Onko Suomessa mielestänne 'parempia' yliopistoja? Onko sillä merkitystä opiskeleeko Hesassa, Turussa tai Tampereella verrattuna vaikka Joensuuhun, Ouluun ja Rovaniemeen? Luuletteko että työnantajat erottelevat työnhakijoita valmistusmispaikan mukaan?
eliittiyo?
Opiskelija
4012015
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Useimmat tekevät jaon Helsingin ja muiden yliopistojen välille.
Onko sitten älyttömyyden huippu mennä opiskelemaan vaikka Joensuuhun jos olisi mahdollista opiskella myös Helsingissä?
On.
Mikä siitä Hesan yo:sta tekee niin hyvän kun kaikenlaisten mittareiden mukaan opetus on siellä usein huonompaa kuin muissa. Luennot on tupaten täynnä ja ohjausta ei saa mihinkään työhön. Tenttikirjoja ei saa mistään ja joustoa suoritusten suhteen ei ole. Luulisi ettei kovin hyvätasoisia valmistuneita synny noilla menetelmillä...
että Hesassa ovat ehdottomasti parhaat opiskelijabileet, ja niitä varten useimmat ovat opiskelemassakin. Vain nynnyt välittävät jotakin opetuksen tasosta, työllistymisestä tai valmistumisajoista
Mä olen kyllä ihan eri ajatuksilla liikenteessä. Jos se tekee musta nynnyn, niin olen sitten ylpeä sellainen!
Olen ite helsingistä ja aina täällä joskus kuule miten helsingin yo on "suomen korkeatasoisin". Aika pitkälle samoja tenttikirjoja joka paikassa luetaan, eipä tuolla varmaan mmitään väliä ole.
Jos sinua jokin joensuuhun vetää, niin sinne sitten sillä eihän opiskeluistasi mitään täälläkään tule jos kadut kokoajan ettet mennyt joensuuhun.
Helsingin yliopisto on ainoa suomalainen yliopisto, joka kuuluu eurooppalaiseen tutkimusyliopistojen liittoon. Liitossa on 12 jäsentä ja HY sijoittui Euroopan laajuisessa puolueettomassa arvioinnissa viidenneksi. Lisäksi HY:ssä on 12 Suomen Aketemian nimeämästä 16:sta huippututkimusyksiköstä. HY:n sisäänpääsyrajat ovat pääsääntöisesti maan korkeimmat, joten korkeatasoisin opikelija-aines löytyy Helsingistä.
Opetus on myös laadukasta: Vuosina 2001-2002 panelistit Euroopan eri maista arvioivat Helsingin yliopiston koulutusta ja tutkintoja, ja loppuraportissa opiskelijoiden valmiudet ja opinnäytteiden korkea taso saivat kiitosta. Tutkimuksen korkeaa tasoa pidettiin merkittävänä taustavoimana opetuksessa - opetuksen ja tutkimuksen yhteys toimii siis onnistuneesti. Myös opiskelijoiden ja opettajien kansainväliset kyvyt arvioitiin hyviksi.
Miinuspuolia ovat toki luentojen ruuhkaisuus ja massaan hukkuminen.
Kyllä se huippuyliopisto-ajattelu on lähinnä näennäistä. Tutkimuksessa Helsingin yliopisto kieltämättä pärjää ihan kivasti, mutta osittain tässäkin saattaa olla kyse aiheettomasta suosimisesta tutkimusrahoituksen osalta. Helsingin yliopistolla on myös paljon sellaisia ongelmia, joihin en esimerkiksi täällä Turun yliopistossa ole törmännyt. Eräs HY:n dosentti, joka rahanpuutteen vuoksi sai kenkää ja pestautui meidän tutkimusryhmäämme Turkuun, kertoi mm. sellaisia kauhutarinoita, ettei HY:n matemaattis-luonnontieteellisellä tiedekunnalla ole varaa edes toimistohenkilökuntaan, vaan lehtorit joutuvat opetuksensa lisäksi hoitamaan kaikki hallintotehtävät, jolloin tutkimukseen ei juuri jää aikaa. Nämä ovat yhden ihmisen kertomia tarinoita, mutta minusta tällaiset epäkohdat eivät todellakaan kieli mistään huippuyliopistosta, vaan osoittavat, että jossakin on säästetty väärästä paikasta, ja että koko huippuyliopistoajatus saattaa olla pelkkää Potemkinin kulissia.
Ylipäätään Suomen korkeakouluissa ei suuria eroja ole, joten minusta on melko samantekevää, mistä tutkintonsa hankkii.
"Ylipäätään Suomen korkeakouluissa ei suuria eroja ole, joten minusta on melko samantekevää, mistä tutkintonsa hankkii."
Tästä olen samaa mieltä. Itse olen opiskellut joo-systeemin kautta useamman yliopiston opintoja, ja mitään järisyttäviä eroja ei kyllä ole ollut havaittavissa tälläkään saralla. Lisäksi kun kaikki Suomen korkeakoulut ovat kuitenkin valtionyliopistoja, on niiden taso jo tästäkin syystä suhteellisen sama.
Ja Suomi on myös niin pieni maa, että kyllä se informaatio täällä liikkuu aika hyvin Helsinki-Rovaniemi akselin molempiin päihin. Meinaan että monet yliopistojen opettajat reissaavat eri yliopistojen välillä ja muutenkin yhden oppiaineen eri laitokset eri yliopistoissa ovat aika tiiviissä yhteistyössä toistensa kanssa - tietenkin nykysysteemin puitteissa on myös kilpailua ja nokittelua.
Varmaankin se suurin "ero" on sitten ihmisillä olevien mielikuvien kohdalla - ei niinkään itse käytännön yliopistotyössä.
Tutkimuksen taso ja opetuksen taso eivät välttämättä ole kovin kummoisesti tekemisissä toistensa kanssa. Kas kun ne jotka tekevät tutkimusta eivät välttämättä ollenkaan opeta, tai saattavat joutua opettamaan jotakin millä ei ole paljonkaan tekemistä heidän oman tutkimusteemansa kanssa.
Toisekseen usein siellä missä arvostetaan nimenomaan tutkimusta, on opetus aika lapsipuolen asemassa, ja opiskelijat koetaan joskus (jopa) häiriötekijöiksi. Ja koulutus saattaa tähdätä lähinnä tutkijankoulutukseen. Eli kannattaa miettiä myös omia tavoitteita, haluaako tutkijaksi vai johonkin muuhun työhön. (Itse suosittelen lämpimästi jälkimmäistä...)
Suuremmat erot kuin yliopistojen kesken löytyy laitostasolta: eli saman oppiaineen laitokset eri yliopistoissa saattaa olla aika eritasoisia. Ja yliopiston sisällä vastaavasti eri laitokset voi olla hyvin eritasoisia.
Toisaalta kannattaa myös huomioida se, että saman oppiaineen laitokset eri yliopistoissa saattavat painottaa hieman eri asioita tutkimuksessaan, mistä saattaa myös johtua niiden välinen "tasoero". Tutkimusaiheiden suosio kun on kuitenkin sekin osaltaan aikakausi sidonnaista - tietyntyyppiset aiheet ovat trendikkäitä tällä hetkellä, tietyt aiheet taas huomenna.
Tähän liittyy sitten myös (muistaakseni JBA:n) mainittu huippuyksikköPOLITIIKKA ja tutkimusrahoituksen jakoPOLITIIKKA jne. Eli tietynlainen tutkimus saa tänään enemmän huomiota kuin toisenlainen. Tottakai sellainen yliopisto, jossa tehdään tämän hetken näkökulmasta tärkeätä tutkimustyötä, saa nitä huippuyksikköpaikkoja.
Itseasiassa virkatutkijoilla on aina akatemiaprofessoreita myöten opetusvelvollisuus. Suomen akatemian säännösten mukaan opetukseen tulee käyttää 5% työajasta.
Eivätkä tutkijat sitä missään nimessä taakkana ota - pikemminkin he ovat innoissaan päästessään hehkuttamaan omaa tutkimustaan opiskelijamassoille.
Tuskinpa nyt Suomen Akatemia trendiheilahtelujen perusteella tutkimusrahoja jakelee... Apurahoja myönnetään tasapuolisesti kaikille tieteenaloille - tutkimuksen vain edellytetäään olevan korkeatasoista. Akatemiassa on neljä tieteellistä toimikuntaa, jotka päättävät tutkimuksen rahoituksesta omilla toimialoillaan. Ja ne tyypit siellä ei ole mitään ihan turhia heppuja, vaan todella pätevää porukkaa, jotka taatusti osaavat erottaa turhan trenditutkimuksen "kovasta kamasta". Akatemiahan on nimenomaan tutkimusrahoituksen asiantuntijaorganisaatio!
Samainen Akatemia jakaa myös huippuyksikkö titteleitä. Nimike myönnetään korkeatasoiselle tutkimusyksikölle, joka on oman alansa kansainvälisessä kärjessä, tai lähellä sitä. Trendikkyydellä tai tutkimuksen aiheella ei ole merkitystä. Yksi huippuyksikköhän tutki muistaakseni jotain omituista kieltä... Huippuyksikköpolitiikan tavoitteena on nostaa Suomen tieteen tavoite- ja laatutasoa sekä parantaa kansainvälistä kilpailukykyä, näkyvyyttä ja arvostusta. Ja koska Akatemia on tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntija, en uskoisi tittelin aivan turhasta lohkeavan.
"Tuskinpa nyt Suomen Akatemia trendiheilahtelujen perusteella tutkimusrahoja jakelee... Apurahoja myönnetään tasapuolisesti kaikille tieteenaloille - tutkimuksen vain edellytetäään olevan korkeatasoista."
Jaa-a, kun pikaisesti katsasti Akatemian sivuilta millaista tutkimusta huippuyksiköissä tehdään niin päättelen seuraavaa: huippuyksiköistä arviolta n. 14/15 tekee lääketieteellistä tai teknillis-luonnontieteellistä tutkimusta. Eli jos katsoo vain sitä, millaista tutkimusta Akatemia on tukenut, tullaan siihen johtopäätökseen, että arvokasta humanistis-yhteiskuntatieteellistä tutkimusta ei Suomessa juurikaan tehdä eikä tueta. Toki siellä muutama yksikkö näiltäkin aloilta on, mutta ei tosiaan liian monta.
Ja miten esim. yliopisto jossa ei ole lääketieteellistä tiedekuntaa eikä näin ollen tietenkään tehdä lääketieteellistä tutkimusta, voisi saada alan huippuyksikön - ei tietysti mitenkään.
Huippuyksikköpolitiikkaa ei voida näin käyttää perusteena, kun vertaillaan eri yliopistoja. Oikeastaan vertailu yo-tasolla on täysin turhaa - järkevämpää onkin verrata eri laitoksia keskenään, joskaan tämäkään ei ole aivan ongelmatonta, kuten jo edellä kävi ilmi.
"Mikä siitä Hesan yo:sta tekee niin hyvän kun kaikenlaisten mittareiden mukaan opetus on siellä usein huonompaa kuin muissa. Luennot on tupaten täynnä ja ohjausta ei saa mihinkään työhön. Tenttikirjoja ei saa mistään ja joustoa suoritusten suhteen ei ole. Luulisi ettei kovin hyvätasoisia valmistuneita synny noilla menetelmillä... "
Pari asiavirhettä viestistäsi korjaisin. Kaikenlaisten mittareiden mukaan Helsingin Yliopisto on maamme ainoa yliopisto, joka on joka vuosi maailman parhaiden yliopistojen listalla. Toinen, joka aina välillä vilahtaa tuolla listassa on Teknillinen Korkeakoulu (Nyk. Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu), muilla maamme yliopistoilla ei ole ollut tuohon kärkikastiin asiaa.
Oman kokemukseni mukaan tuo luentosalin tyhjyys tai täynnä oleminen, vaihtelee aivan laidasta laitaan, kurssin mukaan. Esim. Monilla fysiikan jatkokursseilla meitä istuskelee siellä vain muutama, kun taas joku "kaikille pakollinen" mammuttikurssi on myös osallistujamäärältään suuri. Mitäpä tuo haittaa, kyllä ne on laskettu kuitenkin niin, että jokainen aina istumaan pääsee. Apua saa, kun kysyy, moneltakin taholta. Tenttikirjat saa käytännössä kaikki, joko suoraan opettajalta ostamalla, ylioppilaiden kirjakaupasta tai kurssin sivuilta netistä tulostamalla. En ole kuullut, että kenelläkään olisi ollut vaikeuksia saada oppikirjaa kurssille, ellei sitten oteta talouellisia vaikeuksia huomioon, kun kyseessä kallis kirja. Joustoakin suoritusten suhteen on mielestäni enemmän, kuin riittävästi - vaikka minkämoisia mahdollisuuksia rakentaa juuri se oma tutkintokokonaisuus oman mielenkiintonsa mukaisesti.
Mielipide on aina mielipide ja se on ok, mutta on hieman epäasiallista käytöstä esittää täysin väärää tietoa "faktana". Toki voi olla, että tietolähteesi ei ole ollut sieltä parhaasta päästä, mutta kannattisi tarkistaa näitä asioita, ennen kuin laittaa kuulopuheiden perusteella väärää tietoa ja siten asettaa itsensä hieman huonohkoon valoon.
Luulisi olevan ennemminkin niin, että pienet yo:t olisivat niitä "eliittiyliopistoja": parempi henk.koht. ohjaus, pienet piirit, ei ahtautta jne. Ei tarvitse hukkua massaan.
veit sanat suustani.
Lue Hesarin tannoinen koulutusliite, pitäisi löytyä jostakin päin hesarin nettisivuja. Sen mukaanhan yliopistojen välillä ei ole opiskelijan näkökulmasta juurikaan eroja.
Yliopistojen koosta hieman: Oulun yliopisto on Suomen toisiksi suurin yliopisto. Helsinki suurin.
Suurissa yliopistoissa ainevalikoima on laajempi
kuin pienemmissä yliopistoissa.
Oulun yliopistossa suoritettua
IT-alan tutkintoa arvostetaan työelämässä,
alan tutkimus on Oulussa huipputasoa
ja sillä on Oulun yliopistossa pitkät perinteet.
..tamperelaista koulutusta. Kokemusta on.
Työnantajat erottelevat, mutta pitää ottaa huomioon, että he eivät erottele automaattisesti että joka aineestai helsingistä valmistuneet ovat parhaita. Vaan usein jos ihan alan töihin pääsee niin työnantajat tietävät mistä tulee parhaita ihmisiä. Ja esim. jos valmistut Turusta oikiksesta pääset hyvin todennäköisesti helsinkiläisen ohi viuhahtaen. Jos valmistut Helsingistä valtsikasta (melkeinpä mistä aineesta vaan) olet heti korkeammalla, HKKK:lta ja Hankkenilta on ihan eri mahdollisuudet yleisesti bisnekseen kuin vaikka Oulusta (tässä on kuitenkin muutamia poikkeuksia kuten rahoituksen laitos Vaasassa tai Turun kauppakorkean talousoikeuden laitos). Eli yliopistoja ei voi vertailla sen mukaan missä on kokonaisuutena parasta vaan sitä voi verrata sen mukaan minkälaista opetusta missäkin aineessa saa. Ja kuten sanottu erot voivat olla huumaavia. Ja tämän vuoksi ei pitäisi ruveta kuvittelemaan että Helsingin yliopisto olisi kaikkein parasta kaikista yliopistoista. Maakuntayliopistolla voi olla omalla alallaan loistavaa opetusta.
Niin ja minä olen tosiaan Helsingin yliopiston opiskelija ja paljasjalkainen pk-seutulainen joten minulla ei ole mitään angstia Helsinkiä kohtaan, mutta kyse on faktoista.
"Ja esim. jos valmistut Turusta oikiksesta pääset hyvin todennäköisesti helsinkiläisen ohi viuhahtaen."
Ja tämä nerokkuus perustuu mihin? On aivan sama, onko valmistunut Turusta vai Helsingistä. Rovaniemeläisistä en osaa sanoa mitään.
Tämä nerokkuus perustuu muun muassa siihen, että vain Turun yliopistossa tarpeeksi proffia oik. tiedekunnassaan ja se saanut huippuyksikköpalkinnon vuodesta toiseen. On olemassa säädöksiä jonka mukaan oik. tdk:ssa pitää olla tietty määrä proffia, Turussa heitä on juuri ja juuri sen verran, Helsingissä ei ole.
Heheh.. aina se on stadilaisille yhtä kova paikka kohdata kova totuus! :)
Itsekin olen kuullut tämän saman faktan (Turusta oikiksesta valmistuvat ohittaisivat Helsingistä valmistuvat), perustuneeko kenties sitten siihen, että Turussa oik.kandiin vaaditaan muistaakseni 177 ov kun Helsingissä 160 ov (Rovaniemessä 170 ov)... En nyt ole ihan 100 % varma...
Suomessa ei ole hyviä yliopistoja olemassakaan... Anteeksi ilkeät puheeni, mutta se vain on totta. Parhaat hakeutuvat ulkomaille.
Argumentointisi tasosta päätellen sinä et kuulu näihin parhaisiin...
Niin. Helsingin yliopisto löytyi lähinnä luonnon-ja yhteiskuntatieteiden saralla maailman parhaiden yliopistojen listalta 100 joukosta. Reippaasti vielä alle 100.
Yleensähän juuri se rupusakki joka ei pääse mihinkään sisään hakee ruotsiin tms. ulkomaille jonne pääsee helpommin.
joiden kustantaja on joku suuri amerikkalainen kustantaja kuten PEARSON education. Sama kait missä sitä niitä kirjoja lukee, kotona vai yliopistossa?
toisten tekemää matskua, kansainvälisten tiedejulkaisujen artikkeleita ja kirjojen yhteenvetoja, tiivistelmiä jne. Samat kait missä niitä kopioituja juttuja lukee? Hyvin harvassa yliopistossa hyvin harva proffa keksii mitään uutta merkittävää matskua, yleensä aina joltakin plagioitua.
Pääosin suomalainen tutkimus on etupäässä amerikkalaisten kansainvälisissä tiedejulkaisuissa esitettyjen tutkimusten toistamista (joidenkin mielestä kopiointia) suomalaisella aineistolla. Sama kait sitä missä yliopistossa proffat plagioi amerikkalaisia tiedelehtiä ja tekee heidän tutkimuksen suomalaisella aineistollaan omissa nimissään.
Ei ole merkitystä missä päin Suomea opiskelee.
Taso on sen verran alhainen kaikkialla.
ainakin tekniikan tasolla (siis tekniikan alat) opetus on maailman valtaisesti huippu luokkaa.
vaikka asuin pk-saudulla, päätin mennä turkuun koska se on paljon kauniimpi paikka, ei niin korkea vuokrataso jne...kaikki hesan yliopistolaiset pitivät mua hulluna. Miksi turkuun, ootsä tyhmä? Mua ei hesaan saisi kirveelläkään.
Suomessa ei ole yhtäkään huippuyliopistoa, mutta ei toisaalta yhtäkään tosi huonoakaan. Keskeisin jaottelu on pikemminkin eri alojen välillä, toisissa opiskelija-aines on huomattavasti valikoituneempaa ja ehkä myös opetus- ja tutkimushenkilökuntakin
1) Lääketieteen lisensiaatin koulutus (Helsinki, Tampere, Kuopio, Turku, Oulu)
2) OTM-koulutus (Turku, Helsinki), hammas-ja eläinlääkikset
3) Tuotantotalous Aalto ja kauppakorkeakoulu Aalto
4) Muut tekniikan koulutukset Aallossa ja Tampereella, Rovaniemen oikis
5) Turun Kauppakorkeakoulu
6) HY valtiotieteet
Muita ei viitsisi edes mainita.
Tuossa on myös omasta mielestäni aika hyvin listattu uskottavimmat koulutukset Suomessa. Tosin nykyisellään esimerkiksi joillekin teknillisille linjoille pääsee huomattavasti helpommin kuin toisille (Aallossa tutan lisäksi ainakin tefy, info ja bioinformaatioteknologia (?) vaikuttavat varsin kilpailullisilta muihin nähden). Onneksi kandikoulutusten sisäänottoa tultaneen ainakin Aallon tapauksessa pienentämään merkittävästi. Aallon tutan uskon olevan opiskelija-ainekseltaan laadukkaampi kuin stadin kauppis yleisesti, ehkä kauppiksen rahoitus voisi olla rinnastettavissa tutaan.
Hyvän yliopiston piirre on, että siellä yhdistyy opetus, sosiaalinen elämä ja asuminen. Suomessa ei ole yhtään huippuyliopistoa, mutta Oulun ja Turun yliopistot (sekä kuriositeettina MPKK) täyttävät maaseutuyliopistoina kriteerit. Niillä on mahdollisuus kehittyä.
Aalto on oma haasteensa. Sillä on mahdollisuuksia, kunhan opetus ja asuminen saadaan keskitettyä johonkin. Onko Otaniemessä riittävästi tilaa?