vuosi sitten masennuin ja rupesin viiltelemään. ja lopetin sen viime keväänä. ja vieläkin tunnen halua ottaa puukon käteen ja viiltää niin että veri vaan valuisi. mutta en tee sitä. kaverini ivasi siitä että viiltelin ja myös sitä syytä että miksi lopetin. olo on ahdistunut ja taas tunnen olevani siinä tilanteessa missä vuosi sitten. mitä mä teen?!?!tuntuu että kaikki pitävät minua hulluna. terapiaan en halua, koska siitä ei ole apua. tuntuu että kaikki on turhaa. että minä en menetä enää mitään jos minä viiltäisin ranteeni auki. kavereita on pari mutta ei ystäviä. ja ainoa lohtuni on alkoholi.
olkaa kilttejä ja auttakaa! antakaa edes pieni vinkki siitä että miten mä pääsen pois tästä olotilasta.
olkaa kilttejä ja auttakaa! antakaa edes pieni vinkki siitä että miten mä pääsen pois tästä olotilasta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Et ole hullu. Sinulla menee huonosti ja olet palaamassa pisteeseen jossa olit. Eli juot, viillät, itket..Kun mietit tuota niin auttoiko se?
Auttoiko viiltää arpia käsiinsä? Veikkaan, että ei auttanut, ei minullakaan.
Viiltämisestä tulee lähinnä mielelle pakonomainen reaktio toimia itseäänvahingoittaen toirjuakseen muun tuskan tai todistaakseen, että kaiken keskellä sinä vieläkin elät.
Eli viiltäminen on mielessäsi ja vain sinä voit torjua sen, että et viillä. Kehotan niin tekemään, koska mitä pidempään niin teet sitä vahvempana se on mielessäsi.
Ajattele, että sinulla on edes kavereita, joillakin ei ole edes niitä. Katso kaikkea ympärilläsi ja mieti mitä kaikkea olet jättämässä, jos tapat itsesi.
Nyt et halua/jaksa elää, mutta entä myöhemmin? Et voi tietää. Lohtusi ei ole alkoholi - sekin on tuhosi. Sinun pitäisi vain ottaa itseäsi niskasta kiinni ja lopettaa ainakin liika juominen, koska se pahentaa oloasi.
Kun selviät eroon edes alkoholista voit tutkia oloasi muuten. Viiltäminen, kuolema, alkoholi näistä mikään ei ole vaihtoehto tai elämä.
Koita kestää. Syvä masennus ei anna sanoja, mutta sieltäkin on noustu ja sinäkin nouset vielä.
Sinun on päästävä luottamukselliseen ja avoimeen suhteeseen terapeutin kanssa. Hoitoa ei voi lopettaa ihan pian eli kärsivällisyyttä.
Alkoholia vältä ja juo sitä vain silloin kun sinulla on hyvä fiilis. Muuten masennut lopullisesti vaikka se hetkellisesti helpottaisikin. Niin ja hullu et ole. Itseasiassa en edes tiedä, mitä sanalla nykyään tarkoitetaan.
ei auta. kävin viimeiset kolme vuotta siellä. ja vuosi sitten myös...ja kyseinen terapeutti ei tehnyt oikeastaan mitään vaikka tiesi että minä viiltelin. tuntuu kuin olisin vankina omassa päässäni ja ulos en pääse. lukio alkaa syksyllä ja en edes tiedä miten pärjään. välillä tuntuu että kaikki on hyvin. mutta pienikin takaisku, yksi halveksiva sana tai iva niin mä oon taas tässä tilassa. onko tämä sitten vain teini-iän masennusta vai jotain muuta?