BEDiäkö?

Olen nyt kahtena iltana peräkkäin saanut ahmimiskohtauksen, ja ne johdattivat minut tälle palstalle. Olen periaatteessa laihdutuskuurilla (olen erittäin pahasti ylipainoinen), ja päivät ovat menneet ihan hyvin, mutta illalla se sitten iskee - tarve ahmia.

Minulla on huono tapa säästää iltaan kaloreita, eli syödä päivällä vähän, jotta voisin iltapalalla sitten syödä enemmän, joten normaaliin iltapalaani kuuluu yleensä 1 keitetty kananmuna, 2 palaa leipää, puoli purkkia raejuustoa ja puoli purkkia rahkaa marjoja tai hedelmiä rahkan joukossa. Toissailtana kuitenkin mopo karkasi käsistä, ja tuon edellä mainitun iltapalan jälkeen iski pahin ahmimiskohtaus pitkiin aikoihin: kahden hengen annos pakastecouscousia, 10 cm Viennetta-jäätelökakkua, jogurtti ja suklaavanukas. Jälkeenpäin mahaan koski ja hävetti vietävästi. Eilen illalla sama juttu, söin tällä kertaa kokonaisen Viennetta-kakun ja kaksi Nutrilett-patukkaa, jotka yksittään vastaavat ateriaa...

Olen huomannut, että nämä pahimmat ahmimiskohtaukset sattuvat silloin, kun olen yksin kotona - sosiaalinen paine olla ahmimatta on pienempi. Hävettää ihan hirveästi, että syön tällälailla, mutta kuitenkaan en mahda itselleni mitään. Sitten, kun kotona on muitakin, on vähän helpompi hillitä itsensä, tai ainakin ahmittava ruoka on terveellisempää: porkkanoita, vesimelonia, kaloritonta marjakeittoa jne.. Tuntuu, että välillä on mahdotonta saada unen päästä illalla kiinni, jollei ole syönyt itseään ähkyksi jollain, mieluiten tietysti jollain epäterveellisellä herkulla.

Kuulostaako tämä BEDiltä?