Itsellä kun on positiivinen elämänasenne, niin oli vaikea myöstää omaa heikkoutta viinan edessä. Nyt olen sen tehnyt, ja apina putosi vihdoin selästä.
Aikaisemmin kun painin viinan kanssa, niin himokuntoilin krapulapäivinäkin (illalla vasta tosin pystyi) ja katsoin aina vaan eteenpäin, enkä masentunut. Kielsin juoppousongelman. Jossakin vaiheessa huomasin, että elämä oli yhtä krapuloista toipumista ja menee liian nopeasti näin. Silti kesti vielä helvatan pitkään ennen kuin pystyin myöntämään vammaisuuteni alkoholin kanssa.
Olen myös vahvasti sitä mieltä, että huono viinapää johtuu genetiikasta. Jo teini-ikäisenä huomasin, että päihtyneet aivot veivät miestä ja pelästyin. Kielsin silloinkin ongelman. Nyt vasta yli 20 vuotta myöhemmin olen tarpeeksi vahva myöntämään sen.
Aikaisemmin kun painin viinan kanssa, niin himokuntoilin krapulapäivinäkin (illalla vasta tosin pystyi) ja katsoin aina vaan eteenpäin, enkä masentunut. Kielsin juoppousongelman. Jossakin vaiheessa huomasin, että elämä oli yhtä krapuloista toipumista ja menee liian nopeasti näin. Silti kesti vielä helvatan pitkään ennen kuin pystyin myöntämään vammaisuuteni alkoholin kanssa.
Olen myös vahvasti sitä mieltä, että huono viinapää johtuu genetiikasta. Jo teini-ikäisenä huomasin, että päihtyneet aivot veivät miestä ja pelästyin. Kielsin silloinkin ongelman. Nyt vasta yli 20 vuotta myöhemmin olen tarpeeksi vahva myöntämään sen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vanhetessa viisastuu. :)
Minäkin myönnän alkoholiongelman, on nimittäin juuri nyt kaljat loppu ja ongelma ei ratkea ennen kaupassa käyntiä. Menenkin heti!
Otas vajaapäinen juopporetku taas viinaa, tai käy pilleripurkilla, niin rauhotut vähäksi aikaa.
Ja käy lääkärillä tutkituttamassa viinalla lahonnut pääsi, vaikka diagnoosi onkin selvä:
http://piv.pivpiv.dk/