Tekijänoikeuslakiin nojaten ideani on immuuni kavalluksellenne. Mikäli joku kaltoinkohtelee, on se linnakeikka ja häkki heilahtaa nopiaan.
Täsä kirjasa teini-ikäinen tyttö rakastuisi vampyyriin. En oo vielä juonta sen enempää työstäny, mutta kesästä asti tässä on jokseenkin tullut puurrettua. Kässärin ajattelin kirjoittaa huomenna ja sitten laittaa jollekin sopivalle kustantajalle menemään. Mietin jotain Otavaa, WSOY:tä tai Tammea, kun niiltä varmaan saan parhaiten kuukauspalkkaa sitten kun kirjotan jatko-osia.
Mitä mietteitä?
T. Beardulon
Täsä kirjasa teini-ikäinen tyttö rakastuisi vampyyriin. En oo vielä juonta sen enempää työstäny, mutta kesästä asti tässä on jokseenkin tullut puurrettua. Kässärin ajattelin kirjoittaa huomenna ja sitten laittaa jollekin sopivalle kustantajalle menemään. Mietin jotain Otavaa, WSOY:tä tai Tammea, kun niiltä varmaan saan parhaiten kuukauspalkkaa sitten kun kirjotan jatko-osia.
Mitä mietteitä?
T. Beardulon
Vastaukset 76
Vanhimmat
Hmmh... ei vaikuta kovinkaan omaperäiseltä Twilight Sagan valossa.
Kustantajat eivät maksa kk-palkkaa kirjailijoille.
Ideat eivät ole tekijänoikeuden alaisia.
Itseasiassa tämä idea kävi mielessäni jo 2010, eli hyvän aikaa ennen Twilight Aamunkoi -elokuvaa, joten enköhän omista omaperäisyyteni kuin myös tekijänoikeuteni. Sitä paitsi mitä tekemistä elokuvalla on kirjallisuuden kanssa - ?
valitettavasti jos et ole patentoinut jne ideaasi(joka on jo puhki kulutettu) niin voivoi, voin vaikka syödä sen
Kirjat, joihin Twilight perustuu ovat olleet olemassa jo ennen 2010 ;)
Kröhöm.. siitä on tehty myös kirjoja...
Ymmärtääkseni kirjailija Stephenie Meyer julkaisi vampyyrisaagan ensimmäisen osan 2005 nimellä Twilight ja elokuva ilmestyi 2008. Ideasi lienee peräisin joko alkuperäisromaanin tai 1. elokuvasta ko. sarjasta.
Huumori? En näe tässä yhteyttä huumoriin. En edes omaperäisyyteen.
Minä puolestani ajattelin kirjoittaa pojasta, joka on omalaatuisessa koulussa, se voisi olla vaikka sisäoppilaitos. Pojalla havaitaan yliluonnollisia voimia. KIrjat sisältävät kovin paljon seikkailua. Älkää rosmotko ideaani, se on mallisuojattu. Kohta haen sille patentin.
Minä taas meinaan kirjoittaa egyptiläisestä lääkäristä, vaikka en ole koskaan Egyptissä käynytkään! Uskon, että tästä tulee hitti!
Mä taas kirjoitan opiskelijapojasta joka tappaa kirveellä pikavippifirman omistajan ja sitten yrittää vakuutella syyttömyyttään kunnes tulee tunnontuskiin ja antautuu. Hyvä dekkarin juoni!.
Täällä on paljon nuoria kirjoittajia, jotka tarvitsevat selvästi tukea omaan kirjoittamiseensa. Valitettavasti moni heistä tulee huomaamaan, että olisi paras, kun olisi pitänyt ne ensimmäiset tekstit piiloissaan.
Kun itse aloitin, kirjoitin, kirjoitin ja kirjoitin. En usko olleeni tekstilleni sokea, silmät seisoivat vaikka sitten kiinalaisittain. Joissain runoissa oli hyvää vain yksi sana, novellissa muutama kappale. Hioin, hioin, hioin. Silti osa täyttä paskaa, jolle näinä päivinä hymähtelen.
Neuvoni on: keskittykää siihen kirjoittamiseen. Idea voi olla miten hyvä tahansa, mutta se pitää osata kirjoittaa, työstää, nähdä sen hyvät puolet, huonot, stilisoida, olla tyytyväinen, viedä eteenpäin jne.
Kaikki jotka edes vähänkin mainitsee omaa ideaansa tai kyselee mielipiteitä siihen liittyen, ei luota itseensä ja/tai siihen että kustantaja sen hyväksyy. Siksi useimmat lievittävät epävarmuuttaan kysymällä esim. täällä suomi24:sessa, muilta että:" Tämä idea onnistuu, eikö niin?"
Tämä siis ei ole mikään luokkaus vaan puhdas mielipide.
Itse olen puurtanut viimeiset neljä vuotta, välillä sairaana, kokoajan opiskellen(ammattia, joka ei liity kirjoittamiseen). Ja vasta nyt kun olen saanut tekstin kirjoitettua ja lähettänyt kustantajalle, uskallan perheelle ja kavereille mainita että olen pientä kässäriä väsännyt. Ja vaikka sanon pientä, niin kyllä se minulle henk.koht. on tärkeä projekti.
Mutta jokainen tyylillään...
Toivoittaisin onnea, mutta sillä ei ole minkäänlaista merkitystä.
Kässärisi kun tulee hylättynä takaisin ilman minkäänlaisia kommentteja taikka perusteluita, jollei nimeäsi tunneta kustantamossa.
Tietystikään et usko tätä ja varmaan vain naurahdat ylimielisesti, sillä olethan nyt kirjailija, mutta takavasemmalla tiedät että olen täysin oikeassa ja näin tulee tapahtumaan. Muista minut ja viestini sitten kun olin oikeassa.
Hienot neljä vuotta.
Hienolta idealta kuulostaa!
Minä puolestani ajattelin kirjoittaa metsän menninkäisistä, joiden pitää viedä sormus tunturille jotta pahat voimat eivät ottaisi maailmaa valtoihinsa. Tästä tulee hitti!
Kuulostaa jotenkin liian tutulta. Tolkienin tekijänoikeudet omistava perikunta saattaa olla asiasta toista mieltä...
Olen muuten päättänyt ryhtyä dokumentaarikoksi. Dokumentoin kaiken. Siis ihan kaiken.
Mutta naapurissani asuva Simo sanoi, ettei kirjailija voi olla dokumentaarikko, ellei hän myös itse ole doku. Onko se totta?
Simo itse on doku, ryyppää viinaa joka päivä. Pitääkö minunkin alkaa nyt siis ryyppäämään?
Miten on mahdollista että tämä vitsi on mennyt osalta näin pahasti yli?! :D Yritätte muka olla kirjoittajia, eikä ole mitään huumorintajua. Vaihtakaa alaa. ;)
Kirjallisuus on taiteen lajina vakava laji, komedian muodossakin.
Ei nää kauhean eeppisiä ja omaperäisiä ideoita ole. Huumoria tai ei, en oikein jaksa innostua.
Lines Air, jostain syystä vain jokainen "ei-eeppinen ja ei-omaperäinen" idea näistä on julkaistu ja noussut suursuosikiksi. Taru Sormusten Herrasta, Sinuhe Egyptiläinen, Harry Potter..... :DD Että se niistä huonoista ideoista ;D
Lisäys edelliseen: Lukekaa vähän enmmän, niin olette vähän kartalla ;)
Mun mielestä se mikä on jo julkaistua ei enää kelpaa uuden kirjan tekoon. Miksi kirjoittaa vuosia uusiksi Harry Potteria, TSH:ta jne.? En ymmärrä.
Musta nämä jutut on kai olevinaan sarkasmia, mutta mulle ne ei merkitse mitään kiehtovaa ja uutta avaavaa kirjallisuutta. Pidättäydyn J.M. Coetzeen kirjallisuudessa.
*Reps ja kops* Haha :DD Ehkä "kirjailijat" ei vaan osaa lukea rivien välistä, kun ne rivit on niitä joita pitää tuijotella ;DD No, jos ei ymmärrä niin ei se auta edes ratalangasta vääntää.
eix semmonenki kirja oo olemas ku tatu sormuste tatu?
Nythän ilmeisesti
pastissit
ovat tulossa. Eikös tämä Kyrö just väsännyt siitä jäniksestä.
Miten olisi pastissi
Seitsemän veljestä,
vai onko sellainen jo kirjoitettu?
Pastissi? Mikä se semmonen on, onko se sama kun Pastilli?
Meitsi syö usein Sisu-pastilleja ja toisinaan myös Läkeroolia.
Tuleeko musta nyt kirjailija?
Maksetaanko mulle nyt kuukausipalkkaa?
Aloittaja yhdisti huumoriyrityksessään kaksi toisiinsa liittymätöntä palstan ilmiötä:
1) nuoret kirjoittajat, jotka kertovat avoimesti tarinoistaan, ja
2) epärealistiset odotukset uran suhteen.
Eli aloittajan sarkasmiyritys meni metsään, koska tahot 1) ja 2) edustavat eri ryhmiä.
(Ryhmän 2) jäseniä en muuten itse tunnista palstalla niin usein kuin epärealistisia odotuksia aistivat kriitikot tuntuvat tekevän, kriitikot, jotka ryntäävät tyrmäämään lähimmäisten odotukset mahdollisimman reuhakasti, nopeasti ja perusteellisesti nolaten prosessissa lähimmäisensä lisäksi ja etenkin itsensä.)
Nuoret kirjoittajat sekä epärealistiset odotukset uran suhteen eivät liity toisiinsa mitenkään?
Ok.
En ole täällä huomannut että nuorimpien kirjoittajien viestit olisivat niitä, joihin vastaukseksi avaudutaan siitä että ovat epärealistisia odotuksissaan.
Eli rautalankaa... olen havainnoinut viestejä, joissa nuori kertoo tarinastaan ja joihin vastaukseksi pauhataan jotakin tai tuetaan. Sitten olen havainnoinut toisia viestejä, joissa joku sanoo jotakin, kuka mitäkin, ja joihin sitten pauhataan vastaukseksi että odotukset ovat epärealistisia.
Eeppinen? Eikös kaikki kaunokirjallisuus ole eeppistä eli kertomakirjallisuutta?
Ei kuulosta erityisen toimivalta idealta. Ihan kuin joku olisi homman jo hoitanut aiemmin putkeen.
Omaperäinen kaunokirjallinen idea tarkoittaa uniikkia taideteosta ja se ilmenee teoksessa mm. omintakeisena taidenäkemyksenä. Meillä Leena Krohn, Kjell Westö edustavat tätä linjausta.
Eeppinen kirjaidean? Miten niin?
Laina aloittajalta:
Mietin jotain Otavaa, WSOY:tä tai Tammea, kun niiltä varmaan saan parhaiten kuukauspalkkaa sitten kun kirjotan jatko-osia.
Mistä lähtien kustantamo on maksanut kk-palkkaa kirjailijalle? Eihän se ole kustantamon työntekijä...
Voi vitsi, jos et tajua ironiaa, niin sinullehan maksetaan kuukausipalkkaa.
Maksetaanko? Kustantamot ovat vakavia paikkoja.
Mistä lähtien kustantamot ovat olleet vakavia paikkoja?
Raha ja sen puute vetää kaikki kaupalliset kustantamot vakaviksi.
No voi herranenaika, vitsi vitsinä... :DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
Ai tää onkin vitsi... no ei paljon naurata.
Kuka TON idean haluaisi varastaa? Jotain uutta kehiin.
Minä puolestani ajattelin kahta kirjaideaa. Ensimmäinen kertoisi kahdesta teini-ikäisestä italialaisnuoresta, jotka ovat rakastavaisia, mutta joiden perheet ovat vihollisia keskenään. Tarina päättyy molempien nuorten kuolemaan. Ajattelin julkaista sen nimellä Viljami Säkinperä ja kirjan nimi olisi Romeus & Giulietta.
Toinen teos olisi massiivinen tietokirja, jonka nimi olisi "Sarkasmin alkeet tosikoille".
Kuulostaa veronalaiselta legendalta. En oikein tiedä onko tuokaan kauhean omaperäinen idea kehiteltäväksi.
...
....... OH!
Sarkasmin alkeet tosikoille
WAU !
Voi vitun tosikot. Ei teistä mitään koskaan tule, saatana.
Jäi vähän epäselväksi menikö noi "tosissaan" vastaavat vaan mukaan leikkiin vai eikö ne oikeasti ymmärtäneet ... : D
Ihka oikeasti eivät ymmärtäneet. Kirjailijat ja etenkin "kirjailijat" ovat tunnetusti sekä tutkitusti huumorigeenittömiä ja ihan noin yleisestikin hiukan puutteellisempaa sakkia. Ymmärrettävää, mutta valitettavaa.
Pssht.
Ehkäpä tämä kuuluu jollekin muulle osastolle. Viesti ei liene erityisen kiehtova niiden kohdalla, jotka kunnianhimoisesti suuntautuvat kirjailijoiksi. Uudenlainen ja uutta avaava satiiri on aina kiehtovaa, mutta Scary movie -tasoiset vitsit eivät. En tiedä onko tosikkomaisuutta, itseäni lähinnä tympii. Olo kuin ala-asteella. Tai ammattikoulun pihan ohi kävellessä... Kulunutta, väsynyttä, toisteista.
Näh, lähinnähän tuo vaikuttanee ylimieliseltä elitismiltä. En tahtoisi olla sinä.
Mun mielestä olis toooosi hyvä idea kirjottaa vaikka semmonen juttu, jossa joku suutari, joka asuu Nummella, lähtee kosimaan yhtä pimua. Mutta kun se tulee sinne pimun kotiin, niin siellä vietetäänkin häitä. Pimu on menny naimisiin yhden puusepän kaa.Sitten siellä on soittamassa hevirock-yhtye, ja se suutari haastaa yhden niistä soittajista painimaan.
Kaikenlaista siellä tapahtuu, suutari mm. kaataa hääpöydän ja rikkoo niiden bändiläisten soittimet mutta ehtii karkuun ennen kuin toiset saa sen kiinni.
Kotimatkalla se tapaa yhden pillipiiparin, joka oli tullut sitä vastaan soittamaan häämusiikkia sillä pillillään. Mutta suutari ei haluu kuunella pillinpiipitystä vaan meinaa tappaa sen pillipiiparin.
Monenlaista juonenkäännettä siinä jutussa on, eikä se suutari saa edes eeppisen tarina lopussa pilllua vaan hänen pitää mennä passkahuussiin masturboimaan.
Sen sijaan siellä on yks seppä, joka menee yhden toisen pimun kaa naimisiin.
Niin että jos aloittaja siihen lopuksi kuvaa, miten sulhaset ja morsiamet paneskelevat, niin onhan niitä siinä jutussa kaksi paria.
Kyllä siitä saa aikaan tosi spermaisia panokuvauksia.
Menestys on taattu.
P.S. Älkää te toiset vaan varastako tätä ideaa tai veljeni, joka on varatuomari, haastaa teidät käräjille.
Toi on magee idea! Ja jos aloittaja kirjoittaa vain pari sivua kuukaudessa, hän saa nauttia kuukausipalkkaa useamman vuoden ajan ennen kuin ko. eeppinen juttu on valmis!
Huputiti-juputiti!
Hmmh... ideoilla ei ole tekijänoikeutta, vaikka varatuomariveljelläsi uhkailisit.
Olen kuullut puhutavan, että ideoilla on tekijänoikeus siten, että toiset eivät saa käyttää jonkun henkilön keksimää ideaa ennen kuin alkuperäinen keksija on saanut kirjastaan Nobelin palkinnon. Sen jälkeen toisetkin saavat kirjoittaa saman kirjan.
Näin olen siis kuullut puhuttavan.
Kuinkahan ollee?
Onks se siis niin, että kun F.E. Sillanpää on saanut Nopelin palkinnon, niin nyt kaikki saa kirjottaa sen kirjat uudelleen omina kirjonaan?
Siitä siis ei joutu käräjille vaikka joku varatuomari sattuis huomaan että ne on aikasemmin olleet Sillanpään kirjoja?
Jos toi homma on tolleen, niin mä taidan kirjottaa ton IHMISIÄ SUVIYÖSSÄ. Mutta mä oon ajatellu niinku tehdä siitä uus versio ja kirjottaa sen runoks. Ei kukaan tämmösenä hektisenä nykyaikana jaksa lukee pitkii jaarituksii, pitää olla lyhyt ja ytimekäs ilmaisu. Eiks vaan!
Siis niinku tälleen mä alottasin tän Ihmisiä suviyössä:
Ihmisiä suviyössä,
panee, ovat lemmentyössä.
Kaukaa kuuluu kosken pauhu,
kaskimailta nousee sauhu.
Jätkät puhisee ja puhkuu,
voimaa siittimensä uhkuu.
Likat onnestansa kuiskii,
jätkät toosaan spermat ruiskii.
Jälkeen talven, yhdeksännen kuun
saavat ruokittavaks uuden suun.
Vaan pimu kierukkaa jos käyttää,
ei tiineeks tuu, ja hoikalta myös näyttää.
Mun mielestä kirjassa pitää aina olla myös opettavainen aines, ja tässä otan kantaa väestöpolitiikkaan. Kuten me kaikki tiedetään, maailmaan syntyy joka ikinen päivä noin 200 000 uutta pentua. Ihan liikaa kun ei entisillekään riitä safkaa. Siksi olisi oivallista, jos pimut ehkäisisivät tiineeksi tulemisen.
Mitä mieltä olette kirjani erinomaisesta alkukappaleesta?
Erinomaisen erinomaista! Kirjallinen jäbä on tavoittanut eksistentialismin perimmäisen olemuksen!
Voimme odottaa, että Kirjallinen jäbä voittaa lähivuosina kirjallisuuden Nobelin palkinnon!
Olen siitä hyvin varmahko!
No jaa... loppusoinnullisuus on aika bore. Ei millään pahalla. Jos haluut herättää lukijasi, olisi hermeneutiikkaa jotakin?
...psssst, käytä vaan sellaisia termejä, joiden merkityksen tiedät. ;D
Loppusoinnullisuus on Kirjallisen jäbän runossa iskevää ja luontevaa!
Hyvä! Noin niitä runoja kirjoitetaan!
Aion kirjoittaa kirjan miehestä, joka elää Kauhajoella pakkotyöleirillä. Kaikki kirjan tapahtumat tapahtuvat yhden päivän aikana,.
No tätä ideaa ei ole kyllä KUKAAN voinu keksiä ennen mua: mies, joku köyhä, löytää köyttä, mutta se ei sais ottaa sitä. No, se keksii kietoa sen ympärilleen vaatteitten alle ja viedä silleen kotiinsa. Se lähtee junalla sit kotiin köysi mahansa ympärillä, mut se onki liian tiukalla, ja sit se pitää leikata paloina irti! siis haha! Se ei lopulta saakaan sitä pitkää köyttä siis himaansa, kun se pitää leikata siitä ukosta irti! :DD
Hmm... tarinasi muistuttaa etäisesti sitä kun viime sodan aikana yks Joose Heppilä oli matkalla rintamalta junalla lomalle ja hän heilutti heppiään junan ikkunasta pimuille, jotka seisoivat radan varressa. Niin siihen tuli yks sotapoliisi paikalle ja pidätti Joose Heppilän. Junan pysähtyessä seuraavalla asemalla sotapoliisipartio vei Joose Heppilän asemarakennuksen taakse ja pum! - teloittivat Joose Heppilän.
Kai niillä siihen joku syy oli, ainakin omasta mielestään.
Moi taas!
Nyt mulla on mielessä uusi eeppinen kirjaidea. Haluun kuiteskin sanoo tälläkin kerralla, että tekijänoikeuslakiin nojaten ideani on immuuni kavalluksellenne. Mikäli joku kaltoinkohtelee, on se linnakeikka ja häkki heilahtaa nopiaan.
Täsä kirjasa on yks Jussi ja se asuu mökissä suon reunalla ja sillä on kuokka.
Sitten se kuokkii sitä suota ja siitä tulee pelto ja se kylvää sinne mallasohraa ja tekee tosi vahvaa olutta.
Mutta siinä jutussa on semmonen onkelma, että se Jussi ei omista sitä maata vaan se on yhden pappilan renki ja Kirkkoherra omistaa maan. Ja sillä Kirkkoherralla on häijy muija joka vaatii Jussin pellon omakseen.
Sitten tulee sota ja ihmisiä tapetaan ja semmosta.
Mut sitten aina välissä tehdään uusia ihmisiä, siis sillä tavalla että äijät panevat muijia, joskus omia eukkojaan ja joskus vieraita ämmiä.
Ja sitten siellä kylässä on yks hutsu ja sen Kirkkoherran poika panee sitä hutsua ja siitä syntyy yks tosi pöllö jätkä. Mut niin siinä vaan käy, että taas tulee uusi sota ja se pöllö jätkäkin lähetetään sotaan ja sitten se heittää siellä veivinsa ja siitä tulee sen kylän ihan eka oma sankarivainaja.
Ja sitten paljon muutakin siinä kirjassa tapahtuu.
Mitä sanotte mun kirja ideasta.
Ai niin, paljonko ne siellä Otavassa ja WSOY:ssä ja Tammessa maksaa meille kirjailijoille kuukausi palkkaa?
T. Beardulon
Homma menee niin päin, että sä maksat niiden kuukausipalkat kustantamoissa.
Miksi ihmeessä kustantaja maksaisi palkkaa? Öööh. Ne maksaa myynnin osuuden sulle, that´s it.
Ei tuo Beardulon taida ihan tosissaan olla, pätevästä synopsiksesta päätellen.
Meinaan vaan sitä, että kun on näin hyvä kirja ja kun mä kirjotan sille toisen ja kolmannen osan, niin kai ne mullen maksaa kuukausipalkkaa.
Kuka sitä ny keksis hyviä jutskia ellei olis päässä kossua ja viskiä. Sitä kun ostaa niin se maksaa.
Toivoo Beardulon
Mulla on kaksiosainen kirja työn alla. Eka osa on pidempi ja siinä kerrotaan ensin kahdesta tyypistä, jotka elää puutarhassa, ja sitten niiden jälkeläisistä, jotka joutuu monenlaisiin seikkailuihin, kuten orjuuteen ja vaeltamaan aavikolla ja kaikkea sellaista. Siihen tulee myös lauluja ja runoja ja aforismeja sekä moraalisia ohjeita.
Tokassa osassa on vaan yksi päähenkilö, joka syntyy tallissa ja kulkee aikuisena ympäriinsä ja yrittää opettaa ihmisille liberaaleja arvoja ja myötätuntoa, kunnes se tapetaan (en oo vielä keksinyt miten, mutta jotenkin tosi jännällä tavalla). Sitten se nouseekin kuolleista. Ja sitten siihen loppuun tulee kirjeitä, jotka sen kaverit on kirjoittaneet ja vielä sellanen absurdi loppuosa, jossa yksi tyyppi ennustaa maailmanlopun.
Tosta tulee VARMASTI oikee pest-selleri!!! Laita siihen semmonen aloitus, että siinä alussa ne kaks tyyppiä asuvat Englannn pääministerin Anthony Edenin puutarhassa, mutta kun ne pirulaiset nakuilevat siellä ihan häpeämättömällä tavalla ja vielä varastavat omenia Edenin omenapuusta, pääministeri suuttuu ja ajaa ne huitsin Nevadaan.
Täten saamme ensimmäiseen osaan mukaan suurvaltapolitiikkaa, joka aina vaikuttaa kansakuntien kohtaloihin.
Siinä toisen osan voisit vaikka sijoittaa Kaksoisvirtojen maahan eli Irakiin. Siellä kansa huokaa USA:n miehitysvallan alla, mutta päähenkilö nousee vastarintaliikkeen johtoon ja uhmaa vallanpitäjiä. Yhteistoiimintamiehet pelkäävät valtansa menettämistä ja vangitsevat päähenkilön sekä teloittavat hänet Abu Krajdin vankilassa. Ennen teloitusta yksi amerikkalainen naissotilas (siviilissä Wal Martin kassa) rivoilee ja kaikkea semmosta roissia.
Täten saamme myös toiseen osaan mukaan maailmanpolitiikan arkipäivää.
Siinä lopussa voit kuvailla ensin, miten yks kaheli ryyppää taatusti pään sekoittavaa sikunapontikkaa ja näkee sitten pikku-ukkoja ja kaikenlaisia hallusinaatioita.
Täten saamme loppuun päihdepoliittisen näkökulman asioihin.
Kuten sanottu, tuon kun kirjoitat, hyvä opus siitä tulee! Jos sitä hyvin marrkinoidaan, tulevaisuudessa sitä ehkä luetaan joka sunnuntai tätä tarkoitusta varten rakennetuissa pytingeissä, joille on tunnusomaista korkea torni.
Sit kun noi teidän kirjat julkastaan, niin mä sanon tuntevani teiät kaikki, koska oon lukenu teiän juttuja jo täältä jo ennen julkasua. Ootte mun läheisimpiä kavereita ja kerron kaiken 7eiskalle. haha
Janne Hyvä! Sitten kun saat sieltä 7eiskasta hyvän vihjepalkkion, niin voistiko ostaa meitsille pari pulloa akvaviittiä. Meinaan vaan, että jos ne ei siellä Otavassa ja WSOY:ssä ja Tammessa maksakaan mullen kuukausipalkkaa.
En varsin osta! Kehitä itsestäs tositv-sarja, elät sitten sillä. Mä tarvitsen 7eiska-palkkioni musiikkiurani rahoittamiseen. Ensimmäisen levyni nimi tulee olemaan Thriller. Ette pölli.
Thriller on jo tehty.
Ovvai? Siinä tapauksessa mä ja mun 3 kaveria perustetaan bändi. Annetaan tukan kasvaa pitkäks ja kammataan se sit otsalle ja otetaan sen bändin nimeks vaikka Dö Biitles.
Lauletaan että Ool mai lavin ja Jestödei ja kaikkee semmosta. Ihan varmasti meistä tulee kuulusia.
Niin, siis olen hyvin nuori, enkä tiedä miksi tähän aikaan miniläppärilläni näitä juttuja luen, mutta...
Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajani kanssa olen keskustllut näistä asioista. Olen tarjonnut hänele luettavaksi pari kirjan kässäriäni. Opettaja on kehottanut muokkaamaan niitä hieman ja tarjoamaan jollekkin kustantajalle. Nyt kun kerron tämän idean niin mikäänhän ei estä teitä kopioimasta sitä, koska tuskin nämä kirjat kustantamoon pääsevät tai ainakaan julkaistuksi. kuten jo sanoin olen hyvin nuori. Kirjojen aihe on nykyään aika ajankohtainen, nimittäin koulu kiusaaminen. Ensimmäisessä osassa tarinaa kerrotaan kahden henkilön näkökulmasta, kiusatun ja ns."pelastajan". Tuo pelastaja kyllästyy katsomaan kuinka toista sorretaan ja tarjoaa ystävyyden kättä. hiljalleen ja hyvin varovasti ystävyys suhde syvenee ja aikeuksia aletaan voittaa. Kiusaajat alkvat hellittää ja kuristus ote kahden henkilön elämästä heltiää. Aikaisemmin hyvin masentunut ja muutenkin ongelmallinen kiusattu alkaa päästä ongelmistaan yli ja avautua uudelle ystävälleen.
Toinen osa kertoo siitä kuinka edellisen kirjan ns."Pelastajan" On muutettava pois, peruskoulun uvodet ovat loppuneet ja tuon on aika lähteä mulle maille opiskelemaan. nyt alkaakin entisen kiustaun kamppailu tarina. Kun tuo sinnittelee ilman parhaimman ja luotetun ystävänsä tukea arjen koukeroissa, ihmisuhde draamoissa ja perhe ellämässä. Tyttö saa huomata että itsetunnon ylläpitäminen a luotettavien suhteiden rakentaminen ei ole mitään ruusuilla tanssimista. on hyvä aikoja ja huonoja aikoja. Kirja on täynnä rohkaisevia lausahduksia ja kannustavia aatteita.
Tämä on ideani ja toivon että se tulisi menestymään, vaikka myönnän, että 13 vuotiaan tytön ajatusmaailmani on vielä kovin suppea. En minä edes tiedä miksi minä tämän halusin täällä kertoa! No, kai siksi, että jos se inspiroisi jotakuta. Pienestä asti tarinoita olen kirjoitellut ja yhden romaanin mittoihin yltävän sepustuksenkin olen tehnyt x) mitään niistä tosin ei tulla ikinä julkaisemaan... Mutta haluaisin kysyä TEIDÄN MIELIPIDETTÄNNE nyt kun tuon juonen kerroin. Voisiko aihe ylipäänsä kiinnostaa ketäään? ymmärrän, että olen nuori, opiskelut kesken, elämä edessä. Mutta pohjimmiltani ainut syy miksi kirjaa kirjoitin oli se kuinka itse olen masennuksen ja itsetuhoisten ajatusten kanssa 3 vuotta kamppiallut ja tämä kirja auttoi minua jaksamaan ja pääsemään pois arki huolistani (se oli ainoa mitä pystyin tekemään...) No nyt siis mielipiteenne voisiko aiheeni kiinnostaa ketään? Vai pidänkö nämäkin tarinat omiani tietokoneen muistitikulla?:)
Hei Neeluska!
Ihan hyvää asiaa sulla on sydämellä, mutta olet laittanut sen tosi huonoon paikkaan.Tämä ketju on ihan vain pelleilyä ja pelkkää suunsoittoa. Aloita tästä sulle tärkeästä aiheesta ihan oma keskusteluketju. Tee niin, että otat edellä olevasta sun kirjoituksesta kopion ja aloitat sillä uuden keskustelun.
Sinne saat varmasti ihan asiallisia vastauksiakin.
Peukkuja sulle!