Olimme täysin valmiit antamaan jumalan poistaa kaikki nämä luonteemme heikkoudet.
- - -
Eri viat tulevat esiin mikä missäkin tilanteessa tai seurassa.
Täällä palstalla kysyn itseltäni haluanko minä päästä luonteeni vioista. Tiedän ihmisten näkevän minussa vikoja, tuskin muuta näkevätkään. Minä en usko olevani täysin samaa mieltä kirjoittajien kanssa siitä, mitkä ovat vikoja ja mikä eivät.
Kysynkin itseltäni, koska näissä asioissa on yhtä monta mieltä kuin on kirjoittajaa.
Minulla on erilaiset arvot kuin muilla. Jotain niistä voisi parannella. Pitäisi esimerkiksi oppia näkemään ihmisten hyvä tahto silloin kun sitä on. Ja pitäisi myös osoittaa toiselle se, että on huomattu hänen hyvät ja rakentavat ajatuksensa.
Pitäisi tehdä listaa omista todellisista, vaikkakin vähäisistä hyvistä ominaisuuksista ja katsoa, jos sitä puolta voisi ajatuksissaan vetää enemmän esille, aivan kuin uutta viehättävää omakuvaa - siis vaikuttimena paremmaksi muuntumisessa.
Mutta onhan se kyllä niinkin, että jokaiseen ilmiöön pitäisi suhtautua niiden erikoislaadun mukaan. On parempi tiedostaa tunteensa, eikä ohittaa niitä. Todella vaikea päättää.
Lisäksi minun tunne-elämäni on painottunut liialliseen itsesuojeluun, ja se on pois jostain sosiaalisuudesta yms. Minun on siis ollut, ja on edelleenkin vaikea luopua liiallisesta itsesuojelusta.
Kaikesta, mikä on liiallista itsesuojelua tai jotenkin muuten väärin painottunutta, niistä haluan parantua.
Oman ylemmyydentunteeni ruokkiminen on kuin sian ruokkimista itsessäni, ja se sika kyllä ruokaa saatuaan talloo loputkin arvot jalkoihinsa.
Jätän muut viat käsiteltäväksi mahdolliselle toiselle kierrokselle. Palstan kirjoittajatkin ovat ehkä samaa mieltä kanssani siinä, että vanhemman ihmisen kasvattaminen on rasittavaa.
- - -
Eri viat tulevat esiin mikä missäkin tilanteessa tai seurassa.
Täällä palstalla kysyn itseltäni haluanko minä päästä luonteeni vioista. Tiedän ihmisten näkevän minussa vikoja, tuskin muuta näkevätkään. Minä en usko olevani täysin samaa mieltä kirjoittajien kanssa siitä, mitkä ovat vikoja ja mikä eivät.
Kysynkin itseltäni, koska näissä asioissa on yhtä monta mieltä kuin on kirjoittajaa.
Minulla on erilaiset arvot kuin muilla. Jotain niistä voisi parannella. Pitäisi esimerkiksi oppia näkemään ihmisten hyvä tahto silloin kun sitä on. Ja pitäisi myös osoittaa toiselle se, että on huomattu hänen hyvät ja rakentavat ajatuksensa.
Pitäisi tehdä listaa omista todellisista, vaikkakin vähäisistä hyvistä ominaisuuksista ja katsoa, jos sitä puolta voisi ajatuksissaan vetää enemmän esille, aivan kuin uutta viehättävää omakuvaa - siis vaikuttimena paremmaksi muuntumisessa.
Mutta onhan se kyllä niinkin, että jokaiseen ilmiöön pitäisi suhtautua niiden erikoislaadun mukaan. On parempi tiedostaa tunteensa, eikä ohittaa niitä. Todella vaikea päättää.
Lisäksi minun tunne-elämäni on painottunut liialliseen itsesuojeluun, ja se on pois jostain sosiaalisuudesta yms. Minun on siis ollut, ja on edelleenkin vaikea luopua liiallisesta itsesuojelusta.
Kaikesta, mikä on liiallista itsesuojelua tai jotenkin muuten väärin painottunutta, niistä haluan parantua.
Oman ylemmyydentunteeni ruokkiminen on kuin sian ruokkimista itsessäni, ja se sika kyllä ruokaa saatuaan talloo loputkin arvot jalkoihinsa.
Jätän muut viat käsiteltäväksi mahdolliselle toiselle kierrokselle. Palstan kirjoittajatkin ovat ehkä samaa mieltä kanssani siinä, että vanhemman ihmisen kasvattaminen on rasittavaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.