Tutullani on omakotitalossa tuulettuva alapohja jossa suhteellinen kosteus on koholla suuren osan vuodesta. Vissiinkin vaihteluväli on loppuvuotena ollut noin 75-90% silloin kun ulkona ei ole pakkasta. Kesällä on ollut huomautettavaa kanssa. Talon anturassa on iso määrä ilmanvaihtoaukkoja ja tuuletus on aina toiminut hyvin.
Tuli puheeksi suhteellinen kosteus ja ilmanvaihdon vaikutus siihen. Erityisesti näkökulmasta että millainen vaikutus reippaalla ilmanvaihdolla on siihen kuinka homekasvustot lähtevät itämään pitkään kosteassa alapohjassa. Yleisesti tunnettua on että RH:n ollessa yli 70 vaara homeen muodostumiseen kasvaa. Lähes sadassa prosentissa alkavat puiset rakenteet olla vaarassa. Kaikki korostuu jos alapohjassa ilma lähes seisoo eikä vaihdu riittämiin.
Mitä siinä tapauksessa että ilmanvaihto on hyvinkin rivakka ja samaan aikaan suhteellinen kosteus on korkea? Missä määrin tehokas ilmanvaihto voi kenties lieventää kasvustovaaraa vaikka suhteellinen kosteus pysyy ennallaan?
Musta tuntuu-periaatteella ajattelen näin. Vierekkäin on kaksi samanlaista alapohjaa, toisessa alapohjassa ilmanvaihto on huomattavasti heikompi ja molemmissa vertailukohteissa on sama suhteellinen kosteusprosentti. Siinä talossa jonka alapohjassa tuuletus pelaa hyvin vaara ongelmiin ei ole yhtä suuri. Järkikulta sanoo että vaikka suhteellinen kosteus onkin koholla ei home niin helpolla lähtisi elämään jos ilma virtaa voimakkaasti ympäri alapohjaa. Pelkistetysti sanoen lienee niin että vaikka RH olisi 80 ei kosteudesta tarvitse olla aivan siinä määrin huolissaan jos tuuletus ”vetää” kuin jos ilma tuskin liikkuisi ja RH olisi sama 80.
Miten voi olla edes mahdollista pitää alapohja kuivana tällaisina kosteina ja kylminä aikoina? Maalainen ajattelutapani sanoo että koska alapohjaan ilma tulee ulkoa ja ulkona kosteus voi olla syksyn sateilla lähellä sataa niin pakostihan alapohjassakin suhteellinen kosteus on silloin ulkoilman luokkaa. Onko edes mahdollista pitää tuulettuvaa alapohjaa kuivana muutoin kuin tietenkin esim sulkemalla ilmanvaihtoputkia ja laittamalla pohjalle jotain styroxia eristeeksi? Kuivatuslaitteita kanssa varmasti on vaikka minkälaisia.
Kerrostalossa elämäni asuneena en omaa kokemusta näistä alapohjien kosteusjutuista. Uteliaisuuden vuoksi tänne kirjoitan jotta asiaa paremmin tuntevat voivat oikaista niissä kohdin kuin olen väärässä.
Alapohjan kosteus ja voimakas tuuletus
24
9236
Vastaukset
- followTheMoney
Kuluttajien mielestä paras mahdollinen lattia.
Rakennusammattilaisten mielestä ja kokemuksesta yksi huonoimmista ratkaisuista millä pilata koko talo.
Viranomainen antaa tehdä koska erikseen ei ole laissa kielletty.
Kuluttaja on kuningas yhdellä äänellä kahta vastaan. - Timpermanni 54
Suomi, Suomeni maa...: Suhteellinen kosteus
Ilman suhteellinen kosteus kertoo prosentteina, kuinka suuri osa ilmassa on vesihöyryä siitä määrästä, joka siihen voisi sisältyä ennen kuin höyry tiivistyy vedeksi.
Ulkoilman suhteellinen kosteus on Suomessa lähes aina korkea, tavallisimmin 60 – 90 %. Kesällä, lämmityskauden ulkopuolella, sisätilojen suhteellinen kosteus seuraa ulkoilman kosteutta eikä siihen juurikaan pysty vaikuttamaan. Talvella ilman suhteellinen kosteus on ulkona suuri, mutta lämpimissä sisätiloissa ilman suhteellinen kosteus laskee, koska lämmin ilma sitoo enemmän vesihöyryä kuin kylmä ilma. Pakkaspäivinä ilman suhteellinen kosteus sisätiloissa voi olla hyvinkin alhainen, jopa vain 10 - 20 %.
Ei alapohjaa sen kuivemmaksi saa, koska ilassa on kosteutta, muutoin kuin lämmittämällä sitä, ja se lienee jo hölmöläisen touhua. - Kuis' ?
Miksi luulet, että tuuletuksen tehokkuus vaikuttaisi mikrobien kasvuun ? Tuuletusta ei mainita missään homekavua rajoittavana tekijänä kuten kosteus, lämpötila ja materiaali.
- 34t4wer34f34f
Jos tuuletuksella ei ole mitään merkitystä mibrobien kasvussa niin miksi talojen kivijaloissa on mitään tuuletusreikiä? Kai sillä ilman liikkeellä jokin vaikutus on... Eikö tuuletusluukut voisi muuten pitää kiinni kesät talvet...
- Kuis'
34t4wer34f34f kirjoitti:
Jos tuuletuksella ei ole mitään merkitystä mibrobien kasvussa niin miksi talojen kivijaloissa on mitään tuuletusreikiä? Kai sillä ilman liikkeellä jokin vaikutus on... Eikö tuuletusluukut voisi muuten pitää kiinni kesät talvet...
Niin on kaks eri asiaa ilmanvaihto sitä varten, että saadaan alapohjasta pois kosteaa ilma ja ilma sekä rakenteet kuivumaan tai ei vaihdeta ilmaa ja vain siihen pistetään vaihtia ja ilman kosteus pysyy entisellään.
Tietenkin mikrobikasvun mahdollisuus vähenee tai lopuu kokonaan, jos ilmanvaihdolla sadaan ilman suhteellinen kosteus laskemaan, mutta pelkkä ilman liikuttelu ei vähennä homekasvun mahdollisuutta. Tämä kai oli alkuperäinen kymysys.
- pohjaton talo
Tämä on näitä juttuja joissa maalaisjärki ei auta.
Kosteus/rakennusfysiikka auttaa.
Tuuletus ei ole yksiselitteisesti hyvä. En viitsi selittää enempää. Hankkikaa RT-kortistosta se ryömintätilaisen alapohjan kortti ja lukekaa sieltä.
Kaikki muu on uskomuksia vain. - Pahanilmanlintunen
Ottamatta kantaa homeen muodostumiseen versus tuuletus, laitan alle pari lyhyttä lainausta arvostamani Panu Kailan kirjasta "Talotohtori". Lainauksissa puhutaan lattiasienestä, homeen ohella alapohjaa ja sen kosteutta koskettavasta ongelmasta.
"Lattiasienen löytää useimmiten alapohjasta; ullakolla on tämän ummehtuneissa paikoissa viihtyvän lahottajan mielestä liian tuuliset oltavat."
"Kellarisieni viihtyy nimensä mukaan kosteissa alustoissa ja kellareissa samaan tapaan kuin lattiasienikin. Se ei kuitenkaan ole yhtä arka vedolle."
Ainakin sienten suhteen siinä on siis vinha perä, että mitä villimpi tuuletus, sitä pienempi todennäköisyys sienestämään pääsyyn.- Kallu
Panu Kaila toimii vain mutu tuntumalla. Se ei ole sama kuin tieto.
- Pahanilmanlintunen
Kallu kirjoitti:
Panu Kaila toimii vain mutu tuntumalla. Se ei ole sama kuin tieto.
Jopas Kallu rohkeni heittämään hauskan kommentin!
Panu Kailaa jos ketä uskoisin näissä asioissa. Siinä on kaveri, joka kiihkoilematta ja nykyajan kestämättömiin rakennushapatuksiin lähtemättä korostaa vanhojen, jo satoja vuosia toimiviksi osoittautuneiden ratkaisujen olevan toimivia edelleen. Ihminen on idiootti, kun se haluaa väen väkisin keksiä uusia virityksiä, vaikka vanhoissa ja pitkään koetelluissa toimintatavoissa ei ole mitään vikaa.
Kailan kanssa samaa arvostusta eivät nauti nykyiset rakennusalan "ammattilaiset" viranomaisista puhumattakaan. Kun talotkin rakennetaan periaatteella, että käyttöikä on 50 vuotta, se kertoo paljon. Ennen talot tehtiin kestämään ja edelleen on hirsirakennuksia, joiden ikä on yli 200 vuotta. Kunhan vain katto ja perustukset, lähinnä alimmat hirret, ovat kunnossa.
Siinä kun ennen talot olivat kylmiä ja vetoisia, eipä ollut homeongelmia tai vastaavasta johtuvia hengityselinsairauksia. Eläimet porsaista ja karitsoista lähtien kasvatettiin aluksi samassa tuvassa ihmisten kanssa. Ihmisten immuunikyky oli tuolloin toista kuin 2010-luvulla: harva tänne syntyvä vauva tulee elämään ilman mitään allergioita.
Niin kauan kuin täällä uudet talot rakennetaan hengittämättömiksi pulloiksi, suomalaiset tulevat enenevässä kärsimään home- ym. ongelmista, puhumattakaan loputtomista asuntokauppariidoista, kun uusissakin taloissa on vikoja. Esimerkiksi kosteutta ryömintätilassa... Niin ja mitä ekologista ja taloudellista näissä passiivienergiataloissa lopulta on, kun aikanaan talon tullessa käyttöikänsä päähän siinä ei ole juuri mitään kierrätettävää? Kaatopaikalle koko roska.
- MF35
Ilmavirta vie mennessään homeitiöitä. Alustaan kasvamaan ja lisääntymään jääviä on siis vähemmän.
Oletetaan, että pakkassään vallitessa tuulettuvassa tilassa on miinusasteita. Silloin ei ilmassa ole montakaan grammaa vesihöyryä/kuutiometri. Silti suhteellinen kosteus voi olla korkea.
Suhteellinen kosteulukema ilmoittaa montako prosenttia (senhetkisen lämpötilan vallitessa) kosteutta on siitä määrästä, jonka ilma pystyisi sitomaan.
Ja kun pakkasilma ei pysty paljoa kosteutta itsessään pitämään, on 90% kosteuskin aika vähäinen.
Ymmärtääkseni alapohjaa voisi pyyhkiä samat tuulet kuin ulkoseiniäkin. Kannatustolppien olisi ulotuttava routarajan alapuolelle.
"pohjaton talo" piti hyvänä katsoa RT (rakennustieto)- kortteja. Niiden mukaan kosteus- ja homevauriotalot on rakennettu. Ko. kortisto on rakennusteollisuuden itsensä laatima, eli Pukki mässäilee kasvimaassa. "Ikuinen työ, ikuinen nälkä", sanoi kirvesmies. (Muös meikäläisen mökkityömaalla ja todellakin, vuosien kuluttua tehtiin kosteusremontti!)- Murf45
Tästä jos vaikka jatkaisin: ketkä suunnittelivat homehtuvat talomme, ketkä ne rakensivat ja ketkä ne valvoivat ?
Ketju jatkuu: ketkä ovat parhaita homeasiantuntijoita ja tutkijoita selvittämään homevaurioita ja ketkä ovat parhaita laatimaan hometalojen korjausohjeet.
Kaikkiin näihin on vastauksena rakennusalan ammattilaiset. Näin se vaan menee. Ai niin, mikä on paras referenssi, kun valitaan hometutkijaa. No se on se rekennusterveysasiantuntija. Rakennusten homevauroiden tutkiminenhan on rakennustekniikkaa, eiks vaan ?!!!
- Miettikää nyt!!
Kyllä taas tuli porukalta asiantuntemusta! Aivan sama tilanne on yläpohjassa, sinne pääsee samalla tavalla ulkoilman kosteus räystäslautojen välistä kuin alapohjaan tuuletusaukoista. Eikä sitä yläpohjaa millään lämmitetä. Ei 600 millin eristyskerroksen läpi lämpöä pääse.
Tuulettuvassa alapohjassa maa pitää eristää kapillaarikosteuden nousun estämiseksi EPS:llä ja rakennusmuovilla. Lisäksi näiden ylä- ja alapuolelle tarvitaan sepelikerros. Maakosteus ja maan homeitiöt jäävät näiden alle ja pysyvät siellä. Määräysten mukaisella tuuletuksella alapohjan lämpötilaero suhteessa ulkoilmaan ei nouse niin korkeaksi, että kastepistettä pääsee syntymään.
Lisäksi jos alapohjapalkkien väliin laitetaan vaikka 300 millin villakerros päästään sellaiseen lattiaan, joka on todella energiatehokas.
Tällaisessa talossa ei perhe sairasta. Ei ole ainakaan meillä sairastanut. Jopa Hesari on säilynyt painotuoreena mittarina alapohjassa sepelin päällä.- 10059
No juu paitsi että se rakennusmuovi tuulettuvan alapohjan yhteyteen toimii hienona edellytyksenä sienikasvustolle. Pienimuotoinen kasvihuone. Kosteus ei muovista pääse läpi mutta sieni löytää tien vaikka miten pienestä rakosesta muovin reunojen ja sokkelin välistä. Aikapommi tämäkin eikä välttämättä hometta harmittomampi vaihtoehto.
- Pahanilmanlintunen
"Ei 600 millin eristyskerroksen läpi lämpöä pääse."
Mistähän sitten johtuu, että suuri osa nykyisestä puurossipohjaisesta rakennuskannasta on siinä tilassa, että alapohja on kostea ja puuosat vaarassa? Hometta ja ties mitä muuta. Jos osuus olisi promilleja, mutta kyse on kymmenistä prosenteista. Olisinkohan jostain lukenut, että jopa puolessa olisi ongelmia jollain aikavälillä.
Hyvin todennäköisesti kaikissa nykyaikaisissa alapohjissa on eristeenä tuo 60 senttiä, mutta siitä huolimatta paikat ovat kosteana. Tämähän ei voi olla rakennusvirhe, sillä viranomaiset ovat varmasti suunnitelmat tarkastaneet jne. Kaikki on ehkä tehty sääntöjen mukaan. Minimillä, mahdollisimman edullisesti, joka ei käytännössä riitä.
Voi olla vinha perä parin muun kirjoittajan jutuissa: rakentajat ja viranomaiset eivät itsekään tiedä minkä antavat tapahtua. Juuri heidän takiaan tilanne on se kuin on. Kärsijäksi jää talossa asuja. - Miettikää nyt!!!
Pahanilmanlintunen kirjoitti:
"Ei 600 millin eristyskerroksen läpi lämpöä pääse."
Mistähän sitten johtuu, että suuri osa nykyisestä puurossipohjaisesta rakennuskannasta on siinä tilassa, että alapohja on kostea ja puuosat vaarassa? Hometta ja ties mitä muuta. Jos osuus olisi promilleja, mutta kyse on kymmenistä prosenteista. Olisinkohan jostain lukenut, että jopa puolessa olisi ongelmia jollain aikavälillä.
Hyvin todennäköisesti kaikissa nykyaikaisissa alapohjissa on eristeenä tuo 60 senttiä, mutta siitä huolimatta paikat ovat kosteana. Tämähän ei voi olla rakennusvirhe, sillä viranomaiset ovat varmasti suunnitelmat tarkastaneet jne. Kaikki on ehkä tehty sääntöjen mukaan. Minimillä, mahdollisimman edullisesti, joka ei käytännössä riitä.
Voi olla vinha perä parin muun kirjoittajan jutuissa: rakentajat ja viranomaiset eivät itsekään tiedä minkä antavat tapahtua. Juuri heidän takiaan tilanne on se kuin on. Kärsijäksi jää talossa asuja.10059: Annoit "lausunnollasi" juuri kuolemantuomion perheellesi, kun asut maanvaraisessa laatalla varustetussa talossa. Siellä ne sienet asuvat laattasi styroksien alla ja hiipivät huoneilmaasi. Minulla ne eivät pääse koskaan tuuletetusta ja kuivasta tilasta huoneilmaan. Maaperässä on 100 % kosteus, kaikenlaisia itiöitä ja sieniä. Eikö kuule ole parempi pysyä mahdollisimman korkealla suorasta kosketyksesta maaperään ja antaa niiden pöpöjen olla siellä muovin alla.
Pahanilmanlintunen: Kirjoitin 600 milliä yläpohjassa. Suomesta ei löydy yhtään taloa jossa olisi 600 milliä eristettä alapohjassa. Paljastit juuri täydellisen tietämättömyytesi. Ja näytäpä kuule hieman tutkimustietoa kymmenistä prosenteista, tyhjää puhetta. Puurossipohja-alapohjassa pitää olla vähintään 80 cm ilmatilaa. Ulkovuorilaudoituksen alla voi olla vain 22 mm ja eikä ne sahapintaiset koolauslaudat homehdu vaikka on ovat ulkoilmassa.
Rakennusvirheitä tehdään, mutta oikein tehty puurossipohja ei ole itsessään rakennusvirhe! Se on investointi perheen terveyteen. Ei radonia, homeitiöistä vapaa sisäilma. Todisteena ovat satoja vuosia vanhat hirsitalot. - 10059
Miettikää nyt!!! kirjoitti:
10059: Annoit "lausunnollasi" juuri kuolemantuomion perheellesi, kun asut maanvaraisessa laatalla varustetussa talossa. Siellä ne sienet asuvat laattasi styroksien alla ja hiipivät huoneilmaasi. Minulla ne eivät pääse koskaan tuuletetusta ja kuivasta tilasta huoneilmaan. Maaperässä on 100 % kosteus, kaikenlaisia itiöitä ja sieniä. Eikö kuule ole parempi pysyä mahdollisimman korkealla suorasta kosketyksesta maaperään ja antaa niiden pöpöjen olla siellä muovin alla.
Pahanilmanlintunen: Kirjoitin 600 milliä yläpohjassa. Suomesta ei löydy yhtään taloa jossa olisi 600 milliä eristettä alapohjassa. Paljastit juuri täydellisen tietämättömyytesi. Ja näytäpä kuule hieman tutkimustietoa kymmenistä prosenteista, tyhjää puhetta. Puurossipohja-alapohjassa pitää olla vähintään 80 cm ilmatilaa. Ulkovuorilaudoituksen alla voi olla vain 22 mm ja eikä ne sahapintaiset koolauslaudat homehdu vaikka on ovat ulkoilmassa.
Rakennusvirheitä tehdään, mutta oikein tehty puurossipohja ei ole itsessään rakennusvirhe! Se on investointi perheen terveyteen. Ei radonia, homeitiöistä vapaa sisäilma. Todisteena ovat satoja vuosia vanhat hirsitalot.Sori vaan nimim. Miettikää nyt!!!, en asu maanvaraisessa laatalla varustetussa talossa. :)
- jotainTehny
Miettikää nyt!!! kirjoitti:
10059: Annoit "lausunnollasi" juuri kuolemantuomion perheellesi, kun asut maanvaraisessa laatalla varustetussa talossa. Siellä ne sienet asuvat laattasi styroksien alla ja hiipivät huoneilmaasi. Minulla ne eivät pääse koskaan tuuletetusta ja kuivasta tilasta huoneilmaan. Maaperässä on 100 % kosteus, kaikenlaisia itiöitä ja sieniä. Eikö kuule ole parempi pysyä mahdollisimman korkealla suorasta kosketyksesta maaperään ja antaa niiden pöpöjen olla siellä muovin alla.
Pahanilmanlintunen: Kirjoitin 600 milliä yläpohjassa. Suomesta ei löydy yhtään taloa jossa olisi 600 milliä eristettä alapohjassa. Paljastit juuri täydellisen tietämättömyytesi. Ja näytäpä kuule hieman tutkimustietoa kymmenistä prosenteista, tyhjää puhetta. Puurossipohja-alapohjassa pitää olla vähintään 80 cm ilmatilaa. Ulkovuorilaudoituksen alla voi olla vain 22 mm ja eikä ne sahapintaiset koolauslaudat homehdu vaikka on ovat ulkoilmassa.
Rakennusvirheitä tehdään, mutta oikein tehty puurossipohja ei ole itsessään rakennusvirhe! Se on investointi perheen terveyteen. Ei radonia, homeitiöistä vapaa sisäilma. Todisteena ovat satoja vuosia vanhat hirsitalot.Edelleen ammattilaisten mielestä puurossipohja on rakennusvirhe.
Mutta kuluttaja sen päättää.
Jokaiselle puurossipohjan tekijälle on kyllä suunnittelijat kertoneet että on huono ratkaisu.
Suunnitteluvaiheessa talon rakentaja on kuitenkin aina kuin Elvis autokaupassa. Rahaa on ja kaikki tehrään just niinkuin herra tai rouva haluaa.
Rahat on sitten loppu kun runko pystyssä ja alkaa se depressiivinen vaihe... - Pahanilmanlintunen
Miettikää nyt!!! kirjoitti:
10059: Annoit "lausunnollasi" juuri kuolemantuomion perheellesi, kun asut maanvaraisessa laatalla varustetussa talossa. Siellä ne sienet asuvat laattasi styroksien alla ja hiipivät huoneilmaasi. Minulla ne eivät pääse koskaan tuuletetusta ja kuivasta tilasta huoneilmaan. Maaperässä on 100 % kosteus, kaikenlaisia itiöitä ja sieniä. Eikö kuule ole parempi pysyä mahdollisimman korkealla suorasta kosketyksesta maaperään ja antaa niiden pöpöjen olla siellä muovin alla.
Pahanilmanlintunen: Kirjoitin 600 milliä yläpohjassa. Suomesta ei löydy yhtään taloa jossa olisi 600 milliä eristettä alapohjassa. Paljastit juuri täydellisen tietämättömyytesi. Ja näytäpä kuule hieman tutkimustietoa kymmenistä prosenteista, tyhjää puhetta. Puurossipohja-alapohjassa pitää olla vähintään 80 cm ilmatilaa. Ulkovuorilaudoituksen alla voi olla vain 22 mm ja eikä ne sahapintaiset koolauslaudat homehdu vaikka on ovat ulkoilmassa.
Rakennusvirheitä tehdään, mutta oikein tehty puurossipohja ei ole itsessään rakennusvirhe! Se on investointi perheen terveyteen. Ei radonia, homeitiöistä vapaa sisäilma. Todisteena ovat satoja vuosia vanhat hirsitalot.Se on aivan totta, että en tunne eristeiden paksuuteen ja muutenkaan millimetreihin liittyviä rakentamissäännöksiä. Oletin sinun puhuvan alapohjan eristeistä, koska alapohjaa koko ketju koskee, vaikka olisihan se pitänyt edellisestä lauseesta ymmärtää, ettei näin ollut. Erehdyin eikä tee tiukkaa myöntää sitä.
Minä ”täydellisesti tietämättömänä” puolestaan tarkoitin alapohjan eristeiden paksuudella ja minimimäärällä sitä, että jos alapohjassa on ensin soraa ja sepeliä, sitten EPS-levyä (ja sitten taas kiviainesta päällimmäisenä), niin tätä EPS-levyä lienee pakollista olla vain yksi 50 mm kerros. Jos niitä olisi kaksi tai kolme päällekkäin, joka tapauksessa enemmän kuin on pakko, johan olisi kosteuden nousu alhaalta aivan toista luokkaa. Mutta eivät rakentajat viitsi rahojaan tällaiseen näkymättömään hukata, jos kerran vähempikin riittää viranomaisille. Taitaa laki olla heikoin lenkki tässä asiassa. Talojen alapohjat voisi aivan hyvin suunnitella siten, että kiviaineksen ohessa kolminkertaisenkin styrox-eristeen jälkeen varsinaisen alapohjan korkeus on vähintään edellytetty 800 mm ja mieluummin metri. Jos vielä olisi kosteutta, se tulisi ainakin muualta kuin alhaalta.
Edelleenkin: Suomessa on paljon (seuraa vaikka nettikeskusteluita eri talovalmistajien foorumeilla, joissa kansalaiset voivat rehellisesti kertoa asioita, toisin kuin rakentajien ja viranomaisten propagandajulkaisuissa. Tähän en kuitenkaan viitannut puhuessani kymmenistä prosenteista.) uusia ja uudehkoja taloja, joissa on ominaisuutena alapohjan kosteutta. Määrä kertoo, että ongelma ei ole satunnainen. Mistä tämä johtuu jos ei viimekädessä laeista, joiden vaatimukset eivät riitä tosielämässä? Suuri osa rakentajista varmasti tekee säästösyistä vain minimin, ellei rakenna itselleen. En väitä olevani ammattilainen – yhtäkään taloa en ole koskaan rakentanut – mutta luulisi, että ainakin maaperästä nouseva kosteus ei pitäisi olla vaikeaa ja kallista torjua etukäteen. EPS-levyt eivät ole mikään merkittävä kuluerä, jos niitä laittaisi kolme kerrosta yhden sijaan.
Oman tietämättömyytesi osoitat vertaamalla nykyisten puurossipohjien toimivuutta perinnerakentamiseen, vanhoihin hirsitaloihin. Niiden alaosia ei tehty umpinaisiksi, ne eivät yleensä ole sijainneet kymmeniä senttejä ympäröivän maanpinnan alapuolella, eikä niihin laitettu muoveja tai muuta teollista minnekään. Lattiat olivat harvoja ja seinätkin oli tiivistetty vain sammaleella tai rievuilla. Hirren ja kivijalan välillä eristeenä oli yksinkertaisesti tuohta. Tuuli kulki varsin vapaasti talon alta ja tuvan asuintilojen lämpöä päätyi myös talon alle, vastavuoroisesti sisällä veti. Juuri sen vuoksi puusta rakennetut talot olivat hengittäviä, eikä homeesta tai sienistä ollut vaaraa sisällä tai alapuolella. Kunhan katto oli kunnossa, eikä vettä päässyt puumateriaalin ääreen. Nykyään ihmiset ovat niin hienohelmoja, että vähäinenkin tuulenvire ahdistaa. Lisäksi energiansäästön varjolla kaikesta tehdään tiivistä. Vanhoja hirsitaloja pilataan näin.
Mitä tulee vielä muoveihin alapohjassa, kts. Sisäilmayhdistyksen sivuilla oleva tiedosto: http://www.sisailmayhdistys.fi/attachments/liite/kirkon_ryomintatila.pdf.
Jospa ”Miettikää nyt!!!” käyttäisit energiasi ja ammattitaitosi vaikka ”Sivustaseuraavan” esittämään alkuperäiseen kysymykseen vastaamiseen, sillä se on nyt jäänyt tässä ketjussa aivan unohduksiin. Minä en jaksa vängätä kanssasi näistä muista asioista tämän enempää. - maaOnSyntinenJaKöyhä
Pahanilmanlintunen kirjoitti:
Se on aivan totta, että en tunne eristeiden paksuuteen ja muutenkaan millimetreihin liittyviä rakentamissäännöksiä. Oletin sinun puhuvan alapohjan eristeistä, koska alapohjaa koko ketju koskee, vaikka olisihan se pitänyt edellisestä lauseesta ymmärtää, ettei näin ollut. Erehdyin eikä tee tiukkaa myöntää sitä.
Minä ”täydellisesti tietämättömänä” puolestaan tarkoitin alapohjan eristeiden paksuudella ja minimimäärällä sitä, että jos alapohjassa on ensin soraa ja sepeliä, sitten EPS-levyä (ja sitten taas kiviainesta päällimmäisenä), niin tätä EPS-levyä lienee pakollista olla vain yksi 50 mm kerros. Jos niitä olisi kaksi tai kolme päällekkäin, joka tapauksessa enemmän kuin on pakko, johan olisi kosteuden nousu alhaalta aivan toista luokkaa. Mutta eivät rakentajat viitsi rahojaan tällaiseen näkymättömään hukata, jos kerran vähempikin riittää viranomaisille. Taitaa laki olla heikoin lenkki tässä asiassa. Talojen alapohjat voisi aivan hyvin suunnitella siten, että kiviaineksen ohessa kolminkertaisenkin styrox-eristeen jälkeen varsinaisen alapohjan korkeus on vähintään edellytetty 800 mm ja mieluummin metri. Jos vielä olisi kosteutta, se tulisi ainakin muualta kuin alhaalta.
Edelleenkin: Suomessa on paljon (seuraa vaikka nettikeskusteluita eri talovalmistajien foorumeilla, joissa kansalaiset voivat rehellisesti kertoa asioita, toisin kuin rakentajien ja viranomaisten propagandajulkaisuissa. Tähän en kuitenkaan viitannut puhuessani kymmenistä prosenteista.) uusia ja uudehkoja taloja, joissa on ominaisuutena alapohjan kosteutta. Määrä kertoo, että ongelma ei ole satunnainen. Mistä tämä johtuu jos ei viimekädessä laeista, joiden vaatimukset eivät riitä tosielämässä? Suuri osa rakentajista varmasti tekee säästösyistä vain minimin, ellei rakenna itselleen. En väitä olevani ammattilainen – yhtäkään taloa en ole koskaan rakentanut – mutta luulisi, että ainakin maaperästä nouseva kosteus ei pitäisi olla vaikeaa ja kallista torjua etukäteen. EPS-levyt eivät ole mikään merkittävä kuluerä, jos niitä laittaisi kolme kerrosta yhden sijaan.
Oman tietämättömyytesi osoitat vertaamalla nykyisten puurossipohjien toimivuutta perinnerakentamiseen, vanhoihin hirsitaloihin. Niiden alaosia ei tehty umpinaisiksi, ne eivät yleensä ole sijainneet kymmeniä senttejä ympäröivän maanpinnan alapuolella, eikä niihin laitettu muoveja tai muuta teollista minnekään. Lattiat olivat harvoja ja seinätkin oli tiivistetty vain sammaleella tai rievuilla. Hirren ja kivijalan välillä eristeenä oli yksinkertaisesti tuohta. Tuuli kulki varsin vapaasti talon alta ja tuvan asuintilojen lämpöä päätyi myös talon alle, vastavuoroisesti sisällä veti. Juuri sen vuoksi puusta rakennetut talot olivat hengittäviä, eikä homeesta tai sienistä ollut vaaraa sisällä tai alapuolella. Kunhan katto oli kunnossa, eikä vettä päässyt puumateriaalin ääreen. Nykyään ihmiset ovat niin hienohelmoja, että vähäinenkin tuulenvire ahdistaa. Lisäksi energiansäästön varjolla kaikesta tehdään tiivistä. Vanhoja hirsitaloja pilataan näin.
Mitä tulee vielä muoveihin alapohjassa, kts. Sisäilmayhdistyksen sivuilla oleva tiedosto: http://www.sisailmayhdistys.fi/attachments/liite/kirkon_ryomintatila.pdf.
Jospa ”Miettikää nyt!!!” käyttäisit energiasi ja ammattitaitosi vaikka ”Sivustaseuraavan” esittämään alkuperäiseen kysymykseen vastaamiseen, sillä se on nyt jäänyt tässä ketjussa aivan unohduksiin. Minä en jaksa vängätä kanssasi näistä muista asioista tämän enempää.Vanha rossipohja ilman eristeitä.
10 hengen perhe nukkuu uunin vieressä talvisin yhdessä nipussa. Vanhukset tekee uusia lapsia lämmön ylläpitämiseksi ja entiset lapset seuraa touhua vierestä. Tuulella matot ei pysy lattialla.
Siinä sitä haaveiltavaa maalaisromantiikkaa nyky statilaisille. Maa on syntinen....
ps. Aina kun avataan minkä tyyppinen puulattia tahansa sieltä löytyy sellaista tavaraa että asunnon omistaja järkyttyy. Sioillakin taitaa olla siistimmät aluset nykyään nuista aktivistien valokuvista päätellen. - varmaOnAinaVarmaa
Pahanilmanlintunen kirjoitti:
Se on aivan totta, että en tunne eristeiden paksuuteen ja muutenkaan millimetreihin liittyviä rakentamissäännöksiä. Oletin sinun puhuvan alapohjan eristeistä, koska alapohjaa koko ketju koskee, vaikka olisihan se pitänyt edellisestä lauseesta ymmärtää, ettei näin ollut. Erehdyin eikä tee tiukkaa myöntää sitä.
Minä ”täydellisesti tietämättömänä” puolestaan tarkoitin alapohjan eristeiden paksuudella ja minimimäärällä sitä, että jos alapohjassa on ensin soraa ja sepeliä, sitten EPS-levyä (ja sitten taas kiviainesta päällimmäisenä), niin tätä EPS-levyä lienee pakollista olla vain yksi 50 mm kerros. Jos niitä olisi kaksi tai kolme päällekkäin, joka tapauksessa enemmän kuin on pakko, johan olisi kosteuden nousu alhaalta aivan toista luokkaa. Mutta eivät rakentajat viitsi rahojaan tällaiseen näkymättömään hukata, jos kerran vähempikin riittää viranomaisille. Taitaa laki olla heikoin lenkki tässä asiassa. Talojen alapohjat voisi aivan hyvin suunnitella siten, että kiviaineksen ohessa kolminkertaisenkin styrox-eristeen jälkeen varsinaisen alapohjan korkeus on vähintään edellytetty 800 mm ja mieluummin metri. Jos vielä olisi kosteutta, se tulisi ainakin muualta kuin alhaalta.
Edelleenkin: Suomessa on paljon (seuraa vaikka nettikeskusteluita eri talovalmistajien foorumeilla, joissa kansalaiset voivat rehellisesti kertoa asioita, toisin kuin rakentajien ja viranomaisten propagandajulkaisuissa. Tähän en kuitenkaan viitannut puhuessani kymmenistä prosenteista.) uusia ja uudehkoja taloja, joissa on ominaisuutena alapohjan kosteutta. Määrä kertoo, että ongelma ei ole satunnainen. Mistä tämä johtuu jos ei viimekädessä laeista, joiden vaatimukset eivät riitä tosielämässä? Suuri osa rakentajista varmasti tekee säästösyistä vain minimin, ellei rakenna itselleen. En väitä olevani ammattilainen – yhtäkään taloa en ole koskaan rakentanut – mutta luulisi, että ainakin maaperästä nouseva kosteus ei pitäisi olla vaikeaa ja kallista torjua etukäteen. EPS-levyt eivät ole mikään merkittävä kuluerä, jos niitä laittaisi kolme kerrosta yhden sijaan.
Oman tietämättömyytesi osoitat vertaamalla nykyisten puurossipohjien toimivuutta perinnerakentamiseen, vanhoihin hirsitaloihin. Niiden alaosia ei tehty umpinaisiksi, ne eivät yleensä ole sijainneet kymmeniä senttejä ympäröivän maanpinnan alapuolella, eikä niihin laitettu muoveja tai muuta teollista minnekään. Lattiat olivat harvoja ja seinätkin oli tiivistetty vain sammaleella tai rievuilla. Hirren ja kivijalan välillä eristeenä oli yksinkertaisesti tuohta. Tuuli kulki varsin vapaasti talon alta ja tuvan asuintilojen lämpöä päätyi myös talon alle, vastavuoroisesti sisällä veti. Juuri sen vuoksi puusta rakennetut talot olivat hengittäviä, eikä homeesta tai sienistä ollut vaaraa sisällä tai alapuolella. Kunhan katto oli kunnossa, eikä vettä päässyt puumateriaalin ääreen. Nykyään ihmiset ovat niin hienohelmoja, että vähäinenkin tuulenvire ahdistaa. Lisäksi energiansäästön varjolla kaikesta tehdään tiivistä. Vanhoja hirsitaloja pilataan näin.
Mitä tulee vielä muoveihin alapohjassa, kts. Sisäilmayhdistyksen sivuilla oleva tiedosto: http://www.sisailmayhdistys.fi/attachments/liite/kirkon_ryomintatila.pdf.
Jospa ”Miettikää nyt!!!” käyttäisit energiasi ja ammattitaitosi vaikka ”Sivustaseuraavan” esittämään alkuperäiseen kysymykseen vastaamiseen, sillä se on nyt jäänyt tässä ketjussa aivan unohduksiin. Minä en jaksa vängätä kanssasi näistä muista asioista tämän enempää.Kannattaa kokeilla. Talo maksaa 400 000. Lisäämällä pari styrox kerrosta lisää niin kaikki simsalabim kunnossa?
Uskaltaisitko oikeasti? - Pahanilmanlintunen
varmaOnAinaVarmaa kirjoitti:
Kannattaa kokeilla. Talo maksaa 400 000. Lisäämällä pari styrox kerrosta lisää niin kaikki simsalabim kunnossa?
Uskaltaisitko oikeasti?Niinhän minä juuri väitin, että EPS-levyt pelastaisivat koko talon kaikilta kosteusvaaroilta. Sanoin sanatarkasti "Jos vielä olisi kosteutta, se tulisi ainakin muualta kuin alhaalta.".
Lisälevyt olisivat varotoimenpide, jotta kosteutta ei tulisi ainakaan alakautta. Sieltä se usein tulee. Muualta voi edelleen kosteutta tulla, mutta olisipahan yksi suunta vähemmän tutkittavaksi.
Kerro ihmeessä, jos parin EPS-lisäkerroksen lisääminen alapohjaan on tietojesi mukaan aiheuttanut jossakin talojen romahtamisia tai toteuttanut muita kodinomistajan pahimpia pelkotiloja. Jos kerran edellä kuvattu lisäeristäminen olisi uskaltamisesta kiinni. - Miettikää nyt!!!
Pahanilmanlintunen kirjoitti:
Niinhän minä juuri väitin, että EPS-levyt pelastaisivat koko talon kaikilta kosteusvaaroilta. Sanoin sanatarkasti "Jos vielä olisi kosteutta, se tulisi ainakin muualta kuin alhaalta.".
Lisälevyt olisivat varotoimenpide, jotta kosteutta ei tulisi ainakaan alakautta. Sieltä se usein tulee. Muualta voi edelleen kosteutta tulla, mutta olisipahan yksi suunta vähemmän tutkittavaksi.
Kerro ihmeessä, jos parin EPS-lisäkerroksen lisääminen alapohjaan on tietojesi mukaan aiheuttanut jossakin talojen romahtamisia tai toteuttanut muita kodinomistajan pahimpia pelkotiloja. Jos kerran edellä kuvattu lisäeristäminen olisi uskaltamisesta kiinni.Itse laitoin juuri 3x50mm EPS:ää varmuuden vuoksi, kun itselle rakensin. Eikä ole yhtään kosteutta. Sahapintaiset laudat, jotka pitävät puukuitulevyjä kiinni, ovat kuin eilen sahalta tulleita.
Puhuin kyllä oikein rakennetusta puurossipohjasta. Vanhoissa hirsitaloissa on rakennettu oikein sen aikaisen tietämyksen mukaan. Tuohon kirkkoesimerkkiin on vaikea ottaa kantaa, kun on vain yksi lehtileike. Jos noin aiheutuisi aina, niin maanvarainen betonilaatta pitäisi välittömästi kieltää, koska siellä on juuri sama kasvihuoneilmiö. Ei mikään sieni elä kuivassa. Eikä mikään sieni iske taapeloituun ja suojattuun lautakasaan.
Eikä tarkoitukseni ole väitellä vaan herättää miettimään. Suurin syy rakennusvirheisiin on kiire, tietämättömyys ja huolimattomuus. Edelleenkään puurossipohja ei ole rakennusvirhe itsessään. Ihmettelen vain sitä, miksi monet maanvaraisissa laatoissa asuvista tuttavaperheistäni sairastavat jatkuvasti. Meillä on pysytty terveenä pienten lasten kanssa. Tämä nyt on vain heitto, mutta johtuisiko se tästä kirkkoesimerkin kasvihuoneilmiöstä? Maanvarainen laatta on kuitenkin paljon uudempi keksintö kuin puurossipohja. Siitä ei ole yhtä paljon kokemuksia. - omeTutkija
Miettikää nyt!!! kirjoitti:
Itse laitoin juuri 3x50mm EPS:ää varmuuden vuoksi, kun itselle rakensin. Eikä ole yhtään kosteutta. Sahapintaiset laudat, jotka pitävät puukuitulevyjä kiinni, ovat kuin eilen sahalta tulleita.
Puhuin kyllä oikein rakennetusta puurossipohjasta. Vanhoissa hirsitaloissa on rakennettu oikein sen aikaisen tietämyksen mukaan. Tuohon kirkkoesimerkkiin on vaikea ottaa kantaa, kun on vain yksi lehtileike. Jos noin aiheutuisi aina, niin maanvarainen betonilaatta pitäisi välittömästi kieltää, koska siellä on juuri sama kasvihuoneilmiö. Ei mikään sieni elä kuivassa. Eikä mikään sieni iske taapeloituun ja suojattuun lautakasaan.
Eikä tarkoitukseni ole väitellä vaan herättää miettimään. Suurin syy rakennusvirheisiin on kiire, tietämättömyys ja huolimattomuus. Edelleenkään puurossipohja ei ole rakennusvirhe itsessään. Ihmettelen vain sitä, miksi monet maanvaraisissa laatoissa asuvista tuttavaperheistäni sairastavat jatkuvasti. Meillä on pysytty terveenä pienten lasten kanssa. Tämä nyt on vain heitto, mutta johtuisiko se tästä kirkkoesimerkin kasvihuoneilmiöstä? Maanvarainen laatta on kuitenkin paljon uudempi keksintö kuin puurossipohja. Siitä ei ole yhtä paljon kokemuksia.Maanvaraisia lattioita on monenlaisia.
Jos uusi tehdään niin nykyään ei ole kuin yksi vaihtoehto ja se toimii varmasti.
En kyllä ymmärrä yhtään mikä idea on rakentaa turhia ontelorakenteita taloon.
Hannele Rämö joutuu nykyään menemään sinne rossipohjan alle paineistettu suojapuku päällä. Vastaava kuin asbestipurkajilla käytössä.
Puurossipohjassa se lattia ei ole suurin ongelma. Se on helppo uusia kymmenen vuoden välein. Suurempi ongelma tulee muista liittymä ratkaisuista mikä on seurausta rossipohja ratkaisusta. Samalla tavalla ne kantavien seinien alosat lahoavat kuin se lattia. - PaljoNähny
Pahanilmanlintunen kirjoitti:
Niinhän minä juuri väitin, että EPS-levyt pelastaisivat koko talon kaikilta kosteusvaaroilta. Sanoin sanatarkasti "Jos vielä olisi kosteutta, se tulisi ainakin muualta kuin alhaalta.".
Lisälevyt olisivat varotoimenpide, jotta kosteutta ei tulisi ainakaan alakautta. Sieltä se usein tulee. Muualta voi edelleen kosteutta tulla, mutta olisipahan yksi suunta vähemmän tutkittavaksi.
Kerro ihmeessä, jos parin EPS-lisäkerroksen lisääminen alapohjaan on tietojesi mukaan aiheuttanut jossakin talojen romahtamisia tai toteuttanut muita kodinomistajan pahimpia pelkotiloja. Jos kerran edellä kuvattu lisäeristäminen olisi uskaltamisesta kiinni.Asenne on kohdallaan. Parilla lisälevyllä ratkaiset ongelman. Onneksi olkoon.
Kuitenkin siellä on jo se 150 mm eps levyä. Rossipohja vaatii käytännössä routasuojauksen koko alalle joka tapauksessa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Työttömyys on kasvussa - Hallitus halusi kannustaa työttömät töihin leikkaamalla sosiaaliturvaa
Hallitus halusi kannustaa työttömät töihin leikkaamalla sosiaaliturvaa. Työttömyys on kuitenkin kasvussa. Mitä itse aja3472784Mikä piirre on kasvoissa tärkein?
Mikä piirre on kasvoissa tärkein kun valitset seuraa itsellesi?1201549Suurimman myrskyilyn jälkeen
vakiintuu tyynenpi tunne. Entistä vakaampi, entistä varmempi. Aina vaikealla hetkellä auttaa, kun ajattelen sinua. Minul481370Ruumis kanavassa
Mikä juttu eilen ollut poliisit palokunta ambulanssi ja ruumis auto sillalla. Tekikö itsemurhan151026Mikä häpeä Haapaveden kaupungille
Avin huomautuksen mukaa hoitoyksikkö on ollut monin osin lainvastainen. Huomautettavaa on monista asioista. Miten Haa57997Tojotamies törttöili taas auton eteen
Ja taas joku Tojotapappa vähät välitti liikennesäännöistä ja kääntyi viitostietä ajaneen auton eteen tänään, tällä kerta27944En sano tätä pahalla
Mutta olihan meillä aika reippaasti ikäeroa ja aivan erilaiset elämäntilanteetkin. En vaan jotenkin tajunnut sitä aiemm82923Ei mitään menetettävää
Arvostin ja kunnioitin sun tunteita. Menit nyt liian pitkälle. Mulla ei ole enää mitään menetettävää ja sä tulet sen huo149898- 80898
Tiedättekö miksi mies on olemassa?
Lisääntymistä varten. Ei mitään muuta hyötyä. Jos nainen voisi lisääntyä ilman miestä, luuletteko miehet että naiset tar205839