Mites menee seuraava jos menee kalikat jakoon?
Oltu naimisissa pitkään. On lapsia. Yhteinen omaisuus on oma asunto. Toinen puolisoista on osakkaana kuolinpesässä. Mites menee, otetaanko kuolipesän 'arvo' jotenkin huomioon?
Oltu naimisissa pitkään. On lapsia. Yhteinen omaisuus on oma asunto. Toinen puolisoista on osakkaana kuolinpesässä. Mites menee, otetaanko kuolipesän 'arvo' jotenkin huomioon?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kuolinpesäosuus otetaan osituksessa huomioon kuten kaikki muukin omaisuus, jota ei avioehdolla tai lahjakirjan / testamentin ehdolla ole määrätty avio-oikeudesta vapaaksi. Kuolinpesäosuushan on perintöä, eikä perinnön osalta ole eroa sillä, onko perintö jo jaettu perillisten kesken vai onko se jakamattomana kuolinpesässä. (Ratkaisevaa on perittävän kuolema ennen ositusperusteen syntymistä.) Kun on kysymys kuolinpesäosuudesta, sen arvo tulee määrittää (arvioimalla - viime kädessä sen tekee pesänjakaja). Osituksessa se vaikuttaa siten, että pesäosuuden omistaja saa vastaavasti vähemmän ositettavan pesän muuta omaisuutta.
Esimerkki:
Asunto 200.000 euroa, vaimon kuolinpesäosuus 50.000 euroa; avio-osa 250.000 : 2 = 125.000 euroa.
Ositus: vaimo pitää kp-osuuden saa asunnon kauppahinnasta 75.000 euroa; mies saa asunnon kauppahinnasta 125.000 euroa.
Eli jos ei 'sopimalla' jakaminen suju, niin sitten viime kädessä pesänjakaja menettelee 'noin'....
Käytännössä saattaa tulla hyvinkin 'epäreilu' tilanne tällöin. Esim. leski asuu Helsingissä jakamattomassa melko arvokkaassa (300tEur) kiinteistössä, josta puolet omistaa siis jakamaton kuolinpesä (lapsi).
Lesken lapsi omistaa omakotitalon (100 Eur) yhdessä puolisonsa kanssa jossakin maakunnassa. Avioerossa lesken lapsi joutuu maksamaan tasinkoa puolisolleen 25 tuhatta euroa ja menettää vielä asuntonsa.
Jos mies on perinyt liiton aikana mm. rahaa esim. 100, josta hän on lahjoittanut osan (70)henkilölle, jolla ei olisi ollut oikeutta perintöön muuten, voinko vaatia, että koko tuo 100 otetaan huomioon kummankin puolison varoja laskettaessa ositusta tehdessä? Lahjoitus on tehty ilman minun suostumustani.
Onko noin 'jälkikäteen' ennen avioliiton purkaantumista mahdollista muuttaa kuolinpesän osuuskuvioita jotenkin niin, että mahdollisen avioliiton päättymisen jälkeen ei aviopuolisolla olisi oikeutta kuolinpesään.
(liittyen äskeisiin pohdintoihin)
Kuolinpesän osuudesta voivat puolisot ennen avioeron vireille panemista laatia avioehtosopimuksen, jonka mukaan ko. kuolinpesäosuutta ei huomioitaisi omaisuuden osituksessa.
Hyvä on lisäksi huomata mahdollisuus osituksen sovitteluun. Osituksen sovittelussa voidaan erityisesti kiinnittää huomiota perintönä saatavaan omaisuuteen. Varsinkin, jos perintö on poikkeuksellisen suuri, on hyvät mahdollisuudet saada ositusta sovitelluksi siten, ettei perintöä laskettaisi mukaan toisen puolison avio-oikeuden alaisena omaisuutena.
Avioliittolaki 103b § 2 mom:
"Ositusta soviteltaessa voidaan määrätä:
1) ...
2) että tietty omaisuus, jonka puoliso on ansainnut tai saanut puolisoiden asuessa erillään tai joka puolisolla on ollut avioliittoon mentäessä taikka jonka puoliso on saanut avioliiton aikana perintönä, lahjana tai testamentin nojalla, on omaisuuden osituksessa kokonaan tai osaksi oleva omaisuutta, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta;
3) ..."
"Varsinkin, jos perintö on poikkeuksellisen suuri, on hyvät mahdollisuudet saada ositusta sovitelluksi siten, ettei perintöä laskettaisi mukaan toisen puolison avio-oikeuden alaisena omaisuutena."
"Hyvät mahdollisuudet" antaa ehkä liian ruusuisen kuvan mahdollisuuksista. Pääsääntö kun perinnönkin osalta on, että se on ositettavaa varallisuutta siinä kuin muukin omaisuus.
"Ositusta soviteltaessa voidaan määrätä ..."
VOIDAAN määrätä, JOS ylipäänsä sovitellaan. Sovittelun edellytykset ovat kuitenkin tiukat:
"103 b § (16.4.1987/411)
Ositusta voidaan sovitella, jos ositus muutoin johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua. Osituksen sovittelua harkittaessa on otettava erityisesti huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi sekä muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat."
Pelkästään se seikka, että toisen puolison ositettaviin varoihin kuuluu perintöomaisuutta, ei riitä sovittelun perusteeksi.
Juuri näin asia on.
Osituksen osapuolen pitää kuitenkin huomata vaatia sovittelua, muuten sitä ei edes harkita. Tämä mahdollisuus on siksi hyvä tietää.