Eli olen vasta 18 vuotta täyttänyt nuori mies, minulla on ongelma, oikeastaan 2 ongelmaa. Toinen niistä on se, että en osaa kertoa ongelmastani. Olen joutunut ala-asteella kiusatuksi erään ylivilkkaan tyypin toimesta, eikä homma helpottunut ylä-asteellekkaan päästyäni vaikka tämä ala-asteella minua kiusannut henkilö joutuikin kotikouluun. Olen omasta mielestäni ihan normaalin näköinen ja pituinen, mutta ujouteni takia olen joutunut kiusatuksi. Oikeastaan koskaan ei kiusaaminen ollut fyysistä vaan lähinnä henkistä kiusaamista ja tätä jatkui enemmän tai vähemmän koko ylä-asteen ajan. 8 luokalla ollessani ajattelin koulusta tullessani, että en anna kiusaamisen vaikuttaa elämääni, toisin kävi. ihan yläasteen 9 luokan loppupuolella kiusaaminen säännöllistyi ja aloin jo jossain määrin pelkäämään kouluun menoa, enkä halunnut enää sellaista kohtelua, koska en sellaista ansainnut. No sitten peruskoulu päättyi ja menin ammattikouluun. Siellä oli myös aika monta ylä-asteella minua kiusannutta henkilöä. Kuitenkin sain vähän päälle puolivuotta olla ihan rauhassa kiusaamatta, ja kaikki tuntui olevan hyvin, oli muutamia kavereita luokalla, eli ei ollut senkään puolesta ongelmaa. no sitten koulusta kotiinlähtiessäni hyppäsin bussiin, edessä ei ollut tilaa, joten jouduin menemään takapenkkeihin, jossa nämä entiset kiusaajat ruukasivat istua. Siinä hän sitten huusi jotain ja nimitti minua joksikin, jota en halua tässä sanoa. Punastuin kauttaaltani ja kädet alkoivat täristä, sellainen epätodellinen tunne, jota kukaan varmaan ei haluaisi kokea, se oli luultavasti viimeinen niitti ja sen jälkeen olen kokenut jonkinlaista sosiaalisten tilanteiden pelkoa. En halua mennä ihmisten sekaan, koska yhtäkkiä saattaa laueta jonkin näköinen paniikin tunne, sellainen että haluaisisin pois tästä tilanteesta mahdollisimman nopeasti, siihen sisältyy myös punastumista ja joskus myös tärinää ja kylmän tunnetta. Tuntuu, että elämä on ihan pilalla, kun en pysty asiastani avautumaan. Olen ollut parivuotta kotona suunnilleen tekemättä mitään, olen myös miettinyt, mikä mahtaa olla tämä oire?
Paniikkihäiriötä vai mitä?
ggf
3151
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hei, älä jää kotiin murehtimaan yksin tilannettasi, hakeudu lääkäriin ja sitä kautta terapiaan (tai voit ottaa suoraan yhteyttä paikkakuntasi mielenterveystoimistoon, en tiedä miten siellä teillä hommat hoidetaan). Oireesi kuulostavat ihan loogisilta kun ajattelee mitä olet joutunut kokemaan. Sen kummemmin en ala diagnoosia tekemään kun en ole asiantuntija. Tsemppiä =)
Siinä tuleekin sitten se toinen ongelma vastaan. Olen parillakin psykologilla käynyt, mutta en ole kuitenkaan pystynyt kertomaan todellisesta ongelmastani, ja ovat ruenneet ettimään kouluunpääsemis keinoja. Harmittaa kyllä, kun ei pysty elämään täysillä... aina pitää miettiä joka asiassa, että mitä jos tuleeki taas se. Oon onneks huomannut, että tämä on ruennut lieventymään, mutta se hallitsee vieläkin liian isoa osaa mun elämää.. Tää voi kuulostaa mitättömältä ongelmalta, mutta sitä se ei ole. ja tuo aloitus viesti voi kuulostaa lässytykseltä, mutta kerroin vain suurpiirteisesti, en ole muutenkaan hyvä kertoja. Olis ihan kiva kuulla joltain "asiantuntialta" mistä tässä on kyse.
kyllähän tuo jonkin asteiselta paniikilta kuulostaa, mutta yritä alkaa miettiä ihan jotain muutakuin itseäsi...ota muut huomioon ja mieti ja tarkkaile muitten reaktioita. Tarvitset parempaa itsetuntoa. Noi tunteet tulee jokaisella joskus elämässä vastaan, myös niillä kiusaajilla.... Noi voi mennä ihan helpostikkin ohi, ihan sillee että rakastuu ja saa ihanan kumppanin ja huomaa että elämässä on tärkeempiäkin juttuja kuin jotkut koulukiusaaajat ja oman pelon tarkkailu, vaikka kyllähän nekin tärkeitä asioita on, etten vähättele niitä.