Mihin katosi linnunlaulu
tuli talvi ikuinen
sydän kylmä
niinkuin jää
jätti taakseen
laululinnun
sataa
tuuli riuhtoo
oksat puista repäisee
silta välillämme
heikentyy
Läpi talven
hyytävän kylmän
lumihiutaleiden
pistävien rakeiden
mentävä on ihminen
armoa ei anna
talvi toi
jäljet kylmät sydämeen
tuli talvi ikuinen
sydän kylmä
niinkuin jää
jätti taakseen
laululinnun
sataa
tuuli riuhtoo
oksat puista repäisee
silta välillämme
heikentyy
Läpi talven
hyytävän kylmän
lumihiutaleiden
pistävien rakeiden
mentävä on ihminen
armoa ei anna
talvi toi
jäljet kylmät sydämeen
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hui, kuinka ' kylmä ' runo, siis vain talven/luonnon elementein ei suinkaan muuten. Siitä tulee mieleeni pieni, orpo lapsi joka kokee kylmän maailman ympärillään ilman vanhempia. Tuntuu, kuin kesää ei tulisikaan.
Liikuttaa ja koskettaa.
Hei lindali...
Hyvin osasit tulkita runoani ja sinulla on aina
vastaus "valmiina" eikä niinkuin eräällä (minulla)
jonka on helpompi kirjoittaa runoja kuin kommenteja.
Sinä pystyt taidokkaasti molempiin.
Kiitos lindalii!
minne menivätkään haaveet
sydämmiin kertyneet unelmat
rakkauskin ?
veikö ne tuulet kylmät nuot talvien alla puhaltavat
murtuiko patomme minne onnemme olimme keränneet
suojaan pahalta maailmalta
tuoden syytökset ja tuskan viiltävän
sitä tuuli kerro ei
sydän jäätyy vain ...
koskettavaa runoutta
melankolian kipeää sointuja
sanoja jotka lukijaa koskettaa
saaden ihmettelemään tätä elämää
siinä vellovia tunteita ...
hyvä upea liona !!!
Kiitos filosofisesta vastausrunostasi,
sinä omistat sanat.....vastauksesi
todistaa sen että" todella" luet runot
joihin vastaat.
Ilahdutit taas kerran runo64!