Uskotko aina uutisiin?

Riippuu ihan mistä uutisen luen.

Tuon verkkomedia sivun uskottavuus on Seiskan tasoa, hieman alempi......

Salaliittoteorioita toinen toisen perään:))

Tähän en usko senkään vertaa mitä vaikka iltikseen. Kaikkee pas'koo sitä saakin lukea ja liian pitkää selitystä jossa yritetään puolustella omaa näkemystä.

Minä aloin uskomaan Lääkefirmojen vahvasta mainoksesta/painostuksesta Terveyskeskuksiin.

Onhan tästä vuosia, kun minulle määrättiin ekat kolesteroli lääkkeet, olikohan ne Lipitor?, mutta kalliit..yli 200,-mk satsi/3kk, markka-aika.

Sitten katselin itse netistä ja huomasin, että vastaavaa ainetta sai muistaakseni 30,-mk satsi, jonka kerroinkin sitten terkkarissa. Lääkäri hämmästeli ja mikä ihme? Hän sanoi;"Lääkefirmat mainitsevat vain tämän Lipitorin!!!!! Silloin ei ollut viellä vaihto oikeutta Apteekeissa.

Ajat ovat muuttuneet silloisesta, onneksi. Nyt vaihdoin jopa verenpainelääkkeenkin.

Iät ja ajat on ollut tiedossa, ainakin minulla, kuinka näitä tutkimuksia tehdään, kuka rahoittaa kenenkin intressillä. Samoin epäkohdat, mihin oikeasti näitä myönnettyjä tutkimus apurahoja menee. Hah haa, sanon minä siihen rehellisyyteen.

No, kieltämättä, onhan jotain hyvääkin saatu aikaan, sillä viellä on maailmassa rehellisiäkin tutkijoita.

Kyllä.

Uskon kyllä uutisiin, aina niissä on jokin asia tai tapahtuma, mistä nyt sitten on uutisoitu.

Ongelmana nimenomaan uutisointi. Asioita voi ilmaista niin monelta kantilta ja niin monilla painotuksilla, että kaikkeen pitää nyt suhtautua kriittisesti. Se on sellainen sana olemassa kuin "medialukutaito". Sitä tarvitsee nykyään päivittäin. Siitä tulossa/tullut oppiaine kouluihinkin.

Asian huomaa helposti ihan kotimaisessa sanomalehtijournalismissakin. On aivan eri informaatio, lukeeko jostain asiasta Demarista, Uudesta suomesta, Kirkkouutisista, Seiskasta... Kaikki ottavat itse asiasta irti sen, mikä on kustantajan tarkoitusperä. Ja tietenkin okainen journalisti painottaa omaa, henkilökohtaista näkökulmaansa.

Aikanaan kävin paljon kirjaston lehtisalissa lukemassa sanomalehtiä a muutenkin lehtiä. Se kun kaikilla alueilla on jokin valtalehti, josta sai jonkin käsityksen jostain asiasta, yllättäen toisella puolella maata ilmestyvä valtalehti kertoikin asiasta aivan toisenlaista tulkintaa. Siitäkin siis kyse, tulkinnasta.

Isommissa asioissa, ei ole pelkästään kotimaisen tiedonvälityksen varassa. Aikanaan oli kiintoisaa seurata lehdistä, Pravda ja joku CNN tai BBC tai Yle tiedotti kyllä tapahtumista, mutta kaikki vähän eri tavalla.

Nykyään nettiaikana uutisten seuraaminen vaivatonta, erittäin paljon eri lähteitä helposti löydettävissä. Mitään sanomalehtiä ei ole itselle tullut kai kymmeneen vuoteen. Siinä kun ennen aamulla aukaisi paikallisen sanomalehden kahvipöydässä, itse avaan netin ja uutiset. Yksi syy sekin, ei painettu paperi mitenkään voi pysyä ajan tasalla verkkomedioitten kanssa.

Olisi useampikin konkreettinen esimerkki asiasta, ihan omakohtainen. Mutta sanotaan näin, kun on sisällissota, radiohäirintä päällä, eikä paikallisista tiedotusvälineistä tule kuin klassista musiikkia ja puhelinyhteydetkin katkaistu, ihmeesti osaa antaa arvoa vanhanaikaiselle radiolle, jota ruuvaamalla löytää kv- kanavia, mistä saa edes jotain tietoa.

Nettiaikanakin kaikilla pitäisi olla kotona putkiradio, sitä ei saa hiljaiseksi niin kauan kuin sähkövirtaa löytyy. Se on netin heikkokohta. Kaikki nettiliikenne on ällistyttävän helposti katkaistavissa. Ja kriisitilanteissa nimenomaan tiedonvälitys kaiken A&O. Samaten kännyköistä voi tehdä suuressa katastrofissa verkonpainoja, jos jollain lankapuhelin, se voi toimiakin aikansa.

Niinsiis. Kyllä mä uutisiin uskon. Uskon että jotain on tapahtunut tai jostain on saatu selvitettyä jotain. Mutta tietolähteeseen pitää aina suhtautua varauksellisesti, olkoon mikä tahansa. Useampia seuraamalla voi koittaa muodostaa oman käsityksensä. Ja kuten tiedetään, historia yllättävän epäselvä asia, voittaja kirjoittaa sen mieleisekseen. Hitto, vieläkin jauhetaan toisesta maailmansodasta, joka oli ensimmäinen todella hyvin dokumentoitu sota ihmisen historiassa. Yllättävän monet asiat, isotkin tuntuu edelleen olevan täysin hämärän peitossa. Vaikka asioita on tutkittu jo kymmeniä vuosia.

Juu, pitää lukaista pashalehtin lööpit, saa tärkeää informaatiota, miten Nykäsen vankilaura etenee tai, Frederikin ylinopeussakot menee käräjille. Onhan tossa muitakin juttuja varmaan, Kreikasta, Afganistanista, Suomesta.. Mutta kukas se putosikaan Dilistä?

Nykyään sotketaan isot ja pienet asiat aivan suruttomasti samaan etusivuun.


=DW=

Uutisiin kannattaa aina uskoa, mutta ne pitää myöskin aina lukea hartaasti:

"Hirveä rääkättiin Kainuussa!!!!
Kituvaa eläintä ammuttiin pyssyllä kahdesti.!!!
Koiraraukkaa usutettiin puremaan jopa kolme kertaa!

Tuosta uutisesta pitää heti huomata että se on naisen kirjoittama.
Hirvimetsällä käytetään asetta, ei pyssyä.
Toisella laukauksella lopetetaan Hirven lähimmät ongelmat.
Useimmiten koiraa pidätellään että se ei saisi kuvitelmaa kaadetun Hirven olevan sen saalis.
Nuorelle Koiralle annetaan kyllä oikeus näykkiä vähän ja pari palaa Hirven sydämestä tms.

"autoilija ajoi lapsen yli suojatiellä"

Taaskin naisen tai epäillyttävän miehen kirjoittama uutisen otsikko.
Tottahan tuo saattaa olla, mutta sen olisi voinut kirjoittaa myös näin:

"Vanhempiensa valvomaton ja opettamaton lapsi pyöräili auton alle."
Autonkuljettaja oli tilanteessa voimaton.

"Nyt puhuu puhkuja!!!!"

Minulla oli nälkä, ja tuottaja pakotti Butte Bossujen kinkkuihin kiinni.

H.

En usko uniin, saati kaikkiin uutisiin.

"Joka uniinsa uskoo, se varjoaan pelkää."

Tietääkseni uutisohjelmia ei pidetä uskonnollisina ohjelmina.