Olen ollut pitkään masentunut. Viimeinen kuukausi on tuntunut että käyn masennuksen takia tosi pahasti kierroksilla ja olen loppuun palanut. Itken ja makaan vaan elämää kohtaan haluttomana. Elämän iloni on kokonaan kadunnut. Tuntuu että ei ole mitään syytä nousta enään sängystä aamulla ylös. Olen koko ajan sairaalloisen väsynyt mutta ikinä ei "nukuta". Pienikin normaali asia siivoominen, kaupassakäynti mm. tuntuu todella haastavalta. En ole ennen halunnut/saanut aikaiseksi hakea apua. Haluan elämän iloni takaisin, haluan parantua masennuksesta, tuntea itseni viellä joskus aidosti iloiseksi. Tuntuu niin kurjalta olo kun ei ole ketään kelle puhua. Auttakaa minua. Pystynkö minä menemään lauantaina päivystykseen ahistuksen takia? Ja saisinko siitä lähetteen eteenpäin. mitä minun pitäisi siellä sanoa? Tuntuu että en jaksa enään. Toivottavasti saitte jotain selvää. Kirjoitukseni oli varmasti todella sekava.
Apua hakeva
hiskim4n88
381
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
joo-oo. näin myöhään kirjotan siksi koska en saa unta, en ole juopunut
Kirjoituksesi on hyvin selvää ja asiallista. Ethän vain ole täydelisyyttä likkaa tavoitteleva. Sinula on vielä halu etsiä apua ja tehdä kuitenkin asialle jotkain. Kannattaa koota itsensä ja mennä hakemaan sinnikkäästi apua. Usko että tuo alakulo ja masennus voivat sittenkin loppua .... niin kuin uskotkin.
Itse olen yksineläjä, mutta lähden ihmisten pariin: kannattaa hakeutua sellaisiin porukoihin, joista saa rakentavaa seuraa. Jos et halua seurakunnan tilaisuuksiin, on kaikenlaisia yhdistyksiä, tempauksia näyttelyitå, konserteja.
Se nyt on vaan lisäksi totta, että jos ei kunnallisella puolella valita tarpeeksi niin ei ne tee asialle mitään. Mulle on sanottu, että koita nukkua enemmän (miten nukun kun ahdistaa niin paljon?) ja käy lenkillä (jep jep).