mulla on ihana tyttö (olen siis itsekin tyttö) ja rakastan häntä kovasti. Välillä kuitenkin tulee sellainen olo, etten rakastakaan häntä niin kovasti. Harvoin se tulee kasvotusten, mutta joskus kun emme näe saattaa tulla sellainen olo etten häntä heti haluakaan nähdä uudestaan. (Yleensä kuitenkin tulee ikävä heti hänen lähdettyään) mistä ihmeestä tämä välillä tuleva epävarmuus johtuu? Tulee erittäin paha mieli aina sellaisten tuntemusten aikana ja jälkeen. Voiko tämä johtua esimerkiksi siitä että näemme liian paljon ja tarvitsen vain välillä omaa aikaa ja tilaa?
välillä tunteeni heikkenevät, rakastanko silti aidosti?
rakkauseisaakuolla
3197
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Epävarmuus kuuluu kai kaikkiin rakkaussuhteisiin tai voi olla vaihekin. Miksi jäädä vatvomaan, jos kuitenkin pohjimmiltaan tiedät että haluat olla hänen kanssaan. Hyväksy, että haluat olla yksin tai muiden ihmisten seurassa - kun on jotain elämää seurustelun ulkopuolella niin suhdekin saa uusia aineksia. Pahimmillaan käy niin, että alat ottaa asiasta paineita ja koko suhde alkaa ahdistaa. Älä ajattele rakastatko paljon vai vähän. Pelkkä rakastaminen riittää ja voi se väliin loppuakin mutta tulee takaisin. Kun olin pieni ja lähdössä sisarusteni kanssa viikon jälkeen mummolasta mummo tokaisi: rakastan teitä enemmän kuin mitään muuta, mutta olen iloinen kun lähdette. Ei se loukannut, päinvastoin. Sitä voi haluta olla erossa ja silti rakastaa tosi paljon.
Kyllä sinä rakastat häntä. Rakkaus on siitä jännittävää, että ajan myötä tunteet arjistuvat (taipuuko arki noin? vaikea tämä suomen kieli).
Älä sure. Kyllä sinä huomaat sitten, jos joskus et enää oikeasti rakasta häntä. Todennäköisesti kaipaat vain omaa aikaa ja tilaa. Niin käy tavallisissa ystävyyssuhteissa, kuin myös rakkaussuhteissa.
Nauti siitä, että haluat ja saat olla yksin. Sitten nauti siitä, että saat olla hänen kanssaan ja rakastaa. Kumpikaan tuntemuksista ei ole väärin :)
Tunne sydämellä, älä ajattele. Rakastaa, ei rakasta... siinä se. Itsekin pohdin välillä samaa: onko tämä todellinen tunne vai ehkä jotain turvallisuushakuisuutta tms.?