Mikä mahtaa olla 36 jalkaisen Bavarian lys-luku.Olis yksi mielenkiintoinen ehdokas kiikarissa.Ulkonäöllisesti miellyttää minua!
Mukavaa vuoden loppua kaikille
muurinfdgggafabbbbb
561040
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 56
Vanhimmat
Ei löydy lys-lukua ainakaan minulla ei toedossa....Voi olla 1.18 nurkilla!
Bavaria 36CR = 1.17
Bavaria 37CR = 1.19
Hyvä ja luotettava vene, 1 suomalaisbava 36 on juuri kiertämässä palloa, nyt Uudessa Seelannissa, merimaileja veneen lokiin on jo kertynyt lähes 30.000.
http://blog.mailasail.com/valentina
Pidätkö todellakin ko. venettä "hyvänä ja luotettavana"? Olen seurannut blogia ja ihmetellyt uuden veneen ongelmien määrää, kun vasta puolet pallosta kierretty. Hienoa tietysti, ettei masto tullut alas ennen Uutta Seelantia (rikiremontti Opuassa) ja että moottoriongelmat saatiin korjattua ennen Magellanin salmea.
Harva vene tietysti selviää pallon kierrosta ilman mitään ongelmia, mutta en odottaisi varsinkaan riki- ja moottoriharmeja uudessa cruisingveneessä!
Miettisit nyt vähän ennen kirjoittamista.
Tuossa veneessä on moottorina Volvo-Penta, samanlainen on ainakin joka toisessa tuon kokoisessa skandiveneessä. Volvo-Pentan viat eivät mitenkään liity erityisesti Bavariaan, aivan yhtä hyvin sitä käyttäviin skandiveneisiin. Eikä se Yanmarkaan ilman huoltoa ja korjauksia kestä.
Bavaria 36:ssa kuten useimmissa saman kokoisissa skandiveneissä on Seldenin riki. Bavarian käyttämä ei poikkea lujuudeltaan vastaaviin skandeihin laitetuista, mutta aina joskus saattaa jonkin haruksen pääte (noissa yleensä Rutgerson) vioittua ja johtaa vaihtotarpeeseen.
Seldenin suositus on vaihtaa vantit noin 30.000 nm välein ja tuon Bavarian lokissa alkaa se jo ollakin. Tuon Bavarian kokemus vain osoittaa, että Seldenin suositus siis ei ole ihan turha..
Selden toimittaa rikit ja vielä kieltäytyy toimittamasta omasta mielestään alimitoitettua rikiä. Selden ei kuitenkaan toimita noita heloja, eikä mitoita niitä. Sen valinnan tekee veneen valmistaja, eikä Bavaria ole tunnettu ainakaan ylimitoituksesta heloituksessaan. Viime kesänä kiinnitti huomiotani yhdessä satamassa parin vieressäni olevan saman kokoisen veneen niin toisiinsa epäsuhtaiset takastaagin rustit, että piti okein kuvata. En muista kuulleeni sellaisten rustien bavoissa pettäneen, mutta joku toinen valmistaja oli siitä huolimatta päätynyt reilusti yli kaksinkertaiseen mitoitukseen. Luultavasti molemmat olivat jotenkin virheellisiä mitoituksia, mutta pitkälle matkalle valitsisin silti sen ylimitoitetun.
Pistä ne kuvat johonkin näytille, niin voidaan arviioida sitä porukalla. Tai löytyykö jostain muualta kuvaa.
Voin laittaakin, kunhan olen taas samassa osoitteessa kuvat sisältävän kovalevyn kanssa.
No mitä tekemistä rikiremontilla tai moottoriongelmilla on Bavan kanssa? Riki saataa olla vaikka Seldenin ja moottori Yannmarin!
Kyllä ne Seldenin rikin helatkin (ainakin pääosin) tulevat Seldeniltä. Ja niitä on todella mennyt rikki vaarantaen koko maston.
Nyt juuri Selden pyytää vaihtamaan joihinkin venemalleihin helan, jonka hitsaus on joissakin veneissä pettänyt (ja ilmeisesti keulaharus irronnut). Noita venemalleja on niin Bavarialla kuin Finngulfilla tai Najadillakin:
Arcona 460
Bavaria 46
Brouwer 45 Conv
Comet Pheonix 50
Dehler 47
Elan Impression 434
Etap 46 DS
Falcon 44
Finngulf 44 19/20
Hallberg Rassy 40
Hunter 426, 49
Maxi 1300
Najad 400, 405, 440, 460
NIC 45
Omega 46
Option 2
Pronavia 42
Reflex 38
Saga 409
Salona 45
Sport Southerly 42RS
Sweden Yacht 42, 45
Van de Stadt 44
Mistäs se Rutgersonin hela on tullut?
Vertaa Seldenin ja Rutgersonin nettisivuja. Selden tekaa maston, mastojalan ja vanttien kiinnityspalat, Rutgerson vanttiruuvit, vaijeripäätteet jne.
Ne ovat ahkerien ja ammattitaitoisten turkkilaisten bavan tehtaalla asentamia....
Ilmeisesti olet kuvaamasi kaltainen asentajahenkilö! Sitähän tarkoitat? Ruotsalaiset veneet kootaan Virossa ja suomalaiset käyttää samoja ahkeria kokoonpanijoita. Edelleen, mitä tekemistä rikiremontilla ja moottoriongelmilla on Bavan kanssa, siis aikuisten oikeesti?. Vai luuletko, että ongelmana on ollut ahkeran työntekijän asennuksen yhteydessä kiristämä kiinalaisvalmisteinen kiinnityspultti? vai ehkäpä mastonkengän saksalaisvalmisteinen aluskitti?
"mitä tekemistä rikiremontilla ja moottoriongelmilla on Bavan kanssa, siis aikuisten oikeesti?"
- veneen valmistajatehdas tilaa rikit omien kriteeriensä mukaan. Esim. Selden valmistaa monenlaisia rikejä. Tuntuu suorastaan huvittavalta väittää, että rikin "normaali" kesto olisi ainoastaan 30.000 mpk! Aikaisemmin oli suositus vaihtaa vaijerit varmuuden vuoksi vasta 5 vuotta kestäneen valtameripurjehduksen jälkeen tai maapallon ympäripurjehduksen jälkeen. Ymmärrän kyllä, että venevalmistajien hintakilpailun takia käytetään mieluummin vähän heikompaa =halvempaa mitoitusta. (Saksalaisen tiedon mukaan Bavaria esim. lyhensi peräsinakseleitaan kustannussyistä).
- vanttien katkeilua voi edistää sekin, että ne pääsevät nytkyttämään aallokossa (liian löysällä tai runko myötää). En tiedä onko kyseisessä venemallissa tällaista ongelmaa, mutta se on yksi syy hst:n stressikorroosioon tai metallin väsymiseen. Herkkä paikka on prässättyjen vaijeripäätteiden ja vaijereiden liitoskohdat. Ruuvattavien päätteiden väitetään olevan kestävämpiä, mutta ne ovat kalliimpia.
- moottoriongelmat voivat riippua paitsi moottorin merkistä/mallista, myös moottorin apulaitteista ja niiden asennuksesta.
Kyllä ne Bavarian rikit ovat Seldenin mitoittamia ja ihan samanlaisia kuin muissakin Seldeniä käyttävissä veneissä. En tiedä missä tuo 30 000 mpk on mainittu, mutta taatusti se ei ole mitenkään Bavaria-spesifinen.
Eikös tuo mainitsemasi maapallon ympäripurjehdus ole se samainen 30 000 mpk?
Bavaria 36CR:n 1,17 on ilman spinnua eli spinnulla 1,20. Nykyinen Bavaria 36 lienee nopeampi.
http://avomeripurjehtijat.fi/lysmittakirjat/taulukko.php?bid=74
Itselläni pallon kierrosta kertyi vähän yli 43.000 mpk (gps:n mukaan) - eikä rikissä tai moottorissa ollut mitään ongelmia/korjattavaa (vanha Nautorin riki ja perkinssi).
Lyhintä reittiä Panaman ja Suezin kanavien kautta tulee tietysti huomattavasti vähemmän maileja.
Jos mainittu 30.000 mpk on Seldenin rikeille liikaa, olisiko ko. rikien mitoitus tehty lähinnä sisämeripurjehduksia varten?? Valtaosa näistä veneistä ostetaan kevyeeseen kesälomakäyttöön ja perhepurjehduksiin, jossa rikin rasitukset ovat huomattavasti pienemmät kuin valtameripurjehduksilla. Luulisin, että rakenteiden mitoitus tehdään ostajien enemmistön tarpeiden mukaiseksi.
Pallonkierron pituus kisoissa on:
"In yacht racing, a round-the-world route approximating a great circle would be quite impractical, particularly in a non-stop race where use of the Panama and Suez Canals would be impossible. Yacht racing therefore defines a world circumnavigation to be a passage of at least 21,600 nautical miles (40,000 km) in length which crosses the equator, crosses every meridian in the same direction and finishes in the same port as it starts.
... The Vendee Globe Challenge, Solo Nonstop Round the World Race .. around the bottom of Africa and S. America, staying far south where the distance is shortest.. 22,600 nautical miles...
... sail nonstop around the world, covering 25000 miles ...
... After 27000 miles, Ellen MacArthur celebrates as she arrives at Falmouth Bay after completing her record solo around-the-world sailing journey...
... Sailing Around The World Alone, Race Is 28000 Miles...
... They competed on identical 72 foot monohull racing yachts and faced the daunting challenge of sailing 29000 miles around the world..."
Maapallon ympärysmitta napojen kautta on 21.600 nm, vapaa-ajan purjehtijoilla pallonkierto on yleensä 25-30.000 nm. Tuolla toisessa keskustelussa oli juuri puhetta pallonkierrosta ja joku kirjoitti:
"Olisikohan muuten Rolf Bjaelken 40-jalkaisella teräsveneellä Northern Lightsilla ennätys Antarktiksen purjehduksilta? Ainakin purjehdusmaileja on paljoin, yli 230.000, ja pallon kiertojakin tähän mennessä 11. "
Tuosta ei pallonkierroksi tule kuin noin 20.000 nm, ja jos veneellä on muutakin purjehdittu niin allekin tuon.
Nautorin mitoitus näyttää olevan, että 4 vuoden (max 6 vuotta/60 000 mailia) pitäää vaihtaa vanttiruuvit ja teettää uudet päätteet rodeihin: http://www.navtec.net/cms/assets/1/manuals/brochurenautornavtec22-3nwew.pdf
En tiedä onko tuo Seldenin 30 000 mailin suositus totta, ainakaan sitä ei heti löydä Seldenin manuaaleista.
Mielestäni tässä kohtaa kannattaa huomata se ero, että puhutaan rikin huoltamisesta tai sen osien uusimisesta tietyin välein. Bavan tapauksessa kerrottiin rikin ennenaikaisesta vaurioitumisesta, jolloin vantteja oli pakko uusia maston menetyksen välttämiseksi (onneksi vantit eivät pettäneet keskellä valtamerta!).
Eräillä vakuutusyhtiöillä on vaatimuksia rikistä ennenkuin myöntävät "world-wide" venevakuutuksen.
Niin, juuri noita katkenneita säikeitä tai ruostuvia päätteitä pyydetään tuossa Nautorin ohjeessakin etsimään (ja tarvittaessa vaihtamaan) 2 vuoden / 20.000 nm välein.
Vanttiruuvit, päätteet/vantit yms Nautor suosittaa vaihtamaan 4, max 6 vuoden välein ja jos fiber/Kevlar niin max 30.000 nm välein:
"Based on Navtec’s experience, an aft rigging fiber cable which has been inspected regularly with no signs of damage and less than 40 % of the cables’ rated strength can expect a 26,000 to 30,000 miles or 4 to 6 years life expectancy, whichever comes first."
Kyllä niitä pieniä rikiongelmia voi tulla veneeseen kuin veneeseen. Ei Swan tai muutkaan ns. laatuvene tästä ole mikään poikkeus. Juuri nyt "Ranskan Swan" Amel Super Maramu 'Minaxi' keskeytti ARC:n ja lähestyy Kap Verdeä, kun keulaharus katkesi.
Swaninkin suosittama 2 v välein tapahtuva vanttien, päätteiden yms perusteellinen tarkistus pyrkii löytämään katkenneet säikeet, päätteiden hiushalkeamat yms rikiä heikentävät kohdat, jotta korjaus voidaan tehdä ennen ongelmia. Silti tuolla vantilla, jossa on katkennut säie, on voitu ajaa jo toista vuotta. Juuri tästähän tuossa Bavarian kohdallakin oli kyse. Kun viallinen vantti huomattiin, se haluttiin kuitenkin vaihtaa heti. Ehkä parempi niin, safety first.
https://picasaweb.google.com/111685104331062744973/Rustit?authkey=Gv1sRgCLujnpLLi-Sx9AE
Mainittakoon, että se hieman heppoisempi kuuluu 19/20-rikiin ja järeämpi 7/8-barduunarikiin. Ei kai tarvitse selittä eroa merkityksessä.
Siis onko tuo toinen barduunan vai takastaagin rusti? Jos barduunan, on siinä suoraan koko kuorma, kun taas tuo toinen on takastaagin kukonjalassa eli takastaagin kuormasta vain puolet tulee ko. helaan.
Tuollainen heiveröisen näköinen lenkki voi olla varsin vahva. Wichardin luettelossa sanotaan työ/murtokuormiksi 5 mm helalla 640/2000 kg, 6 mm 1280/3000 kg ja 8 mm 2400/4800 kg. Takastaagi on ~35 jalkaisessa 6 mm ja murtolujuudeltaan 3000 kg eli kukonjalan päässä riittää 1500 kg murtolujuus samaan eli jopa 5 mm voisi riittää. Tietysti edellyttäen, että myös kiinnityskohta kestää tuon.
Kuvasta on vaikea arvata paksuutta, mutta molemmissa kuvissa sakkeli (tai ploki) on varmasti heikompi kuin rusti.
Molemmat on hekin rusteja ja heppoisempi kukonjalan toinen pää. Onkohan muuten tuon U-helan lujuus annettu noin vinoon vetoon, vai pystysuoraan. Arviolta kyse oli paikan päällä tarkasteltunakin 6 mm helasta, jossa paljon suurempi osa vedosta tulee alemmalle haaralle. Ja M6 kierteen sisämitta on se 5 mm. Ei kai noita tosiaan ole kuultu pettäneen ja se prässätty sakkeli varmasti se heikoin lenkki rakenteessa. Ero vain kahden veneen välillä oli todella silmiinpistävä. Barduunaveneen barduunan rustit olivat selvästi tehty kantamaan siihen tulevat kuormat. Hekin rustiksihan tuossa on huomattavaa ylimitoitusta, vetoa tuli ehkä 12-kertaisesta taljasta ja toisessa päässä pitkästi ohennettua toppia.
Tässä selkeitä kuvia rikien ongelmakohdista:
http://www.dixielandmarine.com/yachts/DLrigprob.html
Jos vaijerissa on katkenneita säikeitä, loputkin voivat ratketa varsin nopeasti. Tuntuu aika vastuuttomalta lohduttaa, että ne muka kestäisivät avomeripurjehduksia vielä ehkä vuodenkin.
Nautorilta sain muuten henk.koht. ohjeet ennen pallonkiertoani. Alkuperäisiä yli 30-vuotiaita pronssisia vanttiruuveja ei suinkaan ehdotettu vaihdettaviksi. Veneeni alkuperäisillä rikivaijereilla oli seilattu jo muutaman kerran Atlantin yli ja kisattu melko ahkerasti. Silti ne olivat ammattitarkastajan silmämääräisessä tutkimuksessa yhä virheettömät (kannattaa käyttää suurennuslasia!). Vaijeripäätteet olisi voinut röntgenkuvata (=kallista), mutta päädyttiin alkuper. vaijerien uusimiseen ja uusien Norseman-päätteiden asentamiseen. Vanttiruuvit ovat yhä virheettömässä kunnossa, samoin koko takila nyt yli 10 v myöhemmin. (Pronssiset vanttiruuvit saa muuten kiiltävän puhtaiksi, kun ne laittaa vrk:ksi etikkaliuokseen. Sen jälkeen ne on myös helpompi tutkia).
Kuulemani mukaan 60-luvun lopun S&S Swan 36 (Cantanalla taisi olla blogikin) seilasi parisen vuotta sitten ARC:n alkuper. rodeilla, joiden uusimisen tarvetta ei oltu vieläkään pidetty aiheellisena.
Rikin rutiini tarkastus on hyvä tehdä ennen jokaista valtameren ylitystä, ettei merellä tule yllätyksiä. Vaijeri uusiksi, jos yksikin säie on poikki.
Tässä toinen esimerkki. Seldenin 19/20 riki kukonjalalla, kiinnitys näyttää hyvin samanlaiselta kuin tuo 7/8-barduunarikissä oleva.
http://www.penelope.fi/kesa2009/kevatkunnostus/images/p4240068.jpg
"Tuntuu aika vastuuttomalta lohduttaa, että ne muka kestäisivät avomeripurjehduksia vielä ehkä vuodenkin."
Kuitenkin noin se Swan näyttää uskovan. Vai toivovan?
Keksitkö ihan itse tuon Swan-juttusi, että katkenneista säikeistä huolimatta voi muka purjehtia ehkä vuoden? Laita linkki, josta selviää esittämäsi Swan "uskomus" tai mieluummin linkki Nautorin vaijerisuosituksista. Ehkä classicswan-sivuilta löytyy jotain? Kaikissa Swaneissa ei muuten ole Navtecin rodeja eikä Navtecin vanttiruuveja.
Tuolla se oli jo aiemmin Joakimin viestissä, tässä uudestaan
http://www.navtec.net/cms/assets/1/manuals/brochurenautornavtec22-3nwew.pdf
At a minimum a Level A - comprehensive
visual inspection, at least once a year but
not to exceed 2 years or 20,000 miles
between inspection intervals regardless
of yacht sailing program.
Siis 2v/20000nm tarkastusväli. Mutta eiväthän ne viat tarkastuksissa ilmene vaan jossain tarkastusten välillä, vaikka piankin tarkastuksen jälkeen.
Jos Nautor ei uskoisi, että katkenneen säikeen tai hiushalkeamaisen päätteen kanssa voi purjehtia vaan masto sortuisi, olisi turha suosittaa tarkastuksia.
M.O.T..
Et siis vieläkään ymmärtänyt pointtiani?
Siteeraat taaskin ainoastaan NAVTECin ohjetta ja sitäkin vain rikin normaalin, "Level A", tarkastusvälin osalta. Etkö jaksanut lukea Level B tarkastus/huoltoväliä: "Comprehensive full service mast inspection/refurbishment once every 4 years though not to exceed 6 years or 60.000 miles between inspection intervals whichever comes first".
Vai sekoisitko Navtecin rikifiibereiden (Kevlar PBO) tarkastusohjeisiin (26.000-30.000 miles or 4-6 years)?
Navtec ei mainitse vaijerisäikeiden katkeamista - eikä tietenkään sitä, ettei katkenneista säikeistä muka tarvitsi välittää ja niillä muka voisi jatkaa purjehtimista vaikka vuoden. Sitä potaskaa ei suosittele kukaan kuin tämän keskustelupalstan "asiantuntija" puolustellessaan Bavaria 36:n Selden-rikin vaijeriongelmia.
Jos uusien vaijerivanttien säikeitä katkeilee ennenaikaisesti, vantit ovat käyttöolosuhteisiin alimitoitettuja. Siitä tässä on kysymys! Eikö ole luonnollista, että tyypillisen perheveneen rikimitoitus on suunniteltu perhepurjehdusten kuormituksiin eikä pitkiä valtameripurjehduksia varten?
Siinä tietysti olet oikeassa, että rikivaurio voi yllättää, vaikka riki olisi tsekattu juuri ennen reissua. Tavallisestihan noustaan puosuntuolilla mastoon ja tarkastellaan näkyykö missään säröjä tai katkenneita säikeitä. Näin varmaan jokainen valtameripurjehtija tekee esim. ennen ARC:n starttia. Kesälomapurjehtija tietenkin tarkastaa veneensä rikin aina talvitelakoinnin yhteydessä.
Harmina on vain se, että esim. vaijerin päätekappaleen vähäistä säröä voi olla vaikea nähdä ilman suurennuslasia eikä välttämättä sittenkään. Toisaalta vaijerivanttien hyvä puoli on se, että yksikin katkennut säie on varoitusmerkki tulevasta katkeamisesta. Jos yksikin säie on poikki, meren ylitykseen ei pidä lähteä! Jos säiken katkeamisen huomaa vasta merellä, on paras vähentää rikin kuormitusta ja palata lähimpään satamaan rikin korjamista varten. Rodivanteissa ei ole mitään vaarasta ennakoivaa merkkiä. Siksi ainoa varma tapa on vaikkapa Navtecin ohjeiden noudattaminen.
NAUTOR’S SWAN AND NAVTEC JOINT RIGGING CARE PROGRAM
Noin siinä lukee isoin kirjaimin, siis Nautor's Swan rikin huolto-ohjelma yhteistyössä Navtec'in kanssa. On se Swanin mostonhoito-ohje.
"Level B"- 6 vuoden ohjeesta. Siinä otetaan masto alas ja käytännössä vaihdetaan päätteet yms uusiin. Valtaosa Swaneista on maailman merillä eikä niistä oteta mastoa alas vuosittain kuten täällä Suomessa. Masto otetaan etelässä pois vain, jos siinä on jokin ongelma.
"Level A" on se 2 vuoden / 20.000 nm välein mastoa purkamatta tehtävä tarkastus, josta oli puhe.
Vielä: Älä laita suuhuni sanoja, joita en ole sanonut (kirjoittanut):
" .. ettei katkenneista säikeistä muka tarvitsi välittää ja niillä muka voisi jatkaa purjehtimista vaikka vuoden.."
En missään ole sanonut, että katkenneesta säikeestä ei tarvitse välittää.
Tässä sanomani rautalangasta:
Teet siihen hiukan yli 40 ft Swaniisi rikitarkastuksen ja kaikki Ok.
Lähdet pallonkierrolle ja jo ensilegillä jonkin saalingin päässä 1 säie irtoaa siten, että sitä on hankala huomata (= et huomaa) edes aina ennen seuraavaa legiä noin 4-6 kk välein tekemälläsi tarkastuksella. Vasta perusteellinen tarkastus 2 v kuluttua löytää tuon. Onneksi masto on pysynyt pystyssä koko ajan.
Huomaat tuon avomerellä tai pienellä saarella, jossa tarvikkeiden hankinta ja korjaus hankalaa tai käytännössä lehes mahdotonta. Purjehdit turhaia rasituksia välttäen isompaan paikkaa, jossa korjaus tehdään.
En tuolla mitenkään moiti Swania, en kyllä Bavariaakaan.
Tässä tuore Swan 44 tapaus, ARC-vene Symposium pari päivää sitten:
"Huomasin seuraavana päivänä torstaina, että 2. etustaagi eli entinen babystaagi oli katkennut! Ilman sitä ei spinulla kannata ajaa. Sain muutamassa tunnissa vantin kansikiinnityshelan korjattua uudella vanttiruuvilla ym. ja nostimme seuraavana päivänä eli perjantaina spinnun taas."
Varmaan tuokin tarkastettiin ennen lähtöä, silti petti vaikka on Swan. Aina ei vikoja tarkastuksilla tai veneen imagollakaan voi estää.
Lopetetaanpa saivartelu ja kerrataan oleelliset pointit, ettei tärkeä asia jäisi kellekään hämäräksi - venemerkistä riippumatta.
Kun vaijeri on "ylimitoitettu" (kuten mm. vanhoissa Swaneissa) eli on tyyppillisen perheveneen vaijereita paksumpaa, sen käyttöikä on pitempi. Näin toteaa Nautorin "professori" Lars Ström:
"Increased diameter gives a longer life span and less elongation under load - the rig stays straighter".
http://www.classicswan.org/forum/post_thread.php?thread=696
Kannattaa lukaista mitä muuta rikivaijereiden ja vanttiruuvien uusimisesta keskusteltiin classicswan.org forumilla.
Pelkkä imago ei tietenkään estä hst:n tyyppiongelmia, stressikorroosiota ym.
-Tavallisin vaijerisäikeen katkeamisen paikka on prässätyn vaijeripäätteen vieressä eikä saalingin kohdalla. Monissa eri merkkisissä veneissä näyttää ensimmäisenä katkeavan alavantin säie. Ehkä kuormitus on alavantissa suurempi kuin ylävantissa tai mitoitus on vähän alakanttiin.
- ylä- tai alavantin katkenneen säikeen kyllä huomaa rutiinitarkastuksessa, joka on tapana tehdä telakointien yhteydessä tai ennen jokaista valtameren ylitystä eikä 4-6kk välein (kuten jo aikaisemmin kerroin). Etustaagin rutiinitarkastus rajoittuu pakosti vain niihin osiin, jotka näkyvät foilin ja rullalaitteen ulkopuolelle.
- pitkille reissuille (esim. pallon kierroille) on hyvä varata mukaan ruuvattavia vaijeripäätteitä ( Norseman tai Sta-lock). Niillä voi tehdä korjauksia vaikka tuolla nimim. 20:n kuvitteellisella saarella... Kannattaa muistaa, että katkenneen rodinkin voi ensiapuna korjata ruuvattavalla päätteellä (Blue-wave pääte käy myös rodiin!).
- ruuvattavien vaijeripäätteiden kestoiän väitetään olevan paljon pitempi kuin prässättyjen vaijeripäätteiden. Niitä voi myös käyttää uudelleen, mutta kartio pitää silloin uusia (se pieni vaijerin sisään työnnettävä kartio Norsemanissa ja Stalockissa).
Swan 44:ää valmistettiin vuosina 1972-1975. Olisi kiva tietää milloin ko. ARC-veneen rikivaijerit oli viimeksi uusittu!
Pikku huomio nimityksistä: "entisellä babystaagilla" varmaankin tarkoitettiin jotain muuta kuin "2.etustaagia"? Vaikka alkuperäiseen rikiin on kenties tehty muutoksia, tuskinpa babystaagia voi mitenkään korvata asentamalla tupla-etustaagit. Tarkoitetaanko tässä babystaagin muuttamista välistaagiksi (onko sijoitus ja vaijerin mitoitus muutettu??)?
tossa linkissa oli esimerkki swanin vanteista, onkohan ne nyt yhtään muita vastaavia 40 veneitä vahvemmat?
our Swan 41/022 is now 15 years old ... with standard 1x19 wire ... we have 10mm shrouds while Nautor recommends 9mm
Kiitos asiallisista vastauksista!Ei ole tarvetta muuttaa alkuperäisiä suunnitelmia!
Hyvää loppuvuotta!
Voisi olla syytä muttaa , jos on lys luvuista kiinnostunut. 36 jalkaisen lys pitäisi olla ainakin 1.24, jotta voisi sanoa sen purjehtivan jotenkuten nykymittapuun mukaan. Esimerkiksi Jeanneau Selection 37.
Ei se Bavaria 36 Cruiser pyri olemaan mikään racer, sen LYS on ihan kelvollinen matka- ja perheveneelle. Harvalla 36 ft cruiserilla se LYS on yli 1.20
1.17 Avance 36
1.29 Bavaria 35 Match
1.17 Bavaria 36 Cruiser
1.15 Bianca 36
1.16 Boström 37
1.21 Comfortina 36
1.20 Compis 36
1.25 Diva 39
1.16 Finn 35
1.21 Finngulf 36
1.29 First 36.7
1.16 Forgus 36
1.13 H 35
1.15 HR 36
1.09 Kings Cr 33
1.18 Linjett 35
1.16 Maestro 35
1.10 Najad 360
1.18 Norlin 37
1.22 Omega 36
1.21 Sw Yachts 36 Cr
1.13 Swan 36 S&S
1.20 Swan 371
1.22 Wasa 360
1.29 X-362 Sport
Jos olet purjehtinut Selection 37:lla, niin sinun pitäisi ymmärtää että se ei ole millään tapaa relevantti vertailukohde.
Ja listan lys yli 1.24 veneet eivät ole matka- ja perheveneitä;-)
Selection 37 on loistava perhevene, siinä on esim erillinen peräkajuutta omalla sisäänkäynnillä nuorisolle, joka voi vanhempia herättämättä tulla veneeseen bileistä tai toisinpäin.
Lukisit ajatuksella, mitä kirjoitin: "Harvalla 36 ft cruiserilla se LYS on yli 1.20".
Siis harvalla 36 ft cruiserilla se LYS on yli 1.20, joillain kyllä. Kirjoitin myös, että LYS 1.17 on ihan kelvollinen 36 jalan matka- ja perheveneelle.
Listalla on joitain yli 1.24 LYS veneitä, mutta taitavat olla paremminkin valmistajien Performance tai Cruiser/Racer -sarjoista. Vähän eri juttu kuin perhe- ja matkakäyttöön tehty cruiseri.
Minä luin tuota ajatuksella. Katselin lähinnä sitä valikomaa, joiden luku oli alle 1,20. Se koostuu 60- ja 70-luvun kostruktioista, joita ei voi verrata uudempiin saman LOA:n veneisiin, nehän ovat selvästi pienempiä ja vesilinjaltaan lyhyempiä. Ja sitten on HR- ja Najad-tyyppisiä, enemmän moottoripurjehtijoita. Joukon jatkona joku, jolla luvun pitäisi todellisuudessa olla korkeampi, niitä LYS-taulukon poikkeamia. Eikä joukossa ole yhtään, joka ei sopisi perhe- ja matkakäyttöön. Siinä sopivuudessa on kyse vain perheen preferensseistä.
Selectionin kölipaino on 1100 kiloa, mieti vähän, 37 jalkainen vene. Vene on suuunniteltu 8 hengen kilpamiehistölle, ja ne kaikki tarvitaan laidalla, jotta vene pysyisi pystyssä ja kulkisi alkuunkaan LYS luvun mukaisesti. Perhemiehistöllä (mies ja vaimo) pitää reivit vetää jossain 6-7 metrin kohdalla. Kansiergonomia ei myöskään suosi perhepurjehdusta.
Sun listasta puuttuu vaikka mitä yli 1.20 lys perhemenijoita, kuten x-99, selection 37, x-332, x-342...
Lys 1.17 on siis surkea 36 jalkaiselle, koska moni lyhkäisempi pyörii sellaisen ympäri.
Nih, ja purjealaa ei voi säätää kelin mukaan. Harva perhe purjehtii edes yli 12 m/s keleissä, joten aivan hyvin 3400 kg riittää. Kevyssä itämeren kesätuulissa tuo kulkee haipakammin kuin moni muu ja lahtee surffiin helpommin kuin joku bava 36, joka ei lähde varmaan surfiiin vaikka kuinka tuulee.
Ja sitten mä heräsin, ja päästin kissan ulos... Sulla palstan urpolla taitaa pyöriä kaikki ympäri ihan siellä omassa pikku pedissäkin...
Oikeasti, 1.17 on ihan hyvä LYS 36 jalkaiselle. Osaisipa kaiki veneilijät ottaa veneeestään ne lyssit irti... Ja mitä tuohon muuhun listaan tulee, X-99 on perheveneenä aika perseestä. 332 ja 342 parempia kyllä.
Olisikohan palstan urponkin aika ymmärtää, että 1.17 ja 1.20 ero on prosenteissa 2.5, eli käytännössä ei mitään. Useimmin veneiden suorituskyky vaihtelee kelin ja headingin mukaan, jolloin monessa tapauksessa 1.17 veneellä mennään 1.20 veneestä ohi (ja toki myös päin vastoin).
Itämeren saksanseisoja on bavaria 36 1.17 lys luvullaan. Painava ja alirikattu, ei kulje kevyillä keleillä juuri mihinkään. Ei siis ole ihme, että ne ja vastaavat ajavat kotivesillä enimmäkseen koneella ja ovat saanet tuollaisen saksanseisoja lempinimen.
tosi urpolle.Sinulla kun ei ole edes venettä ....niin luulisi sinun olevan vaikea arvostella mitään purjevenettä.Katsoppa netiveneestä minkä verran halvin Bava maksaa.Ei löydy alle 60 000 ....vai löytyykö!Purjehtiminen on muutakin LYS-luvun tuijottamista!!!
Että siis täytyy olla joko tuohta tai LYSsiä? Saako niillä euroilla veneen kulkemaan kovempaa kuin se teoreettisesti pystyy?
Lyssi tunnetusti ei kuvaa yhtään veneen teoreettista/todellista suorituskykyä, ainoastaan sen pärjäämistä kisoissa. Näillä on toki isommilla otoksilla hyvä korrelaatio.
On se kyllä ihmeellistä, että tuossa yllä Joakimin viestissä todettiin 36 Bavan lyssin olevan spinnulla 1.20 luokkaa. Ja sitten joku jodlari painaa samalla lyssillä varustetulla X:llä ympyrää ressukka Bavan ympäri?
Bavasta en tiedä mitään, sillä en ole metriäkään kyseisellä apparaatilla seilannut, X-99:llä ja x-342:lla kylläkin. Ihmettelen vaan, onko Bavan lyssi jotenkin erilainen kuin muiden?
Monessako bava 36cr:ssä tai uudessa matkapurressa nykyään on spinnu;-)
Taisi monelta bavaristilta loppua rahat kesken venettä hankkiessa vuonna nakki ja kirves ja niin on loppu nykyisten uusien matkapurisen ostajiltakin.
Jos tuuli nousee pitkällä legillä,niin kyllä sitä vaan tulee purjehdittua.Koneeseen minä en luota,kuin tyynellä!
"Jos tuuli nousee pitkällä legillä,niin kyllä sitä vaan tulee purjehdittua.Koneeseen minä en luota,kuin tyynellä!"
Jos pitkällä legillä tarkoitat vaikkapa Kanaria-Karibia tai Galapagos-Fatu Hiva, varmasti jokaisen "tulee purjehdittua". Silti kone on tarpeen ja se kannattaa pitää luotettavassa kunnossa.
Voit tarvita konetta lyhyemmilläkin legeillä Itämerellä. ...
Sen verran vielä tarkennan,etten luota koneeseen.Mulla oli edellinen vene perämoottoriversio ....ja se perämoottori oli varsinainen oikuttelija.Nyt on sisäkone ja asiat ovat tokia aivan toisin.Vaikka tietysti kone pidetään hyvässä kunnossa....niin kyllä purjeet on parhaat ystävät.