Olen kolmikymppinen vl-äiti ja kärsin suunnattomasta raskauspelosta. Synnyttää voisin vaikka kymmenen kertaa per lapsi, jos ei tarvitsisi olla raskaana. Raskausaika on ollut joka kerta aina vain hirveämpää. Viimeisin raskaus oli jo miltei vitsi, kun kaikki meni alusta lähtien päin seiniä ja jouduin koko ajan pelkäämään vauvan hengen ja oman terveyteni puolesta.
Nyt tuntuu, etten jaksa yhtään enää. Lapsia kyllä haluaisin lisää, mutta pelkkä uuden raskauden ajatteleminen saa niskatukan pystyyn ja mahan kipeäksi. Kovilla on usko siihen, että vain sen verran annetaan kuin jaksaa.
Mitäköhän tässä tekisi? Entä jos adoptoisi uuden lapsen joka toinen vuosi?
Nyt tuntuu, etten jaksa yhtään enää. Lapsia kyllä haluaisin lisää, mutta pelkkä uuden raskauden ajatteleminen saa niskatukan pystyyn ja mahan kipeäksi. Kovilla on usko siihen, että vain sen verran annetaan kuin jaksaa.
Mitäköhän tässä tekisi? Entä jos adoptoisi uuden lapsen joka toinen vuosi?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei kannata miettiä asiaa, sillä Jumala antaa sinulle kaiken sen mitä tarvitset.(kivun, pelon, hauskuuden, ruoan ja muut ihmiselle tärkeät asiat.
tää on provo. Ei kukaan tavallinen uskovainen vl-äiti kirjoita tämmöisiä juttuja. Joku haluaa taas saada vl:t väärään valoon.
Luepa naapuripalstaa, avaaja kirjoitti saman tekstin sinnekin.
Kuljetko laput silmillä ja kaiken mikä ei sovi pirtaasi, kuittaat provona? No, onhan se itselles helpompaa, ei tarvi miettiä mitään vaikeaa, mutta kirjoittajalle, joka on tosissaan, on tuollainen heitto kuin suolaa haavoihin:(
Mietipä sitä :/
..kirjoitustasi voisi luulla provoksi.
Tarkoitatko todella että vl-äidit eivät voi kirjoittaa "tämmöisiä juttuja"?
Johtuuko se sitten mielestäsi siitä että vl-äidit EIVÄT SAA kirjoittaa tänne ahdistuksestaan vai siitä että vl-äideillä EI VOI olla tällaisia pelkoja?
Ei tämä mielestäni kuulu tänne uskontopalstalle. Kysypä neuvolasta, mitä voisit tehdä ja kenen kanssa jutella.
Jos avaaja ei olisi vl-uskovainen, niin hän ei edes ajattelisi kirjoittaa tänne asiastaan, vaan olisi jo hoidattanut sen kuntoon neuvolan tms:n kautta.
Nyt hän on ahdistuksissaan jaksamisestaan vl-uskovaisena, miettii, miksi hänen täytyy niin paljon kärsiä ja onko se kärsiminen sittenkään tarpeen uskomisenkaan kannalta.
Olet nuori pojankloppi, joka ei taida tietää naisena ja äitinä olosta yhtään mitään;) joten yritä välttää näsäviisautta:)
Olen kylläkin naispuolinen. :D Naurattaa. Eipä minua monesti ole pojaksi luultu. Kyllä minä tiedän kohtuullisen paljon naisena ja äitinäkin olemisesta, vaikken vielä itse äiti olekaan. Pikkusisaruksista on minulle paljon iloa. Rakastan heitä valtavasti, joten uskoisin että omia lapsia kohtaan tunne olisi vielä syvempi.
Eikä tarkoitukseni ollut olla näsäviisas. Mutta luulen, että keskustelupalstalla oleminen ei auta noin perustavanlaatuiseen pelkoon. Oma äitinikin luultavasti hieman pelkää synnytystä. Kuitenkin hänellä on yli 10 lasta ja hyvin on menneet ne synnytykset.
Synnytyspelkohan on melko yleinen naisilla. Ehkäpä sen takia niin monissa maissa tehdään liikaakin keisarinleikkauksia. Mutta en minä ole mikään asiantuntija tässä asiassa, en ole koskaan synnyttänyt. Neuvolassa osataan auttaa paremmin.
Miksi olet sen hengen alla joka ei ole Jumalasta?
Missä vietät iäisyytesi?
Etsi Jeesusta ja Hän tulee sinulle, rukoile ja
pakene Jeesuksen turviin.