Mitenkähän saisi opetettua 3kk:n ikäisen cavan kulkemaan hihnassa.
Pantaan se on jotenkin tottunut (mitä nyt vähän kutisee), mutta kun siihen
lisätään hihna, koira jämähtää paikoilleen ja on siinä vaikka koko päivän
liikkumatta. Mikähän neuvoksi??
Pantaan se on jotenkin tottunut (mitä nyt vähän kutisee), mutta kun siihen
lisätään hihna, koira jämähtää paikoilleen ja on siinä vaikka koko päivän
liikkumatta. Mikähän neuvoksi??
Vastaukset 6
Vanhimmat
Liiku eteen päin
Rauhassa vaan annat koiran totutella hihnaan ja hihnassa olemiseen. Pentu loppuen lopuksi tottuu siihen yllättävän äkkiä, kun vaan muistat määrätietoisesti treenata sen kanssa asiaa. Aloita totuttelu koiralle tutussa ympäristössä (kotona tai omassa pihassa tms), jottei enää uusi ympäristö tuo lisäjännitystä hommaan. Jollei pentu itse kävele hihnassa eteenpäin (edes kevyesti hihnasta vetämällä tai herkuilla/lelulla houkuttelemalla), niin mene itse kauemmas ja houkuttele pentua luokse, kehu kun etenee. Varsinaiset kävelyt hihnassa kannattaa jättää vielä hetkeksi ja antaa pennun ensin vain tottua kulkemaan edes johonkin hihna kaulassa. Voisi olla hyvä myös alkuun käyttää ns. näyttelyhihnaa, jossa ei ole erikseen pantaa, vaan vain lenkki joka kiristetään kaulaan. Se on kevyempi kuin panta hihna-yhdistelmä, sitten kun siihen on totuttu, niin vaihto tavallisiin vermeisiin.
Laitat sen hihnan väärään aikaan ja ehkä väärällä energialla. Katso miten koiran olemus muuttuu kun hihna tulee lähelle eli kun koira näkee sen. Esittele hihna positiivisena asiana hajun kautta. Jo pelkästään mahdollinen KLIK-ääni saattaa muuttaa koiran mielentilan epäröiväksi jolloin koira vetää liinat kiinni, koska se ääni edustaa jotain negatiivista.
Hih muistan itekkin, kun oli tuo hihnaan opetus. Voi kauhia mikä paikka se oli! :D Ei liikuttu sit yhtään mihinkään. Sitten tuli yllättäen muutto, ja jouduin kantamaan pentua pitkiä matkoja uudessa paikassa. Ja kun iso kokoinen pentu oli jo kuitenkin (seefferin nulikka), niin eipä minulla käsivarret enään kestäny, vaan laskin pennun vaan maahan (siellä uudessa oudossa paikassa), ja yllätykseksi, pentu lähti kiltisti kulkemaan mukana eikä tullu stoppeja vaikka hihna olikin. Välillä pysähtyi katsomaan liikennettä (kun ekan kerran näki), mutta sit ku nätisti houkutteli tulemaan luokse, ni taas matka jatkui.
Nykyään nulikka on 10kk, ja on innoissaan kun näkeekin et kosken hihnaan :)
Pantaa meillä ei käytetä kuin lenkin aikana (nykyisin tosin valjaita) Hihnakäytökseen auttaa liike ja liikkeessä pysyminen. Ennakointi kun koira näyttää jarraavan ja siitä houkutuksella eteen päin. Pääasia on, että ei pysähdy, koska silloin toteutuu koiran tahto. Sen verran kannattaa seurata, että miten koira ympäristöään seuraa ja millä mielialalla. Tyypillisin tapa on koiran kohdalla, jos koira kiinnittää johonkin asiaan ympäristöstään huomiota, on pysähtyminen / paikallaan olo ja "tuumaaminen", siksi liike on tärkeä ja siihen puttuminen ennakoivasti, jos koira alkaa kiinnittämään huomiota johonkin tai muuten hiljentämään.
"on siinä vaikka koko päivän liikkumatta. Mikähän neuvoksi?"..on varmasti, jos antaa olla. Luulisi kuitenkin, että tuon ikäinen tulee perässä, jos ei pysähdy.
on canis familiaris pohtimassa asiaa filosofiselta näkökannalta, koiran luonteen ja tunnetilan kautta. No minun neuvo on, että kun koira on nukkunut ne lyhykäiset unet edellisen koulutustilanteen jälkeen, niin laita valjaat ja sitten hihna ja ei kun menet vaan, kolmen kuukauden ikäinen koira kyllä tulee perässä ihan taatusti. Nämä valjaat takaavat sen, että koira hoksaa että nyt on mentävä muuten emäntä/isäntä jättää ja siitäkös se lenkkeilyn riemu alkaa, kun palkitset heti mahtavalla "leperryksellä" kun olet koiran saanut jalkeille ja liikkeelle.
Ei sitä aina tarte jäädä miettimään koiran tuntoja. Koira tarvitsee toki enemmän unta vuorokaudessa kuin ihminen, oliko se jossakin, että koira nukkuu 2/3 elämästään vai muistanko väärin, mutta koiranomistaja kyllä tietää että aina koulutustuokioiden välillä antaa koiransa levätä, ja opettaa koiransa siihen, että tietyt sanat onko lähdetäänkö mennäänkö ulos tulevat koiralle siten tutuksi, että se tarkoittaa jotain JÄTTE kivaa emännän/isännän kanssa puuhastelua.