Työpaikan valehtelija ei vähästä hätkähdä
Torstai 24.11.2011 klo 13:55 0 kommenttiaJaa Facebookissa
KUVA: Colourbox
Ei vilkuile vasempaan eikä varsinkaan kengänkärkiään. Työpaikan valehtelija on tyyni kuin viilipytty ja siksi vaarallinen.
Valehtelija työpaikalla aiheuttaa paljon tuhoa, itkua ja hammasten kiristystä. Valehtelija lymyää usein siellä, mistä häntä vähiten osaa etsiä. Siksi luikurinlaskijan paljastuminen aiheuttaa usein niin paljon hämmennystä.
Portsmouthin yliopistossa työskentelevä tohtori Alvert Vrij on tutkinut videonauhoilta poliisiin kuulustelemia epäiltyjä murhaajia ja raiskaajia.
Pitkien tutkimusten jälkeen Vrij tyypittää valehtelijan tavalla, joka on sovellettavissa myös työpaikoille. Keskeistä on, että valehtelija on itse rauhallisuus.
Todellinen valehtelija ei paljon asentoa vaihtele. Vääntelehtimästä heitä ei ainakaan tavoita. Tohtorin mukaan valehtelija itse asiassa seisoo korostetun rauhallisesti, sillä hän haluaa näyttää uskottavalta.
Valehtelija ei myöskään hermostu helposti, sillä hän on varma, että kuulija nielaisi jo hänen syöttämänsä pajunköyden. Tai sen hän haluaa ainakin varmistaa.
Vastaavasti ujot, totta puhuvat, sisäänpäinkääntyneet ihmiset huolestuvat ristiriitatilanteissa ja sen seurauksena heitä syytetään valehtelusta.
Valehtelijan rauhallisuutta korostaa keskimääräistä vähäisempi silmien räpyttely, käsien liikuttaminen ja se, että he pitävät keskimääräistä hieman pidempiä taukoja ennen kuin vastaavat kysymyksiin.
Valehtelua on tutkinut myös Paul Ekman Kalifornian yliopistosta. Ekman on tutkinut niitä pieniä ilmeiden tiedostamattomia muutoksia, jotka ilmenevät heti, kun joku asia on tullut julki.
- Ei ole olemassa vedenpitävää keinoa saada valehtelijaa kiinni itse teossa ja toivon, ettei sellaista koskaan tulekaan.
Ekmanin mukaan hänen tutkimat ilmeiden muutokset eivät ole jokapojan keino saada valehtelija kiinni. Järjestelmä vaatii pitkää harjoittelua ja kokemusta.
Vaativuudesta kertoo se, että edes kokeneet poliisin kuulustelijat eivät erottaneet valehtelijoita totuuden torvista. Kuulustelijat olivat laatineet listan niistä ilmeistä ja eleistä, joista valehtelijan tunnistaa. Listasta ei ollut mitään hyötyä - päin vastoin: se teki valehtelijasta totuuden puhuja ja totuuden puhujasta valehtelijan.
Samaa todistaa myös FBI:n agenttien keskuudessa tehty tutkimus. Laboratoriotesteissä he olivat alussa keskivertokansalaisia parempia, mutta taito taantui mitä pidemmälle testi jatkui.
Pelkkiä ilmeiden pieniä muutoksia havainnoimalla valehtelijaa ei siis käräytetä.
Erään tutkimuksen mukaan valehtelija kertoo asiat kronologisessa järjestyksessä. Näin hän ei sekoa omaan näppäryyteensä, sillä näppäryyttä uskottava valehtelu vaatii.
Valehtelijan suusta kuulee myös harvoin sanaparin ”En tiedä”.
Kari Hänninen
[email protected]
358-10-665 101
Torstai 24.11.2011 klo 13:55 0 kommenttiaJaa Facebookissa
KUVA: Colourbox
Ei vilkuile vasempaan eikä varsinkaan kengänkärkiään. Työpaikan valehtelija on tyyni kuin viilipytty ja siksi vaarallinen.
Valehtelija työpaikalla aiheuttaa paljon tuhoa, itkua ja hammasten kiristystä. Valehtelija lymyää usein siellä, mistä häntä vähiten osaa etsiä. Siksi luikurinlaskijan paljastuminen aiheuttaa usein niin paljon hämmennystä.
Portsmouthin yliopistossa työskentelevä tohtori Alvert Vrij on tutkinut videonauhoilta poliisiin kuulustelemia epäiltyjä murhaajia ja raiskaajia.
Pitkien tutkimusten jälkeen Vrij tyypittää valehtelijan tavalla, joka on sovellettavissa myös työpaikoille. Keskeistä on, että valehtelija on itse rauhallisuus.
Todellinen valehtelija ei paljon asentoa vaihtele. Vääntelehtimästä heitä ei ainakaan tavoita. Tohtorin mukaan valehtelija itse asiassa seisoo korostetun rauhallisesti, sillä hän haluaa näyttää uskottavalta.
Valehtelija ei myöskään hermostu helposti, sillä hän on varma, että kuulija nielaisi jo hänen syöttämänsä pajunköyden. Tai sen hän haluaa ainakin varmistaa.
Vastaavasti ujot, totta puhuvat, sisäänpäinkääntyneet ihmiset huolestuvat ristiriitatilanteissa ja sen seurauksena heitä syytetään valehtelusta.
Valehtelijan rauhallisuutta korostaa keskimääräistä vähäisempi silmien räpyttely, käsien liikuttaminen ja se, että he pitävät keskimääräistä hieman pidempiä taukoja ennen kuin vastaavat kysymyksiin.
Valehtelua on tutkinut myös Paul Ekman Kalifornian yliopistosta. Ekman on tutkinut niitä pieniä ilmeiden tiedostamattomia muutoksia, jotka ilmenevät heti, kun joku asia on tullut julki.
- Ei ole olemassa vedenpitävää keinoa saada valehtelijaa kiinni itse teossa ja toivon, ettei sellaista koskaan tulekaan.
Ekmanin mukaan hänen tutkimat ilmeiden muutokset eivät ole jokapojan keino saada valehtelija kiinni. Järjestelmä vaatii pitkää harjoittelua ja kokemusta.
Vaativuudesta kertoo se, että edes kokeneet poliisin kuulustelijat eivät erottaneet valehtelijoita totuuden torvista. Kuulustelijat olivat laatineet listan niistä ilmeistä ja eleistä, joista valehtelijan tunnistaa. Listasta ei ollut mitään hyötyä - päin vastoin: se teki valehtelijasta totuuden puhuja ja totuuden puhujasta valehtelijan.
Samaa todistaa myös FBI:n agenttien keskuudessa tehty tutkimus. Laboratoriotesteissä he olivat alussa keskivertokansalaisia parempia, mutta taito taantui mitä pidemmälle testi jatkui.
Pelkkiä ilmeiden pieniä muutoksia havainnoimalla valehtelijaa ei siis käräytetä.
Erään tutkimuksen mukaan valehtelija kertoo asiat kronologisessa järjestyksessä. Näin hän ei sekoa omaan näppäryyteensä, sillä näppäryyttä uskottava valehtelu vaatii.
Valehtelijan suusta kuulee myös harvoin sanaparin ”En tiedä”.
Kari Hänninen
[email protected]
358-10-665 101
Vastaukset 5
Vanhimmat
alakerrassa ?
keskikerroksessa ??
yläkerrassa ???
Ekmanni on homoseksuaali joka haluaa laittaa peniksensä kaikkien miesten pyllynreikään.
eikö tuokin ole sieltä SIVUSTA (pj)
Onko Eekmanni yrittännä Sinua. Sitten vois uskoo?
Olet ilmeisesti ollut Ekmannin kanssa silleen, vai oletko nainen?
Nyt vasta oikee läpi alotus. Herra siunatkoon seksuaaleja!