Hei, meillä on toisen lapsen laskettu aika 03/12, esikoinen on tuolloin 1v.8kk. Onko sinulla kokemuksia/vinkkejä käytöntöön samalla ikäerolla olevista lapsista ? Nukkumiset, ulkoilut, esikoisen huomioiminen.. ovatko tuplavaunut välttämättömät? vai pärjäiskö tav. vaunuilla, joihin hommais seisontalaudan, jaksaiskohan seisoskella vielä siinä.. :)
Lasten ikäeroksi tulisi 1v 8kk, kokemuksia? :)
sunny80
91606
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Meillä esikoinen oli vielä norempi pikkuveljen synnyttyä, ikäeroa pojilla 1v3kk. Alku oli suoraansanottuna yhtä kaaosta, mitä ei helpottanut se, että mies teki pitlää työpäivää ja oli kotona iltaisin vasta puolenön jälkeen. Yksin sain siis oitaa syötöt, nukutukset, no, kaiken! Ja helppoa tämä ei ollut, nukutin lapset öunille vaunuihin pihalla jonkun aikaa kun muuten en saanut niitä nukkumaan :D luojan kiitos siis tuplavaunuista! Minulla oli myös normivaunut joissa seisomalauta, muta noille ei kyllä ollut mitään käyttöä, ei tuo meidän hulvili siinä jaksanut kauaa seisoskella. Tuplavaunut ihan ehdottomat kävelylenkeille, kauppareissuille yms. Minulla tosin nuo tuplat tuollaiset joita voi käyttää joko yhden tai kahden penkin kera, paljon tulee ulkoillessa käytettyä vain yhdellä penkillä kun isompi kävelee jo sen verran hyvin (baby jogger city select, suosittelen!).
Esikoinen on aina ollut kovin mammanpoika, mutta sairaalassa ollessani toista synnyttämässä kääntyi ihan isän pojaksi! Oli kovin mustasukkainen pikkuveljestä alkuun :/ nyt nuorempi 9kk ja jo vähän helpottaa, leikkivät jo yhdessä eikä tarvitse itse olla enää koko aikaa viihdyttämässä. Tosin nyt kun pienempi osaa liikkua, se kovasi tahtoisi mennä isomman leikkeä sotkemaan ja siitäkö vasta sota syntyy..
Itse yritin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa saada rytmit mahdollisimman samaksi, eli pyrin siihen että nukkuivat yhdet putkätpäiväunet samaan aikaan, jolloin itselle jäi aikaa tehdä jotain, ja no, usein nukkua! Paremmin jaksaa kun saa itse vähän levätä. edelleen nukkuvat n. 2-3h päikkärit yhtäaikaa.
Joku sanoi osuvasi joskus että se on kumma, miten toisen syntyessä kotiommat eivät vain tuplaannu, vaan nelinkertaistuvat. Pitää paikkansa! Kämppä kuin pyörremyrskyn jäljiltä monta kuukautta eikä kenelläkään energiaa siivota, taikka juurikaan edes välittää koko sotkusta. Nyt pikkuhiljaaon tämäkin kaaos saatu ajan kanssa siivotua.
Yritin alusta saakka viettää esikoisen kanssa laatuaikaa vauvan esim. nukkuessa. Teimme jotain kivaa, mistä hän tykkää, jottei vauva veisi kaikkea homiota, sillä tottahan on, että vauva on aikaavievä ja siinä sivussa saattaa toinen "unohtua". Otin isomman mukaan kauppreissuille, postiin, pikaisille asioille ja ätin vauvanisän kanssa kotiin nukkumaan, näin sai isompi viettää äidin kanssa aikaa kahden. Nyttemmin olen alkanut viedä myös vauvaa kaksistaan johonkin ja isompi sillä aikaa tekee isän kanssa jotain mieluisaa.
Rankkaa on alku ollut ehdottomasti,paljn rankempaa kuin odotin, mutta en kadu päätöstä tehdä lapset lähekkn hetkeäkään! Niin paljon jo tässä vaiheessa nauttivat toistensa seurasta! Mikä sen ihanampaa kuin katsella isomman toilailuja joille pikkuveli naureskelee vieressä ihan kippurassa!:)
Minullakin täysin samanlaisia mielipiteitä ja ajatuksia, mitä "Ilarppa kertoikin.2
Meillä lasten ikäero on 1v6kk ja lapset ovat nyt 1v ja 2,5-vuotiaat. Me ostettiin Emmaljungan Duo Egge -rattaisiin kantokassi ja esikoiselle siihen päälle sisarusistuin. Tämä siksi, että niillä vanhoilla rattailla pääsi helpommin lenkille talvellakin - tuplarattaiden pyörät on yleensä huonommat eli samat kuin matkarattaissa. Tuplat ois ollu lisäksi kalliimmat ja olis vienyt liikaa tilaa pienessä kämpässä (rivarikolmiossa asutaan), siksi ostin sisarusistuimen, makso vaan 60-70e. Nyt kesällä ostin vielä seisomalaudan ja esikoinen seisoo siinä lenkeillä useimmiten tai kävelee itse. Meillä kuopus sattui olemaan varsin helppo vauva ekat 6kk (olin varautunut paljon pahempaan) ja lisäksi lapset nukkui aina samaan aikaan päiväunet päivällä! (2-3h). Minusta rankinta on nyt kun kuopus 1v nyt heräilee paljon, molemmat nukkuvat enää vähän päivällä (esikoinen jättää välillä päiväunet pois ja kuopus nukkuu 1,5-2h), esikoisella uhma ja pottailuharjoitukset ja kuopus samalla on myös täysin vahdittava (kiipeilee joka paikkaan) ja lapset ovat ruvenneet myös tappelemaan paljon keskenään, toki myös leikkivät. Rankinta on olla 1-ja 2-vuotiaiden kanssa, se vauvahan nukkuu paljon ja ei vielä liiku mihinkään! :-) Meillä kuopus meni esikoisen rytmissä: aamupäivällä ulkoiltiin esikoisen vanhan rytmin mukaisesti klo 9.30-11 ja kuopus nukkui pienet tirsat vaunuissa, sitten iltapäivällä nukkuivat pitkät unet yhdessä ja illalla vauva nukkui vielä pienet 30 min tirsat 9kk ikään asti. Meillä esikoinen heräili vielä öisin kun kuopus syntyi ja siksi mies rupesi meillä hoitamaan esikoista yöllä (en ois muuten jaksanu). Mies oli kyllä aika väsy kun esikoinen rupesi nukkumaan täydet yöt vasta 2-vuotiaana. Meillä esikoisesta tuli "isin tyttö" ja kuopus on taas aivan minun perääni. Hengissä selvitty ekasta vuodesta kahden pienen kanssa, univelkaa on kertynyt paljon, mutta lapset antavat myös niin paljon! :-)
Muksuilla ikäeroo 1v7kk, nyt ovat 3 ja kohta 5v. Alku oli leppoisaa kun vaavi nukkui paljon eikä vanhempi ymmärtänyt olla mustis. Tuplavaunut oli ihanat, pääsi pitemmille lenkeille ja liikkumaan kätevämmin. Seisomalauta otettiin käyttöön vasta vuoden jälkeen.Eli tuplat käytössä vaan reilun vuoden, mutta sitäkin ihanammat. Kantoliina oli kätevä, kun sain vaavin pois liian innokkaan häärääjän ulottuvilta. Alku siis oli yllättävänkin ihanaa ja helppoa. Sitten pikkuhiljaa isompi alkoi tulla mustasukkaiseksi ja nyt on mahdotonta tappelua vähän väliä, vaikka toki usein ihanaa kun on leikkiseuraa toisistaan eikä tarvi koko ajan olla kehittelemässä tekemistä. Vaikea sitä on etukäteen suunnitella mitään, kun ei tiedä millainen tapaus tulossa, onko lapset terveinä, miten itse jaksaa...
Korvaamattomia oli kaikki mammakerhot ja muut äidit, sai valvoneenakin jakaa arkea, ideoita ym..
Hei, kiitos asiallisista vastauksista :) Olen samaa mieltä, että etukäteen on varmasti vaikea arvailla miten kaikki sujuu, ja oikeastaan turha vaivata sillä päätään. Toivon vain, että lapsilla olis hiukkasen paremmat yöunet kuin esikoisella. Valvomista oli 4kk:n jälkeen kuukausien ajan, aika väsynyt olo oli.. Mammakerhossa käytiin kerran viikossa, tuntui ettei useammin ois varmaan jaksanutkaan.. Hoisin aika pitkälti yksin lapsen, sillä miehelläni oli ja tulee olemaankin päiväopiskelua ja 3-4krt:ssa yötyötä. No, mutta pakko uskoa, että jaksaa ja selviää taas tästäkin elämänvaiheesta, onhan sitä ennenkin selvitty vaikka mistä :))
Olen pohtinut tuota Kelan äitiyspakkausasiaa.. Te, joilla lapsilla on lyhyt ikäero, otitteko pakkauksen vai 140e rahan ? Jos otitte rahan, miten käytitte sen ? :)
Meillä ikäeroa 2v3kk ja seisomalauta on ollut kätevä. Emme hankkineet enää tuplavaunuja. Esikoinen seisoo siinä ja välillä kävelee itse. Lapset nyt 2v8kk ja 5kk. En ottanut äitiyspakkausta, ihan ois ollu turhaa, koska esikoisesta otin ja vaatteet oli vielä täysin käyttökelpoisia. Meillä oli alkuun rajua mustasukkaisuutta, mutta se on kyllä helpottanut kovasti. Tosin vähän kovakouraiset on otteet esikoisella, että itse välillä hirvittää, mutta vauvaa yleensä vain naurattaa. Usein toki pitää viheltää peli poikki. Pieneksi hetkeksi voi jo jättää kaksistaan nykyään, esim. kun käyn vessassa tai lämmittämässä maitoa tms. Meille suotiin ns. helppo vauva (ainakin vielä..)vaikeampaa on nyt tämän uhmiksen kanssa...
Nukkumisesta mainittakoon että täällä vedellään kolmatta vuotta ilman kunnon unia. Esikoine aivan onneton nukkuja ja samoin tämä uudempi kaveri. Molemmat heräilevät edelleen öisin. Hyvänä yönä herätään ehkä kolmesti, pahimpina 20 kertaa. Jos sattuvat heräämään yhtä aikaa niin saattaa käydä niinkin että heräävät ihan totaalisesti ja rupeavat leikkimään! No, luotan siihen että tämä joskus helpottaa.
Kannattaa antaa esikoisen mahdollisimman paljon olla "hoito-apuna" ettei hänelle tule hyljeksitty olo jos häntä syrjitään..itselläni esikoinen oli 1v 9kk ja annoin hänen olla kaikessa mukana mihin vain oli kiinnostunut..nyt lapset ovat lähes erottamattomat ja iältään 1v ja toinen 2v 9kk
Suosittelen kaksosten rattaita sillä esikoinen kuitenkaan ei jaksa kauaa tuskin kävellä tai seisoakaan :)
Hei,
omia kokemuksia sen verran, että jos vaan mahdollista, elämää helpottaa jos esikoinen nukkuu jo yöt ja parhaassa tapauksessa omassa huoneessa. Silloin voi rauhassa syötellä vauvaa ja vaihdella vaippoja, eikä vanhempi herää. (Miehestä ei niin väliä ;-)
Esikoisen huomioimisesta sen verran, että muistan miten itse meinasin antaa kaikkien "rajojen kaatua". Ajattelin, että en voi kieltää esikoista, ettei hänelle tule paha mieli, kun joutuu muutenkin antamaan tilaa pikkusisarukselle. Ei näin. Samat säännöt kuin ennenkin, silloin esikoinenkin huomaa, ettei tässä mitään ihmeellistä ole tapahtunut, ja hän voi olla turvallisin mielin. Jos vanhempien käytös kovasti muuttuu, lapsi tuntee turvattomuutta. Ei rakkaus vähene esikoista kohtaan, vaikka itsekin herkässä tunnetilassa näin pelkäsin.
Esikoisen rutiinit olisi mielestäni tosi tärkeää pitää entisellään. Pikkunyytti ei vielä kummemmin rutiineista vähään aikaan välitä, kunhan tulee ruokaa ja pysyy puhtoisena. Ja toki, niinkuin ketjussakin luki, kannattaa ottaa esikoinen mukaan hoitamaan vauvaa. Sen myös tein, että suurimmat "lepertelyt" vauvalle lepertelin illalla, kun esikoinen oli jo nukkumassa. Tottakai leperteltiin ja juteltiin ja syliteltiin vauvaa päivisinkin, mutta hieman hienovaraisemmin omalta puolelta.
Rutiineista sen verran, että itse koin tosi hyvänä sen, että vähitellen lasten kasvaessa iltatoimet meni niin, että iltapalat yhdessä, nuorin pesulle pisulle ja nukkumaan noin 18.30, keskimmäinen n.19.00 ja esikoinen 19.30. Jatkossa toki ajat muuttuivat hieman, mutta koin "porrastuksen" hyväksi.
Lastemme ikäerot ovat siis esikoinen-keskimmäinen 2v keskimmäinen-kuopus 1v 3kk
Nyt he ovat jo aika isoja, ja aika kiva, kun esim. koulussa on "henkinen tukiverkko" :-) Kotona kyllä toki välillä riitelevät, mutta ulkomaailmassa omien puolella kyllä ollaan. (jossain vaiheessa jopa kaikki kolme vastaan minä! Miten epäreilua! :-)
Onnea!