Todennäköisenpää lienee painovirhepaholainen spekseissä. - Frouden luku ? ?
Leveä perä sen tekee kirjoitti:
Runkonopeudesta
Tykkibeneiden ja esim torpeedoveneiden Frouden luku on yleensä reilusti yli 1. Näiden rungon takaosa on hyvin kantava eikä uppoa samalla tavalla kun keula aalto ylettyy perän ohi.
Samaa myös nopeissa jahdeissa, muistelen esim Katanaa joka kulkee kasuturbiineillä kun eka omistaja ei kai tykännyt lentämisestä mutta halusi nopean jahdin.Kuinkaa se voi olla venekohtainen tai miten se vaikuttaa ominaisuuksiin ?
- Froude
Frouden luku ? ? kirjoitti:
Kuinkaa se voi olla venekohtainen tai miten se vaikuttaa ominaisuuksiin ?
No Frouden luku on suureeton luku jolla voi kuvailla veneen nopeutta. Nämä veneet yltävät yli yhden lukuun.
- G.Ooglaaja
Leveä perä sen tekee kirjoitti:
Runkonopeudesta
Tykkibeneiden ja esim torpeedoveneiden Frouden luku on yleensä reilusti yli 1. Näiden rungon takaosa on hyvin kantava eikä uppoa samalla tavalla kun keula aalto ylettyy perän ohi.
Samaa myös nopeissa jahdeissa, muistelen esim Katanaa joka kulkee kasuturbiineillä kun eka omistaja ei kai tykännyt lentämisestä mutta halusi nopean jahdin.Wiki kertoo että Frouden luku kuvaa virtauksissa eri osien nopeuksien suhdetta.
Veneiden aallonmuodostukseen sitä voi soveltaa mittaustuloksiin muokattuna venenopeuden ja muodostamansa aallon nopeuden suhteena, ei siis ole muuta kuin nopeuksien suhdeluku, ei mikään veneelle kuuluva ominaisuus.
Jos veneen nopeus olisi em. aallonnopeus (pii*L/2)^½ , se vastaisi suunnilleen Frouden lukua 0.4 ja missään esitetyissä esimerkeissä ei venenopeus sentään ole niin suuri että Frouden luku olisi 1 tai sen yli. - Fiskariville
Enpä usko kirjoitti:
Tuskin niissä nousu niin paljon heittää että luiston osuuskin peittyy.
Todennäköisenpää lienee painovirhepaholainen spekseissä.No, eipä ollut. Perämoottori ja sen potkuri olivat vakiokamaa (speksit ja kuvat -ja luultavasti ei välitystä oltu muutettu :-). Luisto olisi sitäpaitsi pitänyt olla paljon suurempi....ei edes rst-prokutilla päästä 0-luistoon vaikka lähelle voi päästäkkin mutta että menee reilusti plussan poulella taita olla vain tulos kun pakko olla "hyvät suhteet" isoon ilmoittajaan. Tää oli joskus 70-luvulla kun 20-hevosvoimaset piti kulkee tosi taloudellisiesti (testien mukaan siis)
Ja kuka nyt laittais rst-potkuria 20-kymppiseen (plus vakiovene)
Onhan niitä muitakin hauskoja testejä ollut vuosien mittaan.
- Fiskariville
Tulipa tässä nyt treenattua vähän valokuvien laittoa internettipilviin....kuvat yleensä korva aika monta sanaa:
http://imageshack.us/g/811/btendanno1934i.jpg/
Ainakin itse pääsen tonne omia kuvia katsomaan....toivottavasti tekin jos kiinnostusta löytyy :-)- firksriville
ja
http://imageshack.us/g/821/utfrdtillmellanaskskr20.jpg/
en osannut laittaa samaan albumiin :-(
- paljastuit
Tämähän on se Jarmo S....sen Näsijärven paatti!
- porvokaattori
Puusilmä, kuvat ovat mereltä, eivät Näsiltä tai miltään muultakaan järveltä. Vene kyllä ansaitsisi paremman lakan pintaansa ennen uutta moottoria.
- Fiskariville
Oli vika tikki laittaa kuvat näyteille - asia korjattu - kuvat poistettu.
Ainahan sitä jotain oppii foorumeusta. :-)
Eipä silti, miksi tämä foorumi olisi asiallisempi kuin muutkan, kaikkitietäväisiähän aina löytyy. Ciao.- FISKARIVILLE
Taitaa olla täällä kateellisia kavereita kun fiskari ylittä 100 %,sti runkonopeutensa ilman nousulistoja (onhan täällä asiallisiakin).
- kijds
FISKARIVILLE kirjoitti:
Taitaa olla täällä kateellisia kavereita kun fiskari ylittä 100 %,sti runkonopeutensa ilman nousulistoja (onhan täällä asiallisiakin).
Pikkubusteri ja kipparilakki...siinä löydät.
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kuvat! Dannyyn liitetty Helmi Loukasmäki, 22, on puhjennut naisena kukkaan - Some sekoaa: "Sä..."
Ooo, kaunis aikuinen nainen Helmistä on kasvanut siinä yli 80-vuotiaan Dannyn rinnalla! Katso uudet kuvat: https://ww584392- 482952
Suodatinpussin kastelemalla saa parempaa kahvia
Kokeilin niksiä ja kyllä tämä kahvi on parempaa nyt. Ei lainkaan maistu paperiselta. Huljuttelee hanan alla suppiloa pap1352236Tidätkö nainen
että suoraan sanottuna v.tut.aa että pääsit näin lähelle minua. Ei olisi oikeasti aikaa tähän mutta silti aina välillä o1051926Mikä on kaivattusi etunimi?
Otsikossa siis on kysymys eriteltynä. Vain oikeat vastaukset hyväksytään.711459Onkohan sinulla kaikki hyvin?
Nyt vähän sellainen outo tunne tuli. Sinun asiasi niin ei minulle toki tarvitse kertoa. Kunhan mietin...381187Huikeeta, mahtavaa, ihan mielettömän upeeta
Me ostettiin talo Espanjasta. Tosin saadaan käyttää sitä vain muutama viikko vuodessa kun on monta muutakin ostajaa! M1891077- 1731076
En kestä katsoa
Sitä miten sinusta on muut kiinnostuneita. Olen kateellinen. Siksi pitäisi lähteä pois871058Oho! Arja Koriseva paljastaa TTK:n ekasta suorasta lähetyksestä: "On vähän ärsyttävä yhtälö!"
Upea Arja Koriseva! Tsemppiä haasteelliseen tilanteeseen! Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde/oho-arja-koriseva-161042