Mikä on tieteellinen selitys sille seikalle että kylmä moottori vie enemmän bensaa kuin lämmitetty?
Miksi kylmä kone kuluttaa enemmän?
Kirpputorin kolina
36
3235
Vastaukset
- kldnlsknflsdfsdf
Vastaus kysymykseen on se, että voiteleva öljy on huomattavasti jäykempää kylmässä kuin lämpimässä moottorissa => kulutuksen nousu kylmässä moottorissa.
Jos kuitenkin tarkoitit kysyä että miksi kylmissä olosuhteissa moottorin kulutus on suurempi, se johtuu siitä, että kylmän ilman tiheys on huomattavasti suurempi => oikean seossuhteen aikaansaamiseksi joudutaan käyttämään enemmän polttoainetta.
Ja jos kysyttäisiin, miksi auton kulutus on kylmissä olosuhteissa suurempi, voitaisiin antaa edelliset vastaukset ja lisätä kylmien laakerien jäykkyys, sekä karkeakuvioiset renkaat, joiden vierintäkitka on suurempi kuin kesärenkaiden.- zenith HS 6
Höyrystyykö polttoneste myös huonommin kylmässä moottorissa. Tarttuuko osa polttonestepisaroista kylmiin seinämiin jolloin optimaalinen palaminen jää saavuttamatta. Eikö aina muodostu ilman kanssa räjähdyskelpoista seosta.
Osa polttonesteestä menee raakana läpi. Ei automaattiryyppykään ole aina tehtäviään osaava ja käsiryyppy ei sitäkään. (Jos niitä nyt enää löytyy muista kun museoautoista)
Nykyään kai boxi ohjaa yhteispaineruiskutusta kaikenlaisten eri anturoiden antamien signaalien mukaan. Onko sekään paras ratkaisu, kun tuntuu olevan ongelmia niilläkin. Vikavalot vilkkuu kuin tivolissa ja anturit antavat väärää infoa.
Maskipeittoon pitää tehdä tiettyyn paikkaan reikä, että anturi saa oikean infon jne... zenith HS 6 kirjoitti:
Höyrystyykö polttoneste myös huonommin kylmässä moottorissa. Tarttuuko osa polttonestepisaroista kylmiin seinämiin jolloin optimaalinen palaminen jää saavuttamatta. Eikö aina muodostu ilman kanssa räjähdyskelpoista seosta.
Osa polttonesteestä menee raakana läpi. Ei automaattiryyppykään ole aina tehtäviään osaava ja käsiryyppy ei sitäkään. (Jos niitä nyt enää löytyy muista kun museoautoista)
Nykyään kai boxi ohjaa yhteispaineruiskutusta kaikenlaisten eri anturoiden antamien signaalien mukaan. Onko sekään paras ratkaisu, kun tuntuu olevan ongelmia niilläkin. Vikavalot vilkkuu kuin tivolissa ja anturit antavat väärää infoa.
Maskipeittoon pitää tehdä tiettyyn paikkaan reikä, että anturi saa oikean infon jne...Tuo mainitsemasi kylmiin seinämiin tarttuminen pitää paikkansa kaasutinkoneissa.
Samoin öljyt ovat kylmänä jäykkiä, jotkut todella jäykkiä... Myös ne vaihteistoöljyt ja vaihteiston hammaspyöräthän pyörivät siellä öljyn joukossa aina kun moottori käy ja kytkin on ylhäällä.
Mitä tarkoitat lauseessasi "Osa polttonesteestä menee raakana läpi." tuolla sanalla "raakana"? Miten ja missä se on raakaa ja mieten se kypsyy ja missä sitä on kypsänä? Mistä erottaa raa-an ja kypsän polttoaineen toisistaan?zenith HS 6 kirjoitti:
Höyrystyykö polttoneste myös huonommin kylmässä moottorissa. Tarttuuko osa polttonestepisaroista kylmiin seinämiin jolloin optimaalinen palaminen jää saavuttamatta. Eikö aina muodostu ilman kanssa räjähdyskelpoista seosta.
Osa polttonesteestä menee raakana läpi. Ei automaattiryyppykään ole aina tehtäviään osaava ja käsiryyppy ei sitäkään. (Jos niitä nyt enää löytyy muista kun museoautoista)
Nykyään kai boxi ohjaa yhteispaineruiskutusta kaikenlaisten eri anturoiden antamien signaalien mukaan. Onko sekään paras ratkaisu, kun tuntuu olevan ongelmia niilläkin. Vikavalot vilkkuu kuin tivolissa ja anturit antavat väärää infoa.
Maskipeittoon pitää tehdä tiettyyn paikkaan reikä, että anturi saa oikean infon jne...Eikä pidä tietenkään unohtaa sitä, että akun lataaminen kylmässä on hieman hankalampaa ja käynnistykseen kuluu enemmän virtaa.
Itse ajan dieselautolla. Kylmänä lähtiessä se vie hetken vähän enemmän, mutta sitten tasaantuu. Talvella kulutus pienempi ilman tiheydestä ja talvirenkaiden pienemmästä vierintävastuksesta johtuen — joskin suurempi vaikutus on matalammilla huippunopeuksilla ja pienemmillä ruuhkilla.- Carnot ja Watt
The_Rat kirjoitti:
Eikä pidä tietenkään unohtaa sitä, että akun lataaminen kylmässä on hieman hankalampaa ja käynnistykseen kuluu enemmän virtaa.
Itse ajan dieselautolla. Kylmänä lähtiessä se vie hetken vähän enemmän, mutta sitten tasaantuu. Talvella kulutus pienempi ilman tiheydestä ja talvirenkaiden pienemmästä vierintävastuksesta johtuen — joskin suurempi vaikutus on matalammilla huippunopeuksilla ja pienemmillä ruuhkilla.Tämä ei enää liity liikkeellelähtöön, mutta ilman lämpötilan vaikutus matka-ajossa alkoi mietityttää. Kun moottoriin syötetään kylmää ilmaa, se muuttuu palamistapahtumassa kuumiksi pakokaasuiksi. Ilman lämmittämiseen tarvitaan energiaa, minkä tietysti täytyy tulla polttoaineesta. Tämän takia kulutuksen pitäisi kasvaa talvella. Toisaalta lämpövoimakoneen teoreettinen hyötysuhde paranee, kun ympäristö kylmenee.
Näiden erisuuntaisten vaikutusten laskeminen menee minulta yii ymmärryksen, mutta ehkä joku on viisaampi. - 175 cd
sitroen kirjoitti:
Tuo mainitsemasi kylmiin seinämiin tarttuminen pitää paikkansa kaasutinkoneissa.
Samoin öljyt ovat kylmänä jäykkiä, jotkut todella jäykkiä... Myös ne vaihteistoöljyt ja vaihteiston hammaspyöräthän pyörivät siellä öljyn joukossa aina kun moottori käy ja kytkin on ylhäällä.
Mitä tarkoitat lauseessasi "Osa polttonesteestä menee raakana läpi." tuolla sanalla "raakana"? Miten ja missä se on raakaa ja mieten se kypsyy ja missä sitä on kypsänä? Mistä erottaa raa-an ja kypsän polttoaineen toisistaan?Ehtii kypsyä koneessa, jos on sopiva määrä. Ylimäärä menee palamatta läpi koneiston ja haisee auton ympärillä kun se käy seoksen rikastin päällä.
- Metsään meni!
"karkeakuvioiset renkaat, joiden vierintäkitka on suurempi kuin kesärenkaiden"
^ Mietippä vielä!? - fes3rw3
Carnot ja Watt kirjoitti:
Tämä ei enää liity liikkeellelähtöön, mutta ilman lämpötilan vaikutus matka-ajossa alkoi mietityttää. Kun moottoriin syötetään kylmää ilmaa, se muuttuu palamistapahtumassa kuumiksi pakokaasuiksi. Ilman lämmittämiseen tarvitaan energiaa, minkä tietysti täytyy tulla polttoaineesta. Tämän takia kulutuksen pitäisi kasvaa talvella. Toisaalta lämpövoimakoneen teoreettinen hyötysuhde paranee, kun ympäristö kylmenee.
Näiden erisuuntaisten vaikutusten laskeminen menee minulta yii ymmärryksen, mutta ehkä joku on viisaampi.No kyllähän tuo ilman lämmittäminen on ihan peruskauraa termodynamiikan laskuissa.. Mutta kuitenkin isompi kulutuksen kasvu tulee kylmällä ilmalla siitä, että kylmä ilma on tiheämpää, jolloin auton ilmanvastusvoima kasvaa.
- Hot chili
Carnot ja Watt kirjoitti:
Tämä ei enää liity liikkeellelähtöön, mutta ilman lämpötilan vaikutus matka-ajossa alkoi mietityttää. Kun moottoriin syötetään kylmää ilmaa, se muuttuu palamistapahtumassa kuumiksi pakokaasuiksi. Ilman lämmittämiseen tarvitaan energiaa, minkä tietysti täytyy tulla polttoaineesta. Tämän takia kulutuksen pitäisi kasvaa talvella. Toisaalta lämpövoimakoneen teoreettinen hyötysuhde paranee, kun ympäristö kylmenee.
Näiden erisuuntaisten vaikutusten laskeminen menee minulta yii ymmärryksen, mutta ehkä joku on viisaampi.Eiköhän kaikissa autoissa ole automaattinen imuilman lämmitys? Imukanavassa on läppä, joka säätyy tuloilman lämpötilan mukaan kierrättämään moottoriin menevää ilmaa moottorin oman lämmön kautta.
- skdjksjdfskjfksfjsfs
Hot chili kirjoitti:
Eiköhän kaikissa autoissa ole automaattinen imuilman lämmitys? Imukanavassa on läppä, joka säätyy tuloilman lämpötilan mukaan kierrättämään moottoriin menevää ilmaa moottorin oman lämmön kautta.
Ei ole ainakaan näkemissäni ruiskuautoissa.... Kylmää ilmaa vetää suoraan ilman mitään lämmityksiä.
- ajkdfolasflada
Metsään meni! kirjoitti:
"karkeakuvioiset renkaat, joiden vierintäkitka on suurempi kuin kesärenkaiden"
^ Mietippä vielä!?Olisit kertonut vaan suoraan mikä meni mielestäsi pieleen.
Heittoja on helppo heitellä ilmaan, mutta se, että sanoisi, tai yrittäisi sanoa jotakin, on huomattavasti vaikeampaa.
Yritäppä nyt sanoa jotakin, jookos. - Metsään meni!
ajkdfolasflada kirjoitti:
Olisit kertonut vaan suoraan mikä meni mielestäsi pieleen.
Heittoja on helppo heitellä ilmaan, mutta se, että sanoisi, tai yrittäisi sanoa jotakin, on huomattavasti vaikeampaa.
Yritäppä nyt sanoa jotakin, jookos.Talvirenkaiden vierintävastus keskimäärin on jopa kesärenkaita pienempi, eli ainakaan talvirenkaita ei voi väittää syyllisiksi kulutukseen.
Taloudellisuusajokilpailuissa on ajettu jo yli 10 vuotta sitten kitkoilla, koska ne on sallittu kesäkelillä.
"kesärenkaiden vierinvastukset ovat välillä 0,90-1,20 ja talvirenkailla 0,85-1,15" - Auto Masentaja 2
Metsään meni! kirjoitti:
Talvirenkaiden vierintävastus keskimäärin on jopa kesärenkaita pienempi, eli ainakaan talvirenkaita ei voi väittää syyllisiksi kulutukseen.
Taloudellisuusajokilpailuissa on ajettu jo yli 10 vuotta sitten kitkoilla, koska ne on sallittu kesäkelillä.
"kesärenkaiden vierinvastukset ovat välillä 0,90-1,20 ja talvirenkailla 0,85-1,15"Metsäänhän se meni, vaan kenellä?
Kyllä minun autoissani on jo vuosikymmeniä talvirenkaat alla kulunut polttoainetta pitkällä matkalla vähintään yksi litra enemmän satasella kuin kesärenkaat alla. Saattaa olla osansa nastoillakin, mutta siltikin. - sdkjhskfhksdfhskdsdf
Metsään meni! kirjoitti:
Talvirenkaiden vierintävastus keskimäärin on jopa kesärenkaita pienempi, eli ainakaan talvirenkaita ei voi väittää syyllisiksi kulutukseen.
Taloudellisuusajokilpailuissa on ajettu jo yli 10 vuotta sitten kitkoilla, koska ne on sallittu kesäkelillä.
"kesärenkaiden vierinvastukset ovat välillä 0,90-1,20 ja talvirenkailla 0,85-1,15"No korjataan sitten... Tienpinnan, ja sen päällä olevan pinnoitteen (loska, vesi, lumi, jää) lisäämä vierintävastus nostaa kulutusta.
Lisäksi, tuollahan puhuttiin karkeakuvioisista renkaista, ei talverenkaista, ei kitkarenkaista.
Mielestäni nastarenkaat on aika karkeakuvioiset. Korvinkuultavasta rohinasta, uskaltaisin väittää että varmaankin kulutus nousee, ihan mutu meiningillä. - Metsään meni!
Auto Masentaja 2 kirjoitti:
Metsäänhän se meni, vaan kenellä?
Kyllä minun autoissani on jo vuosikymmeniä talvirenkaat alla kulunut polttoainetta pitkällä matkalla vähintään yksi litra enemmän satasella kuin kesärenkaat alla. Saattaa olla osansa nastoillakin, mutta siltikin.Ai? Ja sä oot testannu senkin kesäkelillä, molempia rengastyyppejä? Muuten et saa vertailukelpoisia lukemia, miettisit vähän. Vai mistä meinaat että se litran ero tulee?
Myös pyöränlaakerit on hetrkemmät kesäkelillä. oletteko miettineet? Vaikuttaako mihinkään? Oletteko miettineet? - Metsään meni!
sdkjhskfhksdfhskdsdf kirjoitti:
No korjataan sitten... Tienpinnan, ja sen päällä olevan pinnoitteen (loska, vesi, lumi, jää) lisäämä vierintävastus nostaa kulutusta.
Lisäksi, tuollahan puhuttiin karkeakuvioisista renkaista, ei talverenkaista, ei kitkarenkaista.
Mielestäni nastarenkaat on aika karkeakuvioiset. Korvinkuultavasta rohinasta, uskaltaisin väittää että varmaankin kulutus nousee, ihan mutu meiningillä.Mun mielestä nastat toimii tavallaan laakereina. Onhan rattikin kevyempi kääntää paikoillaan juuri nastarenkailla. Nastat puree jäähän siitä tulee pito, mitä moni arvostaa. Asfaltilla nastarengas kuitenkin liukuu samalla kipinöiden pidemmälle kuin mikään muu rengastyyppi, koska nasta vähentää kitkaa, siksi se nastarengaskin kääntyy paikoillaan herkemmin paljaalla asfaltilla.
Tietysti kesärenkaan jarrutusmatka vastaavasti pitenee kylmissä olosuhteissa johtuen kumiseoksien toimivuudesta, joka vaikuttaa myös kitkaan. Mutta jos hypoteettisesti kuvitellaan siihen samaan kesäkumiin nastat, jarrutusmatka pitenee entisestään. - sjdnksndfksjdnfksdfd
Metsään meni! kirjoitti:
Talvirenkaiden vierintävastus keskimäärin on jopa kesärenkaita pienempi, eli ainakaan talvirenkaita ei voi väittää syyllisiksi kulutukseen.
Taloudellisuusajokilpailuissa on ajettu jo yli 10 vuotta sitten kitkoilla, koska ne on sallittu kesäkelillä.
"kesärenkaiden vierinvastukset ovat välillä 0,90-1,20 ja talvirenkailla 0,85-1,15"Erikoista jos vierintävastus voi olla alle 1 ja päälle 1.
Eikö silloin, jompikumpi lukemista, riippuen ilmoitustavasta, jopa lisää renkaan nopeutta.
Ettei vaan kyseessä olisi keinotekoinen suhteellinen luku? Eli metsään meni tuo teksti. - nokian manne
sjdnksndfksjdnfksdfd kirjoitti:
Erikoista jos vierintävastus voi olla alle 1 ja päälle 1.
Eikö silloin, jompikumpi lukemista, riippuen ilmoitustavasta, jopa lisää renkaan nopeutta.
Ettei vaan kyseessä olisi keinotekoinen suhteellinen luku? Eli metsään meni tuo teksti.Vierintävastuksen suuruus ilmaistaan vierintävastuskertoimella. Mitä suurempi kerroin, sitä raskaammin vierivä rengas. Nykyrenkaiden vierintävastusarvo on keskimäärin 1-1,2.
http://www.nokianrenkaat.fi/vierinvastus - johtopää
Metsään meni! kirjoitti:
Mun mielestä nastat toimii tavallaan laakereina. Onhan rattikin kevyempi kääntää paikoillaan juuri nastarenkailla. Nastat puree jäähän siitä tulee pito, mitä moni arvostaa. Asfaltilla nastarengas kuitenkin liukuu samalla kipinöiden pidemmälle kuin mikään muu rengastyyppi, koska nasta vähentää kitkaa, siksi se nastarengaskin kääntyy paikoillaan herkemmin paljaalla asfaltilla.
Tietysti kesärenkaan jarrutusmatka vastaavasti pitenee kylmissä olosuhteissa johtuen kumiseoksien toimivuudesta, joka vaikuttaa myös kitkaan. Mutta jos hypoteettisesti kuvitellaan siihen samaan kesäkumiin nastat, jarrutusmatka pitenee entisestään.Nyt vasta metsään meni. Kesärenkaan pito ei automaattisesti häviä kylmissä olosuhteissa. Tuollaisessa 40 asteen pakkasessa kesärenkaan ja nastarenkaan pito on suurinpiirtein samalainen, eikä siihen vaikuta kumiseokset vaan se, että kauhealla pakkasella nyt ei ole vaan liukasta.
- Filofysologi
Tosiasiassa kylmä kone ei kuluta yhtään sen enempää bensaa kuin lämminkään kone. Illuusio bensankulutuksesta syntyy siitä, että nykyautot on säädetty kylmänä syöttämään enemmän bensaa ns. automaattiryypyllä saavuttaakseen "normaalin" lämpötilan nopeammin.
Ennenvanhaan kun autoissa oli manuaaliryyppy, automies käytti sitä vain korkeintaan käynnistyksessä ns pakkosyötöllö, jolloin auto käynnistyi kenties helpommin saadakseen suuremman räjähdyksen. Jos käynnistetään kaksi identtistä konetta toisen ollessa lämmin ja toisen kylmä ja koneisiin syötetään yhtä paljon bensaa, niin kumpikin kone kuluttaa yhtä paljon bensaa. Kylmä ei kuluta sen enempää bensaa kuin lämminkään, jos koneeseen ei syötä enempää bensaa.
Eli kysymys on hyvä ja vastaus on mielenkiintoinen. Teoriassa kylmä auto ei voi viedä yhtään enempää bensaa kuin lämminkään, mutta käynnistyksessä hetkellisellä räjähdysreaktiolla voidaaan auttaa todella kylmää konetta käyntiin paremmin kuin jos kone olisi lämmin.- että se siitä...
Kyllä kylmän koneen sisäiset kitkat ovat paljon suuremmat kuin lämpimällä koneella ----> .
- filofysologi
Öö mitkä sisäiset kitkat? Voisitko tarkentaa mitä tarkoittaa nämä sisäiset kitkat? Edelleenkään kone ei vie sen enempää bensaa kuin sinne syötetään sitä.
- semeneemitätankataan
Sä oot varmaan eri mieltä siitäkin, mitä painaa kilo höyheniä!
- filofysologi
Itse et tajunnut asian tieteellistä selitystä. Aloittaja kysyi mikä on asian tieteellinen selitys ja kerroin sen tuossa yllä. Kylmä kone ei kuluta yhtään sen enempää bensaa kuin lämmnkään kone, vaan se kuluttaa juuri sen verran kuin bensaa kuin mitä koneeseen syötetään. Lämpimän ja kylmän koneen bensankulutuksen ainoa ero on siinä, että monet huudattavat kylmää konetta= pumppaavat enemmän bensaa koneeseen, jota eivät tekisi lämpimän koneen kanssa.
Tieteellisesti ei siis ole mitään sellaista seikkaa, joka puhuisi jotain muuta asiasta.- fgdfdfgdfgdfdfgdfg
Tieteellisesti on montakin faktaa jotka puhuvat sen puolesta että ns. kylmä moottori kuluttaa enemmän polttoainetta kuin lämmin.
Jos väität että polttoaineenkulutuksen nousun takana on vain ja ainoastaan koneen käyttäjä, olet kyllä pihalla, hyvin hyvin pahasti.
- filofysologi
Voisitko tuoda esiin ne fysiikan lain alaiset seikat, jotka vaikuttavat kylmän moottorin lisääntyneeseen kulutukseen. Millä tavalla moottori voi muka imaista enemmän bensaa kuin sinne syötetään sitä? Käsittääkseni moottori on tekninen vempele, joka ei osaa ajatella eikä tunteä mm kuumaa tai kylmää. Siiis eihän koneella ole sellaisia "tuntosarvia", joiden perusteella se päättelee syöttää itselleen enemmän bensaa kuin mitä se tarvii. Kuskihan sitä kaasua painaa, ei kone.
- Hämmennä pikeä
Mihinkään muihin tekijöihin puuttumatta, sanotaan vaikka voiteluaineen jäykkyys kylmässä. Kylmän öljyn pumppaamiseen kuluu enemmän energiaa kuin lämpimän, Jostakin tämän energian on tultava. Mistä muualta se voisi tulla kuin polttoaineesta? Siksi kylmään moottoriin on syötettävä enemmän polttoainetta kuin lämpimään, jotta se pysyisi käynnissä. Samalla määrällä moottori sammuu.
- filofysologi
Hämmennä pikeä kirjoitti:
Mihinkään muihin tekijöihin puuttumatta, sanotaan vaikka voiteluaineen jäykkyys kylmässä. Kylmän öljyn pumppaamiseen kuluu enemmän energiaa kuin lämpimän, Jostakin tämän energian on tultava. Mistä muualta se voisi tulla kuin polttoaineesta? Siksi kylmään moottoriin on syötettävä enemmän polttoainetta kuin lämpimään, jotta se pysyisi käynnissä. Samalla määrällä moottori sammuu.
Menet koko ajan asian viereen, etkä hoksaa olennaista faktaa- moottori ei yksinkertaisesti voi kuluttaa enempää bensaa kylmänä tai lämpimänä kuin sen määrän, mikä sinne pumpataan kaasupolkimella. Moottori ei itse siis ime bensaa lisää vain sen takia, että on kylmä. Moottori ei erota kylmää tai lämmintä olomuotoaan vaan toimii aina samalla yksinkertaisella faktalla kuin moottori on.
Eli oikea vastaus on edelleenkin, että kylmä moottori ei vie sen enempää bensaa kuin lämminkää.
Voiteluaineiden jäykkyys ei liity asiaan mitenkään. - huihuiy98
filofysologi kirjoitti:
Menet koko ajan asian viereen, etkä hoksaa olennaista faktaa- moottori ei yksinkertaisesti voi kuluttaa enempää bensaa kylmänä tai lämpimänä kuin sen määrän, mikä sinne pumpataan kaasupolkimella. Moottori ei itse siis ime bensaa lisää vain sen takia, että on kylmä. Moottori ei erota kylmää tai lämmintä olomuotoaan vaan toimii aina samalla yksinkertaisella faktalla kuin moottori on.
Eli oikea vastaus on edelleenkin, että kylmä moottori ei vie sen enempää bensaa kuin lämminkää.
Voiteluaineiden jäykkyys ei liity asiaan mitenkään.Etkö saamarin idiootti tajua, että jos syötän kuvitteelliseen koneeseen kesällä 1 litran polttoainetta tunnissa, moottori jaksaa juuri ja juuri käydä. Jos syötän siihen 0,99 litraa tunnissa, moottori saa liian vähän polttoainetta, eikä käy.
No niin, laitetaan sama moottori -20 asteen pakkaseen, ja syötetään 1 litra polttoainetta tunnissa. Mitä käykään? Osaatko arvata? No siinä käy siten, että moottori ei käy.
Miksi näin mahtoi käydä? Ilmeisesti sinun fysiikkasi ei pysty tätä käsittämään.
Muutenkin erittäin erittäin hienoja kommentteja, että moottori käyttää sen verran polttoainetta kun sinne syötetään. Ilmeisesti polttoaineilmaseos ei ole kovinkaan tuttu asia (niin kuin ei ilmeisesti mikään asia moottoreista). Sinne moottoriin on mahdollista syöttää niin paljon polttoainetta, että siitä ei milligrammakaan hyörysty eikä syty. Näin ollen moottori ei kuluta millilitraakaan siitä mitä sinne syötetään, eli sittenkin päätelmä taitaa olla, moottori ei kuluta yhtään polttoainetta.. Eikö vain? - Filofysologi
huihuiy98 kirjoitti:
Etkö saamarin idiootti tajua, että jos syötän kuvitteelliseen koneeseen kesällä 1 litran polttoainetta tunnissa, moottori jaksaa juuri ja juuri käydä. Jos syötän siihen 0,99 litraa tunnissa, moottori saa liian vähän polttoainetta, eikä käy.
No niin, laitetaan sama moottori -20 asteen pakkaseen, ja syötetään 1 litra polttoainetta tunnissa. Mitä käykään? Osaatko arvata? No siinä käy siten, että moottori ei käy.
Miksi näin mahtoi käydä? Ilmeisesti sinun fysiikkasi ei pysty tätä käsittämään.
Muutenkin erittäin erittäin hienoja kommentteja, että moottori käyttää sen verran polttoainetta kun sinne syötetään. Ilmeisesti polttoaineilmaseos ei ole kovinkaan tuttu asia (niin kuin ei ilmeisesti mikään asia moottoreista). Sinne moottoriin on mahdollista syöttää niin paljon polttoainetta, että siitä ei milligrammakaan hyörysty eikä syty. Näin ollen moottori ei kuluta millilitraakaan siitä mitä sinne syötetään, eli sittenkin päätelmä taitaa olla, moottori ei kuluta yhtään polttoainetta.. Eikö vain?Sanoit juuri sen, mitä olen aikaisemmin sanonut. Moottori kuluttaa juuri sen verran bensaa kuin sinne syötetään.
>>>Etkö saamarin idiootti tajua, että jos syötän kuvitteelliseen koneeseen kesällä 1 litran polttoainetta tunnissa, moottori jaksaa juuri ja juuri käydä. Jos syötän siihen 0,99 litraa tunnissa, moottori saa liian vähän polttoainetta, eikä käy....
- puputti poika
Miksi sitten kylmäkäynnistys vie kaksi desiä polttoainetta ja auton lämmittämisen sanotaan säästävän bensaa?
- filofysologi
Kylmäkäynnistys vie bensaa enemmän vain ja ainoastaan siksi, että sitä syötetään koneelle hetkellisesti enemmän kuin normaalisti. Jos otat ryypyn eli rikastimen pois käytöstä silloin auto ei käynnistettäessä vie sen enempää bensaa kuin muutenkaan. Auton lämmittämisen sanotaan säästävän bensaa vain siksi, että sinäkin ostaisit lohkolämppärin. Siinä sen syy.
- jbkbkbk
heikko trolli....
taas yksi syy enemmän katsella muita paikkoja kuin tätä keskustelukanavaa - Fysiofilologi
Jos otat ryypyn pois käytöstä, silloin auto vie vähemmän bensaa kuin muuten. Se ei nimittäin lähde lainkaan käyntiin kylmästä.
- Peikkotukka
jbkbkbk kirjoitti:
heikko trolli....
taas yksi syy enemmän katsella muita paikkoja kuin tätä keskustelukanavaaTrolli tosiaankin. Yleensä vähemmälläkin luonnontieteellisellä koulutuksella tiedetään, ettei ikiliikkujaa ole olemassa.
- Kaksi syytä
Moottoriöljyn viskositeetti kovalla pakkasella on kymmeniä kertoja suurempi, kuin käyntilämpöisessä koneessa ts moottorin pyörittämiseen tarvitaan enemmän energiaa ja bensastahan tämä energia otetaan. Lisäksi esim kylmät vaihteiston ja ohjaustehostimen öljyt lisäävät bensankulutusta. Siihen päälle vielä jäykistyneet pyöränlaakerien rasvat ja renkaatkin ovat kovalla pakkasella aika koppuroita, joten vierintävastus kasvaa.
Toisaalta kylmässä bensa ei syty niin herkästi (höyrystyy heikommin), joten bensaa on ruiskutettava enemmän, että saadaan aikaan niin paljon bensahöyryä, että sytytystulpan kipinä pystyy sen sytyttämään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Porvarimediat paniikissa demareiden huiman kannatuksen vuoksi
Piti sitten keksiä "nimettömiin lähteisiin" perustuen taas joku satu. Ovat kyllä noloja, ja unohtivat sen, että vaalit866023KATASTROFI - Tytti Tuppurainen itse yksi pahimmista kiusaajista!!!
STT:n lähteiden mukaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti3255201Huono päivä
Tänään on ollut tosi raskas päivä töissä. Tekis mieli itkeä ja huutaa. En jaksa just nyt mitään. Minä niin haluaisin ja202658Mikä siinä on ettei persuille leikkaukset käy?
On esitetty leikkauksia mm. haitallisiin maataloustukiin, kuin myös muihin yritystukiin. Säästöjä saataisiin lisäksi lei512605Lääppijä Lindtman jäi kiinni itse teosta
Lindtman kyselemättä ja epäasiallisesti koskettelee viestintäpäällikköä. https://www.is.fi/politiikka/art-2000011780852831842Juuri nyt! Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti
Ai että mä nautin, Tytti erot vireille! "Käytös on kohdistunut avustajia ja toisia kansanedustajia kohtaan, uutisoi STT1031669- 1111531
Puolen vuoden koeaika
Voisi toimia meillä. Ensin pitäis selvittää "vaatimukset" puolin ja toisin, ennen kuin mitään aloittaa. Ja matalalla pro171521seurakunnan talouspäällikön valinta meni perseelleen
Nyt on ihan pakko kyseenalaistaa tuo Kemijärven seurakunnan päätös talouspäälliköstä. Valitulla ei ole talouspuolen osaa1201420Olen ihmetellyt yhtä asiaa
Eli miksi naiset ovat niin pelokkaan tai vaitonaisen oloisia minun seurassani. Se sai minut ajattelemaan, että olen epäm1331393