Ihastumiesta. Mulle käy aina näin... Ei vaan saa ajatuksia toisaalle ja tästä palstasta kehittyy pakkomielle. Ei ois pitäny ikinä synytyä. En kykene enään arvostamaan itseään tipan vertaa. Ihan helvetin surullista. :'(
Aina sitä joku päivä on hymy huulilla, mutta kun tajuaa elämän realiteettit masentuu täysin tähän... Paskaan.
Aina sitä joku päivä on hymy huulilla, mutta kun tajuaa elämän realiteettit masentuu täysin tähän... Paskaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mikä mahtaa olla sun perusongelmasi ei suinkaan pelkkä ihastuminen voi ihmistä noin kaataa? Ehkä sun elämä on liian helppoa ja sinulla ei todellisia ongelmia ole, niin on aikaa vatvoa jotain turhaa ja tehdä siitä elämää suurempi juttu. Relaa vähän ja mieti onko sun ongelmasi ja ihastumisesi niin tärkeä ja todellinen, että suu alaspäin masentuneena hukkaat arvokasta aikaa ja tuhlaat elämäsi päiviä. Jos sulla ei muuta mietittävää ole kuin oma arvostuksesi, niin onhan se helvetin kova juttu joo...ja tosi realiteettia.
Ota itselle ocd-oireita ja tic.oireita katotaan tekeekö ne sun elämästä helppoo. ;(
edelliselle..ihmisiähän me ollaan ja joku osaa ottaa asiat iisimmin kuin toiset, eihän semmosta voi yksilöidä.
Ei näillä palstoilla kannattais kai käydä ollenkaan, mutta vaikeehan täältä on poistua
kun on kerran tänne ikävöinnin takia päätynyt.
Latasin muuten just i-tunesin pe ostamani cd:n, täytyy kohta kuunnella.