Täysin toivoton

Tuntuu niin masentavalta ja yksinäiseltä tämä elämä.Olen kolmen pienen lapsen äiti (2v ja kaksoset 4kk).Miestä tuskin näen arkisin kun on jatkuvasti töissä tai harrastuksissa en enää edes tiedä varmana missä milloinkin on.Lapsissa olen totaalisesti kiinni.Imetän vielä pienempiä ja yöt ovat pelkkää imetystä ja valvomista kahden vatsavaivasen kanssa ja sitten kun vihdoin aamuyöstä pääsen uneen esikoinen tulee viereen ja pitää hereillä.Päivät menee täysin sumussa lasten ehdoilla.Kotona pelkästään joskus hyvinä päivinä omassa pihassa leokitään esikoisen kanssa kun pienemmät nukkuvat vaunuissa.Siis silloin kun jaksan pukea nämä kaikki ja itseni.Näytän ihan kauhealta; pitkä tukka roikkuu ja takussa, silmäpussit, olen laihtunut kun en jaksa enkä edes ehdi syödä ; ( onneksi sentään muistan juoda riittävästi.
Kotia ei ole aikaa hoitaa ja mies siitä muistuttaa päivittäin.Pyykkiä on pakko pestä ja astiat laittaa koneeseen, kaikki lastenruoka on sitä kaupan moskaa purkista naamaan.Välillä vaan istun sohvalla ja purskahdan itkuun kun kaksi vauvaa huutaa sittereissä enkä kuule esikoista sen huudon läpi.Tyttö niin kaipaa äitiä leikkimään ja lukemaan satua, mutta kun en vain jaksa nämä ja nyyt tulee pian itku : (
9447
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Sinä olet väsynyt ja uupunut. Et saa tarpeeksi unta etkä syö, puhumattakaan, että ehtisit itsestäsi huolehtia ja saada omaa aikaa.
Tuohon täytyy nyt saada muutos. Ensinnäkin sanot miehellesi, että et jaksa. Miehen täytyy karsia ainakin harrastusmenojaan ja osallistua lasten ja kodin hoitoon. Myös työaikaa pitää hänen lyhentää. Toiseksi pyydä apua; lasten isovanhemmilta, ystäviltäsi, sukulaisiltasi. Kerro, että olet väsynyt ja tarvitset apua. Kolmanneksi, juttele tilanteestasi neuvolassa.
Kahden pienen vauvan ja lisäksi 2-vuotiaan hoitamisesta ei kukaan selviä yksin. Sellaista superihmistä ei ole olemassakaan eikä tarvitsekaan olla. Kodin ei tarvitse olla tiptop, kun on pieniä lapsia hoidettavana, pääasia, että saa ruoka- ja vaatehuollon hoidettua ja senkin riittävällä tasolla, ei tarvitse olla täydellinen siinäkään, eli valmisruokiakin voi käyttää.
Muista, että sinä olet arvokas ihminen ja ala pitämään itsestäsi parempaa huolta. Kukaan muu ei sitä puolestasi tee.

Äänestä

Kyllä ehdottomasti tarvisit nyt kiiresti apua! Eikö sinulla ole ketään ystävää tai sukulaista joka voisi sinua auttaa kun on noin paskamainen mies ettei pysty huolehtimaan jälkikasvustaan eikä heidän äidistä. Minulla oli kanssa samanlainen mies että kyllä lapset teki mutta ei koskaan ole pystynyt niitä kasvattamaan. Nyt käyn yksin sitä taivalta eteenpäin, mutta olen saanut muualta apua.

Äänestä

Eikös kaksosille saa kunnalta kodinhoitoapua?
Ainakin joskus ja joku on saanut.

Äänestä

Lastensuojelun kautta mahdollisuus Perhetyöhön, yms apuun?

Äänestä
  • Perhetyö istuu vain kyttäämässä eikä auta. Jos äiti on väsynyt niin lapset otetaan herkästi huostaan vaan. Kotiavustajat on erikseen.

    Äänestä

Soita heti neuvolaan ja pyydä heidän järjestämään välittömästi apua! Heillä on siihen velvollisuus ja vastuu. Sitten ku saat voimasi takaisin heität miehen pellolle.!

Äänestä

Nyt teet niin, että sanot miehelle, että hoitaa vaikka sitä esikoista yöllä tai hoitaa toista kaksosta, että saat edes nukuttua vähän. Pyydä lastenhoitoapua tai kerro neuvolassa tilanteestasi. Meillä lasten ikäero 1v6kk ja esikoinen heräsi vielä 5 kertaa yössä kun kuopus syntyi. Meillä mies hoitikin esikoista kuopuksen imetysajan (6kk), en olisi mitenkään muuten jaksanut kun molemmat lapset heräili vuorotellen öisin. Nyt lapset 1v ja 2,5 vuotta ja yöt helpottanut, mutta ne päivät...kämppä on ihan kaaoksessa usein ja lapset tappelevat keskenään, ihan mahdoton yhtälö tehdä kotityötä jos samanaikaisesti pitäs vahtia 1-ja 2-vuotiasta! Ja sinulla tietysti vielä rankempaa, mutta selviät kyllä, voimahali sinulle!!!

Äänestä

NINKÖ

Äänestä
  • Meillä ainakin oli todella iso apu perhetyön kotiavustajista :-) Neuvolasta ehdotettiin kun menin silmät ristissä sinne itkemään silkasta väsymyksestä. Esikoinen oli 1v3kk kun toinen syntyi ja kuopus kärsi refluksista ja sairasteli ekan vuoden tosi paljon. Meillä oli 2 vakkari 'tätiä' jotka kävivät, aluksi sain 2krt vkossa, joskus jos aikoja oli niin 3krt vkossa 8-12 kotityöntekijän avuksi. Oli ihanaa vaan jo pelkästään jutella jonkun kanssa! He veivät esikoista ulos, tekivät ruokaa, saattoivat ripustaa pyykit jos olin pessyt tai muuta pientä.

    Kun vauva pärjäsi jo hetken ilman tissiäkin lähtivät he vauvan kanssa vaunulenkille ja sain olla esikoisen kanssa kahden, käytiin kaupassa, metsälenkillä, puistossa tms.

    Aluksi minäkin ajattelin etten varmaan soita sinne ja pyydä apua, mutta olen ikuisesti kiitollinen, että soitin. Perhetyön esimieskin oli todella loistava ja mukava, juuri oikeanlainen tyyppi oikeassa paikassa minne väsyneet äidit (ja isätkin) soittavat itkien.

    Meillä ei ainakaan ikinä kytätty millään lailla, tuntuu todella oudolta, että jossain näin tehtäisiin. Perhetyön tarkoitushan on auttaa akuutissa vaiheessa ihan arkisin keinoin.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


tätäkötämäon kirjoitti:

Tuntuu niin masentavalta ja yksinäiseltä tämä elämä.Olen kolmen pienen lapsen äiti (2v ja kaksoset 4kk).Miestä tuskin näen arkisin kun on jatkuvasti töissä tai harrastuksissa en enää edes tiedä varmana missä milloinkin on.Lapsissa olen totaalisesti kiinni.Imetän vielä pienempiä ja yöt ovat pelkkää imetystä ja valvomista kahden vatsavaivasen kanssa ja sitten kun vihdoin aamuyöstä pääsen uneen esikoinen tulee viereen ja pitää hereillä.Päivät menee täysin sumussa lasten ehdoilla.Kotona pelkästään joskus hyvinä päivinä omassa pihassa leokitään esikoisen kanssa kun pienemmät nukkuvat vaunuissa.Siis silloin kun jaksan pukea nämä kaikki ja itseni.Näytän ihan kauhealta; pitkä tukka roikkuu ja takussa, silmäpussit, olen laihtunut kun en jaksa enkä edes ehdi syödä ; ( onneksi sentään muistan juoda riittävästi.
Kotia ei ole aikaa hoitaa ja mies siitä muistuttaa päivittäin.Pyykkiä on pakko pestä ja astiat laittaa koneeseen, kaikki lastenruoka on sitä kaupan moskaa purkista naamaan.Välillä vaan istun sohvalla ja purskahdan itkuun kun kaksi vauvaa huutaa sittereissä enkä kuule esikoista sen huudon läpi.Tyttö niin kaipaa äitiä leikkimään ja lukemaan satua, mutta kun en vain jaksa nämä ja nyyt tulee pian itku : (

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu