Ehdotan palstallekin rakkausviikkoa
Hyvin hyviä ihmisiä
yxex
1787
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
http://www.youtube.com/watch?v=1y77lUqbxls
Narsistia on vaarallista rakastaa, koska narsisti tuhoaa ne, ketkä rakastavat häntä, käyttää rakkauttasi hyväkseen ja halveksii rakkauttasi, koska näkee sen ainoastaan heikkoutenasi, jota narsisti voi käyttää omiin tarkoituksiinsa.
Onko rakkautta ilman vastarakkautta?
Ei toimi ainakaan parisuhteissa.
Narsistin rakkaus on narsistin luoma harhakuva, absurdi kuvitelma ja illuusio, johon narsisti haluaa kohteensa uskovan. Narsisti ei pysty rakastamaan ketään. Ei edes itseään.
Tjaa, niin, tuota...onkin sanottu että häiriö narsismissa on ilkeää itserakkautta. Parasta mitä itsellemme voimme tarjota on terve itserakkaus.
Hei "minä" :)
"Narsisti ei pysty rakastamaan ketään. Ei edes itseään."
Niin totta, kumpa tuon olis tajunnut jo vuosia sitten.
"Parasta mitä itsellemme voimme tarjota on terve itserakkaus."
Tälaisessa suhteessa melkein pakko rakastaa itseään, muuten ei kukaan rakasta minua, snif :)
herääkin kysymys, miksi EDELLEEN jäät rakkaudettomaan parisuhteeseen jossa voi huonosti
palvelu muuten pelaa hyvin (kodinhoito, seksi ym. tärkeät jutut.) Mitä nyt joitakin ärsyttäviä tapoja pitää jämäkällä kädellä karsia pois ja - kumma kyllä - vaimo on oppinutkin hyvin. Täytyy kuitenkin olla hyvin etäinen varsinkin tunne-elämän osalta, koska vaimo on niin paljon miestään kehittymättömämpi tällä saralla (naisen tunne-elämä on kuulemma 3-vuotiaan tasolla).
Näin se hänen mukaansa menee.
Kuten sadoissatuhansissa muissakin suomalaisissa parisuhteissa, joissa ollaan pelkästään käytännön vuoksi. Siinähän sitä on sitten kivaa aikaa etsiskellä vaikka uutta ja parempaa...
Itsensä rakastaminen on yhtä luonnollista, kuin kaunis rauhallinen joki virtaa vapaasti.
Se on meissä kaikissa, terve narsismi. Joskus siihen jokeen voi ajelehtia huolten tukkeja sumaksi, ja joen kulku vaikeutuu/häiriintyy.. :)
Rakkausviikolla Elisa nakkaa tuohirinkkansa selkäänsä ja taivaltaa Villapakan kutsuvia valoja kohti. Lämpöisessä hämäryydessä hän asettelee paketteja pikkuisiin tunnelmallisiin pöytiin, joihin valon pilkettä tuovat keijukaistuikut.
Ensimmäinen paketti on osoitettu Xcch:lle. Ruudullisen flanellikankaan nyörien raosta kurkistaa mustikkasilmäinen Viuhti, jonka pehmoinen olemus kutsuu vierelleen. Sen rintaan on kudottu värjätystä kalastajalangasta pikkuruinen punainen sydän.
Dizelille kettu on epäröimättä varannut kauniin päiväkirjan, jonka vanhaa painettua paperia muistuttaviin kermanvaaleat reunat ovat epäsäännölliset ja sen kanteen on huovutettu kuva punamekkoisesta Pikku Myystä.
Capt Cöpenickin paketti on sidottu kaarnalaivaa muistuttavaksi kokonaisuudeksi, jonka ruoriin on riimitetty tärkeä lause vanhasta kirjasta.
Hennan pakettia ei ole päällystetty turhalla krumeluurilla. Se sijoitetaan pöydälle kauniiksi ja ylvääksi kokonaisuudeksi; puusta veistetty, kirkkain keltaisin ja vihreän värein maalattu auringonkukka, jonka herkät terälehdet kurottautuvat ylöspäin.
Yxex saa sininuttuun sopivat vaaleanvioletit tossut, joiden koristereunuksissa Hemuli katselee maailmankaikkeuden kauniita tähtikuvioita hymy huulillaan.
Paketti, jonka päällä lukee Lynette
Täh! Voi miten ihanat! *kokeilee jalkaan* Perfect. Nimeän nämä final frontier-jalkineiksi nojatuolimatkoilleni :)
(perhana, tuli ikävä star trekkiäkin)
http://www.youtube.com/watch?v=XsxgcLf0TSY&NR=1
*huomaa pöydällä suklaasydämiä koristeineen*
*pöllisköhän ne* :-P
Ai ne onkin inkolle, maljojen prinsessalle, katkikselle, weawerylle, freestylelle, halebobille, aattelijoille, jk.lle (vai niin)..., ..., ... =)
Kiitos unohtui...Kiitos!
Hehe ... :-))
*tanssii uudet villasukat jalassa ja hoilaa lastenlauluja*
Täydellinen lahja...Sopii tuonne hyllyyni, kuin nakutettu. Kaikkien vanhahtavien ja antiikkisten esineiden ja kirjojen joukkoon.
Ehkä epänarsistista, mutta esineet on mulle tärkeitä...Ei rahallisen arvon, vaan tunnearvon vuoksi. Laitan aina lahjat, mitä saan kunniapaikalle näytille, enkä helposti raaski niitä heittää pois, eikä ole kyllä vielä tarvinnutkaan...
*Sivelee konjamiiniin häivähtävää, käsin parkittua nahkaa ja nostaa kirjan kuononsa alle nuuhkailtaviksi*
Mmm.. Kiitos elisakettuseni!!
*selailee..hmmm..
"Nyt on puhujan tuolilta puhuminen;
Olin Urdrin kaivolla,
katselin vaiti,
katselin, mietin,
kuulin kun kertoivat miehet,
sanoivat riimujen salat,
Korkean salissa siellä.
...Tiedän, että riipuin
tuulisessa puussa
yhdeksän yön ajan
olin keihäällä isketty,
Odinnille annettu,
uhrina itselleni itse,
siinä puussa,
josta kukaan ei tiedä,
mistä juuresta se juontuu."
Kiitos vielä ihanasta lahjasta!!
Hyllyyn kutistetun proffan viereen ;) "senkin vatipäät"
Laitoin Proffalle pehmoisen pedin vanhaan vodkapulloon ja korkin kiinni...Hyvin se on siellä pärjännyt, ei ole ainakaan mitään valitusta kuulunut...
Eikä kyllä mitään muutakaan puhetta...outoa.
Pitäisiköhän tarkistaa, että sillä on kaikki kunnossa. Ei siitä ole kyllä, kun vasta kuukausi, kun ruoan annoin.
Kuinka usein proffat muuten yleensä syö..?