Tapahtunutta: naapurin katolta putosi lumet useampaan otteeseen meidän puolelle ja meidän autotallin seinä/kulkuovi rikkoontuivat, lisäksi meni pressukattoinen rengasvarasto rikki ja siellä olleita renkaita käyttökelvottomaksi. Naapuri ei katsonut olevansa korvausvelvollinen, koska hänen mielestään meidän autotalli ei saa olla 5 m lähempänä rajaa (hänellä kiinteistö n. metrin päässä rajasta, mutta sehän on okei).
Nämä rakennukset ovat aikoinaan olleet samalla omistajalla, joka jakanut asuintalon/autotallin ja liikekiinteistön kahdeksi eri kiinteistöksi, ja n. 20 vuotta olleet jo eri omistajilla.
Koska naapuri ei missään vaiheessa katsonut asiakseen pudottaa lumia (hallitusti) kiinteistönsä katolta, vaan antoi niiden pudota vapaasti, tuli sitten pari isompaa kuormaa jotka aiheuttivat edellä kuvatut vahingot meidän autotallille. Kun kerran naapuri ei halunnut/suostunut ottamaan osaa vahinkojen korjaamiseen tai korvaamiseen, tein asiasta rikosilmoituksen poliisille.
Rikosilmoituksen tein poliisille netin kautta. Nyt sain poliisilta ilmoituksen että esitutkintaa ei suoriteta, koska mitään rikosta ei ole tapahtunut. Jos haluan, voin ajaa asiaa käräjäoikeudessa siviilikanteella. Minua ei missään vaiheessa kutsuttu poliisilaitokselle kuulusteltavaksi, vaan ainoastaan se lyhyt teksti mikä mahtuu siihen nettirikosilmoitukseen on ollut poliisilla käytettävissä oleva erittäin lyhyt kuvaus minun näkemyksestäni. Oletin nimittäin että kuulusteluissa voin sitten esittää asian hieman laajemmin, ja tarvittaessa esittää valokuvat yms.
Eikö siis naapurin tontille hallitsemattomasti katolta tipahtaneet lumet kuulu ao kiinteistönomistajan korvattaviin asioihin, jos siitä aiheutuu vahinkoa?
Eli nyt siis minä saan itse maksaa tallin korjauksen ja hankkia uudet renkaat tuhoutuneiden tilalle, ja naapuri voi jatkaa lumien pudottamista meidän puolelle, ilman että joutuu siitä minkäänlaiseen vastuuseen??? Kuulostaa reilulta... nimittäin nyt ei sitten tämän jälkeen välitä senkään vertaa, kun kerran poliisi ei pidä edes esitutkinnan arvoisena.
Nämä rakennukset ovat aikoinaan olleet samalla omistajalla, joka jakanut asuintalon/autotallin ja liikekiinteistön kahdeksi eri kiinteistöksi, ja n. 20 vuotta olleet jo eri omistajilla.
Koska naapuri ei missään vaiheessa katsonut asiakseen pudottaa lumia (hallitusti) kiinteistönsä katolta, vaan antoi niiden pudota vapaasti, tuli sitten pari isompaa kuormaa jotka aiheuttivat edellä kuvatut vahingot meidän autotallille. Kun kerran naapuri ei halunnut/suostunut ottamaan osaa vahinkojen korjaamiseen tai korvaamiseen, tein asiasta rikosilmoituksen poliisille.
Rikosilmoituksen tein poliisille netin kautta. Nyt sain poliisilta ilmoituksen että esitutkintaa ei suoriteta, koska mitään rikosta ei ole tapahtunut. Jos haluan, voin ajaa asiaa käräjäoikeudessa siviilikanteella. Minua ei missään vaiheessa kutsuttu poliisilaitokselle kuulusteltavaksi, vaan ainoastaan se lyhyt teksti mikä mahtuu siihen nettirikosilmoitukseen on ollut poliisilla käytettävissä oleva erittäin lyhyt kuvaus minun näkemyksestäni. Oletin nimittäin että kuulusteluissa voin sitten esittää asian hieman laajemmin, ja tarvittaessa esittää valokuvat yms.
Eikö siis naapurin tontille hallitsemattomasti katolta tipahtaneet lumet kuulu ao kiinteistönomistajan korvattaviin asioihin, jos siitä aiheutuu vahinkoa?
Eli nyt siis minä saan itse maksaa tallin korjauksen ja hankkia uudet renkaat tuhoutuneiden tilalle, ja naapuri voi jatkaa lumien pudottamista meidän puolelle, ilman että joutuu siitä minkäänlaiseen vastuuseen??? Kuulostaa reilulta... nimittäin nyt ei sitten tämän jälkeen välitä senkään vertaa, kun kerran poliisi ei pidä edes esitutkinnan arvoisena.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Poliisi ei todellakaan tutki muita tapahtumia, kuin rikoksia. Jo tekemästi ilmoituksen perusteella kävi selväksi, ettei rikoksesta ole kyse, joten ketään ei kuulusteluun pyydetty, eikä esitutkintaa aloitettu. Jos olisi, niin poliisi olisi tehnyt virkavirheen.
Kun sopua ei synny, niin muuta keinoa ei ole, kuin vidä juttu käräjille siviilikanteella. Jutun hävinnyt maksaa myös voittajan oikeudenkäyntikulut, sekä tietysti korvaa vahingon.
Apuja löytyy vahingonkorvauslaista ja laista eräistä naapuruussuhteista. Jälkimmäisessä on oikein pykälä, ettei vesi saa tippua naapurin puolelle. Lumihan on todellisuudessa veden kolmas olomuoto.
5 §
Ellei toisin ole sovittu, on katto, joka viettää toisen maalle, niin tehtävä, ettei vesi räystäältä sinne tipu.
Eli rikos ja mahdollinen vahingonkorvaus eivät ole kaksi samaa asiaa. Eli vaikkei varsinaista rikosta ole tapahtunut (poliisin mielestä), ei se poista mahdollista korvausvelvollisuutta. Kysymys on kahden henkilön välisestä riita-asiasta.
Eli nyt jonkun lakimiehen juttusille ja hänen mielipide kannattaako juttua lähteä viemään oikeuteen vai ei.
******Eli nyt jonkun lakimiehen juttusille*****
Lysti on kallista ja prosessi on pitkä, mutta hävinnyt maksaa !!
Aika heikot on ollut sun renkaat jos ne lumipallolla hajalle menee.
Lunta tuli niin paljon että sitä oli n. 2 metrin keko, ja renkaat mitkä eivät olleet vanteilla menivät lyttyyn. Naapuri ei koko viime talvena kertaakaan pudottanut lumia kiinteistönsä katolta, vaan antoi kaiken pudota ihan itsestään. Naapurin kiinteistön katolla ei myöskään ollut mitään lumiesteitä.
Olen käsittänyt että kiinteistön omistaja on vastuussa että putoava lumi ei saa aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa, siis miksi tämän laiminlyöminen ei ole rangaistavaa? ei siis edes haitantekoa tai vastaavaa, jota poliisin tulisi tutkia.
Samainen naapuri kaivoi itselleen likaviemärin, osittain minun tontilla (ilman lupaa tai suostumusta) rikkoen samalla minun aidan. Ilmeisesti tämäkään ei kuulu poliisin tutkia tai minun saada korvausta.
Yhteenvetona voisi siis sanoa että tarpeeksi härski naapuri voi siis tehdä toisen tontilla ihan mitä haluaa... Varsinkin kun on syntyjään paikallinen ja toinen osapuoli on "muualta muuttanut".
No ei tietenkään saa tehdä mitä haluaa. Mutta, kaikki ikävät teot eivät silti ole rikoksia. Ja poliisi tutkii vain rikoksia.
On jo annettu hyvä vinkki, laki eräistä naapuruussuhteista.
Joo
Pientä hajua tuntuu olevan Suomen oikeusjärjestelmästä, mutta ei riittävästi.
Rikokset on jaettu monella eri tavalla. On mm. tahalliset rikokset, tuottamukselliset rikokset ja laiminlyöntirikokset.
Laiminlyöntirikokset ovat niitä, missä jollakin on velvollisuus toimia siten, ettei kenellekään aihdu vaaraa tai vahinkoa, mutta hän laiminlyö velvollisuutensa. Tällaiseen täytyy kuitenkin olla normi, eli rikoslaista on löydyttävä ´pykälä´ jonka mukaan laiminlyönti on rangaistavaa.
Valitettavasti Eduskunta ei Suomessa ole säätänyt rikokseksi tekoa, missä joku laiminlyö velvollisuuttaan poistaa lumet katoltaan niin, etteivät ne tipu naapurin puolelle ja aiheuta siellä vahinkoa.
Vahingonkorvauslaista ja naapuruussuhdelaista kyllä löytyy pykälä, että vahingon aiheuttaja on velvollinen aiheuttamansa vahingon korvaamaan.
Yhteiskunta eli poliisi ja syyttäjä eivät kuitenkaan avita verovaroin tällaisesta syntyvää riitaa, vaan silloin on kaivettava esiin oma lompakkonsa, jos asiasta halutaan lähteä käräjille. Jos taas joku on niin vellihousu, ettei tällaiseen ryhdy, niin omapa on asiansa.
"Vahingonkorvauslaista ja naapuruussuhdelaista kyllä löytyy pykälä, että vahingon aiheuttaja on velvollinen aiheuttamansa vahingon korvaamaan."
Riippuu vähän missä ap asuu, mutta jos asuu taajamassa, niin edellisten lisäksi vielä järjestyslaista löytyy 5 §:ä, jossa kielletään vaaran aiheuttaminen.
"Yhteiskunta eli poliisi ja syyttäjä eivät kuitenkaan avita verovaroin tällaisesta syntyvää riitaa, vaan silloin on kaivettava esiin oma lompakkonsa, jos asiasta halutaan lähteä käräjille."
jep, mutta pitää muistaa että jos juristi otetaan heti alussa hoitamaan asiaa, niin suurin osa jutuista päättyy sopimukseen ennen käräjiä, ja käräjillekin joutuneista jutuista ainoastaan sellaiset joissa on kyse suurista varallisuusarvoista, ovat sisällöllisesti tai muodollisesti hankalia sekä jos molemmiksi tai toiseksi osapuoleksi on sattunut kovapää, menevät varsinaiseen ja hintavaan käsittelyyn ja tuomioon saakka.
Yleensä nämä siviilijutut ratkeavat viimeistään näissä alun istunnoissa joissa hierotaan sovintoa, ja jonka sitten tuomioistuin vahvistaa.
Täh !
Vastasuksesta näkee selvästi, että kovin paljon lain kanssa et ole ollut tekemisissä.
Edes tuota et ole huomannut, että järjestyslaki koskee vain YLEISIÄ paikkoja.
«Järjestyslaki» 27.6.2003/612
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) yleisellä paikalla ....
Jos katolta putoaa lunta yleiselle paikalle, esim. jalkakäytävälle ja siitä aiheutuu vahinkoa, niin tällöin on tapahtunut järjestyslain mukainen rikos, mikäli lumen putoaminen johtuu laiminlyönnistä.
MUTTA, esimerkkitapauksessa lumi putosi naapurin pihamaalle aiheuttaen siellä vahinkoa. Kyse ei ole silloin rikoksesta, vaikka lumen putoaminen johtuisikin laiminlyönnistä, vaan pelkkä korvausasia, kuten poliisin tekemässä päätöksessä on kerrottu.
Mihinkään muuhun sovintoon, kuin täysimääräiseen korvaukseen ei kannata suostua, sillä vahingon kärsinyt voittaisi käräjöinnin, jolloin hävinnyt maksaa kaiken, eli myös oikeudenkäyntikulut.
"Jos katolta putoaa lunta yleiselle paikalle, esim. jalkakäytävälle ja siitä aiheutuu vahinkoa, niin tällöin on tapahtunut järjestyslain mukainen rikos, mikäli lumen putoaminen johtuu laiminlyönnistä.
MUTTA, esimerkkitapauksessa lumi putosi naapurin pihamaalle aiheuttaen siellä vahinkoa. Kyse ei ole silloin rikoksesta, vaikka lumen putoaminen johtuisikin laiminlyönnistä, vaan pelkkä korvausasia, kuten poliisin tekemässä päätöksessä on kerrottu."
Järjestyslaki koskee paitsi yleisiä alueita, niin myös kaikkia taajama-alueita, mikäli normia ei ole erikseen rajattu koskemaan vain yleistä aluetta. 5. pykälän kohdalla ei ole tällaista rajausta.
(Vaaran estäminen
Rakennuksen tai rakennelman omistajan tai haltijan taikka hänen edustajansa on huolehdittava siitä, ettei rakennuksesta, rakennelmasta tai muusta vastaavasta paikasta putoava lumi tai jää taikka muu esine tai aine aiheuta vaaraa ihmisille tai omaisuudelle.)
"Mihinkään muuhun sovintoon, kuin täysimääräiseen korvaukseen ei kannata suostua, sillä vahingon kärsinyt voittaisi käräjöinnin, jolloin hävinnyt maksaa kaiken, eli myös oikeudenkäyntikulut. "
"Vastasukseksi" sanottakoon, että jos kyse on tuottamuksellisesta vahingosta, johon ei liity rikosta, tai muun kuin vahingonkorvauslain perusteella tulevaa korvausvastuuta, niin korvausta voidaan sovitella.
On myös mahdollista, että jos toinen osapuoli on toiminnallaan estänyt sovinnon syntymisen, vaikka sovinnossa esitetty korvaussumma olisi ollut kohtuullinen vahinkoon ja sen aiheuttamiseen nähden, tämä toinen osapuoli voidaan tuomita vastaamaan omista oikeudenkäynti- ja asianajokuluistaan.
Eli, olet siis vakaasti sitä mieltä, että poliisi on tehnyt virkavirheen, kun ei suorittanut esitutkintaa ja kertoi, ettei rikosta ole tapahtunut.
No, ei sitten muuta, kuin kantelemaan, niin nähtäisiin kuinka se menestyy !!! Jos menestyy, niin virkavirheestä sitten käräjille.
Emme tiedä asuuko ap taajama alueella, joka on ratkaisevaa.
Ja onko hän rikosilmoituksessaan tuonut lyhyessä nettirikosilmoituksessaan tätä vaaran aiheuttamispuolta esille, tiesikö poliisi edes tarkkaan missä päin sijaitsevaan rakennukseen lunta tippui.
Jos naapurilla on talo 1m päässä kiinteistön rajasta niin oletetaan että ko. kiinteistön rakennuslupa sen sallii. Rakennusluvat löytyy rakennusvirastosta. Rakennelmien minimi etäisyys vaihtelee alueittain ja erikoisluvalla niitä voidaan poikeata. Jos teillä molemmilla rakennusluvat kunnossa niin ei sille voi mitään.
Sanoisin että noi sinun pressukatos viritelmäsi menee ihan sinun oman piikkiisi. Jos talo on siinä 20 vuotta seisonut ja sinun pitäisi tietää että talvella voi sataa lunta joten veikkaan että moni (tuomari) on sitä mieltä että se on oma mokasi jos et tähän ennakoitavaan asiaan (nimeltä talvi) ole varautunut.
Autotallin rikkoutunut ovi on asia erikseen, atotallia et voi siirtää talvekis parempaan paikkaan. Fiksuinta olisi ottaa selvää korvaako mikään vakuutus vahinkoja. Vakuutuksista puheenollen; tuo on melko varmasti riita-asia ja joudut itse sen oikeuteen viemään jolloin kannattaa muistaa että jos naapurilla vakuuukset kunnolla niin HÄNELLE haastettuna oikeuskulut maksaa saattaa maksaa vakuutusyhtiö.
Kahdeksassa vuodessa on kyllä oikeus vahingonkorvaukseen vanhentunut, mitä luulet?