Olisiko kenelläkään tietoa, voiko huostaanotetun lapsen antaa adoptoitavaksi vanhemmalla iällä (nyt 5v)?
Lapsi oli syntyessään ns.äpärä ja olisin hänet jo silloin antanut adoptoitavaksi, mutta lapsen isä ei suostunut.
Kotona ei isän alkoholiongelman vuoksi voinut lasta kasvattaa, enkä ole ollut missään vaiheessa häneen kiintynyt.
Nyt lapsen isä on kuollut ja minä en halua olla missään tekemisissä koko kersan kanssa.
Nykyiseen sijaisperheeseen en häntä halua adoptoitavaksi, koska sukulaiset tietävät missä lapsi on ja saattaisivat ottaa yhteyttä.
Jos saisin lapsen adoptioon toiselle puolelle suomea, voisin sukulaisille kertoa hänen kuolleen ja saisin jatkaa elämääni kaikessa rauhassa.
Onko kenelläkään tietoa?
Lapsi oli syntyessään ns.äpärä ja olisin hänet jo silloin antanut adoptoitavaksi, mutta lapsen isä ei suostunut.
Kotona ei isän alkoholiongelman vuoksi voinut lasta kasvattaa, enkä ole ollut missään vaiheessa häneen kiintynyt.
Nyt lapsen isä on kuollut ja minä en halua olla missään tekemisissä koko kersan kanssa.
Nykyiseen sijaisperheeseen en häntä halua adoptoitavaksi, koska sukulaiset tietävät missä lapsi on ja saattaisivat ottaa yhteyttä.
Jos saisin lapsen adoptioon toiselle puolelle suomea, voisin sukulaisille kertoa hänen kuolleen ja saisin jatkaa elämääni kaikessa rauhassa.
Onko kenelläkään tietoa?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Provo!!!
Ei ole provo, valitettavasti.
Olen jo tuhonnut kroppani,mielenterveyteni, ihmissuhteet jne. tämän kersan takia, jota en koskaan halunnut (jos ihmettelette miksi en tehnyt aborttia, niin syy oli siinä että uskoin äidinvaistojen heräävän ja rakkautta oli lapsen isää kohtaan silloin).
Pelkkä lapsesta puhuminen saa niskavillat pystyyn ja en jaksa tuttujen kyselyitä että missäs lapsi?
Kun ei kiinnosta niin ei huvita siitä puhuakaan.
Ja pyysin asiallisia kommentteja, jos joku sattuu tästä adoptiosysteemistä tietämään...
Adoptioon voi antaa vanhemmakin lapsen. Mutta tässä tapauksessa lapsen etu tietysti on tulla adoptoiduksi sijaisperheeseen. Haluavatko he adoptoida? Ei lasta voi heitellä paikasta toiseen noin vain. Jos lapsi on tuhonnut sinun elämäsi, niin haluatko välttämättä tuhota lapsesikin elämän?
Eli, jos haluat antaa lapsen adoptioon ja sijaisvanhemmat haluavat hänet adoptoida, asia on ok, muuten ei.
Varmasti sijaisperhe haluaisi adoptoida, en epäile sitä ollenkaan.
Mutta en tule lasta adoptioon antamaan, jos kerta jäisi sinne missä kaikki tietävät hänen olevan.
Helpointa olisi päästä koko paskasta kerralla eroon.
Ja kyllä, lapsi tuhosi elämäni ja toivon yhtä paskamaista kohtaloa myös hänelle, esim. perinnöttömäksi hänet on jo tehty,
Olisi onnellinen kun saa edes elää.
Pitikö jakaa reikää jollekkin juopporentulle? Oma vikasi, älä pilaa syyttömien elämää sen takia. Muutat itse muualle tai vaikka sitten poistut vallan, oma päätös.
Eihän lapsi ole voinut mitenkään itse valita tuleeko elämään vai ei ja lapsentekoon on ehkäisy. En nää lapsen etuna adoptiota koska lapsella on olemassa kuitenkin sukulaisia ja toinen vanhempi on elossa. Eikö lapsella ole oikeus sukuun ja oikeus tuntea heidät. Jos lapselle tulisi ongelmia myöhemmin adoptio perheessä ja hän haluaisi yhteyden läheiseensä, tilanne olisi vaikea myös lapsen kannalta koska en usko että niin vain adoptiota purkaisivat. Silloin päätös saattaisi kaduttaa.
Miksi et vain itse muuta ja lakkaa pitämättä yhteyttä lapseesi? Lapsi ei ole syypää murheisiisi ja olemassaoloonsa, sinä olet.