Miten saada ajatukset pois omasta yksinäisyydestä? En jaksa ajatella omaa elämääni ja sitä millaista se on. Nytkin yritän laittaa nukkumaan mutta eihän tästä mitään tule kun sama ajatus pyörii mielessä. Aina yksin.
Olen pitkästä aikaa taas ollut paikassa jossa on paljon oman ikäisiäni naisia ja jotenkin tämä on saanut pääni täysin sekaisin. Oma yksinäisyys näyttäytyy paljon julmempana kuin ennen ja elämäntilanne tuntuu toivottamalta kuin ennen.
Ainoa asia mitä pystyn ajattelemaan on se millaista olisi nukahtaa toisen ihmisen vierelle eikä mennä aina nukkumaan yksin. Millaista on kun on elämässä joku toinen. Millaista on kun arjen voi jakaa jonkun toisen kanssa.
Olen pitkästä aikaa taas ollut paikassa jossa on paljon oman ikäisiäni naisia ja jotenkin tämä on saanut pääni täysin sekaisin. Oma yksinäisyys näyttäytyy paljon julmempana kuin ennen ja elämäntilanne tuntuu toivottamalta kuin ennen.
Ainoa asia mitä pystyn ajattelemaan on se millaista olisi nukahtaa toisen ihmisen vierelle eikä mennä aina nukkumaan yksin. Millaista on kun on elämässä joku toinen. Millaista on kun arjen voi jakaa jonkun toisen kanssa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Sitä minäkin mietin päivin ja öin.
Arjen jakaminen toisen kanssa, voi olla hyvinkin yksinäistä. Omassa tilanteessani, vaikka minulla kumppani onkin, olen silti sosiaalisessa paitsiossa. Kumppanin tuttava piiriin en koskaan oikein päässyt mukaan ja nykyään asumme muutenkin monen sadan kilometrin päässä. Omat ystäväni ovat jatkaneet elämää eteenpäin, ja minä muuttaessani, en vain enää mahtunut heidän elämiinsä mukaan. Vuosien myötä itsetunto on niin kadoksissa että, on miltein mahdotonta poistua kotoa, ja kumppanin mukavat viikonloput ystävien kanssa aiheuttaa vain katkeruutta ja tuskaa.
moi.=999999
kävin hesassa
Aika hankala on saada ajatuksia pois yksinäisyydestä, vaikeimpia on illat ja yöt. Joskus aikoinaan ärsytti kun oli ahdas sänky kahelle ihmiselle, mut nyt nukkuisin vaikka päällekkäin jos olis joku kenen kanssa nukahtaa. Ei tarviis aina yrittää nukahtaa yksin sillä välin kun leffa pyörii koneella, vaan voisi nukahtaa siihen kun on hiljaista ja toinen silittää hiuksiani. Yksin on liian hiljasta ja sängyssä liikaa tilaa, vaikka pieni sänky onkin. Yksin herääminen on tylsää, ei jaksa jatkaa makoilua kun ei ole ketään aamuhalittavana. Ei ketään hymyilemässä onnellisesti heti herättyä, vaan sen sijaan korkeintaan löydän muurahaisen naamaltani ja keitän kahvit yksin.
Onhan siinä sietämistäkin jos haluaa jakaa arkeaan toisen kanssa. Esim. minä saatan potkia ja lyödä unissani, lähteä kävelemään unissani ja olen kiukkunen aamulla jos en saa herätä rauhassa. Mutta läheisyys todellakin peittoaisi kaikki pikkujutut.
Sulle jaksamisia. Oma tilanne on jo menny siihen että on siitä muistostaki turhan kauan ja nykyää tuntuu menevän jo haaveilun puolelle..
Kaikkeen tottuu. Ei se ole mukavaa nukkua yksin , mut itse en ainakaan odota enään et nukkuisin jonkun kanssa. sitä vaan turtuu siihen tilanteeseen et ei se tilanne tule muuttumaan pitkään aikaa tai koskaan.
Viikon vinkki. Valvos pari vuorokautta putkeen, niin et enää haikaile ketään viereesi, vaan nautit siitä tunteesta, kun pääset heittämään pitkäksesi, ja unikin tulee heti. Siinä päivällä tosin saattaa olla aikas tuskaa heilua väsyksissä, töissä varsinkin jos sattuu olemaan, mutta eipä ainakaan päässä pyöri muuta kuin se, että pääsisi vain nukkumaan. Ja onko vähän autuas olo, kun pääsee?
Mullakin näin. En milläään saa iltaisin unta kun mietin vaan tätä mun tilannetta.. Yksin. Aina. Siks tämä meneeki sitten siihen, että valvon yöt ja sitten olen seuraavana päivänä kauhean väsynyt. Eikä painajaiset auta asiaa.
Nyt on taas uneton yö menossa. V*tuttaa tää yksinäisyys, mikä ei varmaan lopu koskaan... Haluisin vaan huutaa ja vetää pään täyteen jotain kamaa ja kuolla.