Kosketuspelko

En löytänyt mitään ihan samanlaista keskustelua, joten teen nyt uuden aiheen...
En ole ihan varma kuinka kauan, mutta kuitenkin kauan olen pelännyt koskettaa ihmisiä. Yleensä jos yritän niin menen vain lukkoon, enkä yksinkertaisesti kykene. Vähän sama asia tapahtuu jos yritän puhua tunteistani, kumpikin on melkein mahdotonta. Tiedän että minua on käytetty hyväksi pienenä (en muista siitä paljon mitään) ja luulen että tämä johtuu ainakin osittain siitä. Haluaisin todella olla normaali ja pystyä koskettamaan spontaanisti rakastamiani ihmisiä... Olisin kiinnostunut onko kenelläkään kokemusta samanlaisesta vaivasta ja onko ehdotuksia mitä voisin tehdä jotta parantuisin?
2220
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Mä en ole ikinä pitänyt koskettamisesta, mutta se johtuu pitkälti aspergerista ja yliherkistä aisteista. :( Koita nyt jotain suhdetta rakentaa... ei toivoa.

Äänestä

Musta tuntuu, että tarviit yhden ihmisen johon luotat täysin -tai niin paljon kuin voit.
Oli se sit sun ikätoveri, mummu tms. Harjoittelet kosketusta tietoisesti itses kanssa. Vaikka tyyliin mietit ennen tilannetta "nyt mä kävelen tuon ihmisen ohi niin että hipaisen 'vahinhossa hihaa' " ja mietit miltä tuntuu jälkeen päin, oliko kamalaa, millainen olo jäi..

Ihan pienillä jutuilla aloitat. Ja sit jos sulla olis esim. se yks paras kaveri ni sen kanssa harjoittelet ihan avoimesti. Nyt mä kosken sun sormia, halaan sua jne... Pohdit myös aina mitä ajatuksia se herättää sussa.

Sponttaanisti et pysty varmaankaan koskettamaan pitkään aikaan, tietoisesti kylläkin....

Itse ehdottaisin ihan terapiaa, ei kaikesta tarvi selvitä yksin :)

Voimia!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Nuori_nainen90 kirjoitti:

En löytänyt mitään ihan samanlaista keskustelua, joten teen nyt uuden aiheen...
En ole ihan varma kuinka kauan, mutta kuitenkin kauan olen pelännyt koskettaa ihmisiä. Yleensä jos yritän niin menen vain lukkoon, enkä yksinkertaisesti kykene. Vähän sama asia tapahtuu jos yritän puhua tunteistani, kumpikin on melkein mahdotonta. Tiedän että minua on käytetty hyväksi pienenä (en muista siitä paljon mitään) ja luulen että tämä johtuu ainakin osittain siitä. Haluaisin todella olla normaali ja pystyä koskettamaan spontaanisti rakastamiani ihmisiä... Olisin kiinnostunut onko kenelläkään kokemusta samanlaisesta vaivasta ja onko ehdotuksia mitä voisin tehdä jotta parantuisin?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu