Valelikinäkö - kaksois-/varjokuvia?

Moikka! mulla on just noita samoja juttuja, oon itsekki miettiny mistähän ne vois tulla

Ei ole valelikinäköä, termi tosin on aika vaikeasti ymmärrettävä. Käsittääkseni sellaista ei ole edes olemassa. Ja jos onkin se syntyy lähinnä silmien rasituksesta esim. tietokone ruudulla, jolloin silmät totuttelevat valoon/etäisyyteen saattaa heikentää silmien tottumista etäisyyksiin.Eli käytännössä johtuu aivojen tottumisesta näyttöön.

kaksois-/varjokuva on selitettävissä yksinkertaisesti hajataitolla.(Eli silmät katsovat jonkin verran kieroon)
Apu tarvitset silmälasit joissa hajataiton korjaus. Silmälaseilla kun korjataan kahta eri asiaa etäisyyttä ja hajataittoa.

Tietoa valelikinäöstä ja valehajataitosta.

http://kaisuviikari.com/book/KIRJA_KV_MYOPIAN_EHKAISY_SUOMI_16-4-2010.pdf

Oletko yrittänyt poistaa mahdollista valelikinäköäsi Kaisu Viikarin opeilla ja millä tuloksilla?

Törmäsin äsken aivan sattumalta Suomi 24:n internet-sivustoon,täynnään likinäköisyyden ehkäisemiseen liittyviä pohdintoja.

Ne ovat niin avuttomia ja siteeraavat runsaasti menneitten vuosien, muka asiantuntijoita, mutta joista yksikään ei hallitse akkommodaatiotapahtuman ja silmien fysiologian kokonaisuutta. Harva edes on silmälääkäri, joka olisi hoitanut potilaita.

Niihin yksityiskohtaisesti, tyhjentävästi vastaaminen, olisivat voimia vaativina sula mahdottomuus ja kovin turhaa.

Kommenttien avuttomuus on toki ymmärrettävää, koska asia on jokseenkin kaikkia kiinnostava, mutta miten maallikko voisi heti kaiken ymmärtää, kun oivalluksen yksinkertaisuus, joka juuri on sen ymmärretyksi tulemisen pahin kampastuskivi, ei edes ammattikunnalle valkene.

Asian ymmärtämiseksi tarvitaan kaikkeen kirjoittamaani tutustminen, yksikään lause ei siellä ole aiheeton. Ks. www.kaisuviikari.com

Tarjolla sen sijaan on kaikkea suurta roskaa, ravintoaineista alkaen, joilla ei ole mitään tekemistä akkommodaatiotapahtuman kanssa ja jotka vain ovat omansa sekoittamaan ja kuormittamaan apua hakevia.

Tämän kaiken, vuosikymmeniä nähneenä, lisäsin vielä äskettäin sivustoni etusivulle "Yleisohjeet silmien jaksamiseksi" (myös englanniksi "Short instructions to treat the vision and improve the overall well being") asian nopeata omaksumista helpottaakseni.

Kaisu Viikari

Tässä ohjeeni (löytyy myös nettisivuiltani):

YLEISOHJEET SILMIEN JAKSAMISEKSI

Tiedetään, että yleensä ihmislapsi syntyy kaukotaitteisena, hyperooppina, mikä merkitsee,että silmämuna on, eriasteisesti, lyhyt ja sen taittovoima liian heikko.

Se on luonnon tarkoituksenmukaisuutta, jotta näkökyky pystyy mukauttamalla, akkommodoimalla, tarkentamaan eri etäisyyksille. Lähelle akkommodoidessa silmän linssi paksunee.

Akkommodaatio on silmän nerokas järjestelmä, mikä merkitsee
taukoamatonta lihastyötä ja sellaisena, ylirasitettuna on taipuvainen
kramppeihin (spasmeihin). Kirjoituskramppi on tilaan verrattavissa. Akkommodoiminen on välttämtöntä tarkennettaessa lähietäisyyksille. Nyky-yhteiskunnassa tämä tarve on nopeasti lisääntynyt ja tulee tekemään sitä yhä kiihtyvästi.

Silmien akkommodaatiolle se merkitsee suurta lisärasitusta, joka syöksee akkommodaatiolihaksen yhä lisääntyviin spasmehin. Se merkitsee, että taittovoiman, refrtaktion, 0-piste, (emmetropia) ylittyy yhä nopeammin ja silmä tulee likinäköiseksi (myoopiksi), saavuttaen suuriakin minus-dioptria-arvoja. Mitä varhemmin tällainen kehityskulku on alkanut, vielä elastinen silmämuna pitenee (elongoituu) akkommodaation venyytävän liikkeen seurauksena. Koska silmä ei pysty taittovoimaansa vähentämään, tila jää pysyväksi, ellei kramppia ruveta määrätietoisesti ohjaamaan laukeamiseen.

Siinä on koko myopian ehkäisyn (preventiikan) ydin:
Ehkäiseminen - tai jo syntyneen myopian purkaminen - tapahtuu pakottamalla kyseinen henkilö työskentelemään spasmin määrittäneitä laseja heikommilla (=plussuuntaan lisätyillä) laseilla.

Tämä on se vaihe, joka vaatii potilaallta menetelmän ymmärtämistä ja usein jonkin verran kärsivällisyyttä. Nimittäin, henkilö on nahnyt tarkasti spamin "määräämällä" lasivahvuudella ja nyt usein pieni hämäryys, lähinnä kaukoetäiyyksille, häiritsee. Tarkkuus lähelle on saavutettavissa etäisyyttä sovittamalla.

Nuoren ihmisen lihaskunto on yleensä hyvä, usein jopa kuntosaliharjoituksin lisätty. Hän sietää tälläista epänormaalia rasitustilaansa aikansa, mutta ennen pitkää työteho laskee dramaattisesti ja osalla tulee seinä vastaan, jopa sokeuteen johtavin komplikaatioin.


Kuinka tällainen, järkeenkäypä perusasia yleenssä on voinut jäädä ymmärtämättä, tässä muuten niin monella tavoin edistyneessä maailmassa?

Vastaus on selvä: Asia on liian yksinkertainen uskottavaksi ja paikkansapitäväksi! Se vaatii muutaman perusasian ymmärtämistä ja ennenkaikkea muutamasta, vallitsevasta fixideestä (eng. 'a fixed idea') luopumista: likinäköisyys eli myopia ei ole hereditääristä, synnynnäistä vaan sekundaarista, itse aiheutettua, jota vastaan on mahdollista taistella.

Siinä ensimmäisenä ehtona on, että koskaan ei saa lukea tai tehdä lähityötä kaukolaseilla, ei ainakaan miinuslaseilla vaan mieluummin noin 3 dioptriaa plussuuntaisesti vahvemmilla.

Ideaali luonnollisestikin ovat kaksitehot, mutta jos taloludelliset seikat ovat esteenä niitten kalleuden vuoksi, riittävän hyvä vaihtoehto ovat kahdet eri lasitkin, mutta niitten vaihtaminen tarpeeksi usein käy hankalaksi.

Tilanteesta riippuen vaatii lukemattomia, asiat hallitsevan
ammatti-ihmisen opastuksia ja seurantaa, jotta potilas tulisi oikein
hoidetuksi. Ehkäisevä hoito olisi, tehokkaimmillaan, aloitettava jo ennen kouluikää, niin pian, kuin lapsi alkaa olla lähikatselusta kiinnostunut.

Yhtä tärkeänä edellämainitun opittavan rinnalla on mainittava, ihmiskuntaan iskostunut "sairas" tarve pyrkimisestä lasittomuuteen.

Eihän lasien käyttäminen tietenkään mikään riemu ja mukavuuden lisä ole, mutta ihmiset olisi saatava ymmärtämään ja hyväksymään, että tavoitteena, vapautuminen lasien käytöstä on m i e l e t ö n !

Jo 1973 olen Turun Sanomien haastattelussa sanonut, että jokainen tarvitsee silmälasit elämänsä jossakin vaihessa (jopa ehkä muutamia pareja). Kuvittelu, että kirurgisin keinoin olisi saavutettavissa unelmatilanne, on tosi haihattelua.

Eivät silmälasit mikään rangaistus ole, vaan elämän kulkuun kuuluva siedettävyyden suuri helpotus, verrattuna kaikenmoisten, ei-pysyväisratkaisujen tuomaan kirurgisiin ja lähinnä kaupalisiin toimenpiteisiin. Niihin usein liittyviä, erilaisia haittaoireita eivät oikein määrätyt silmälasit aiheuta, puhumattakaan siitä, että terve, käsittelemätön silmä on aina korvaamaton.

Kaisu Viikari

Kysymys Kaisu Viikarille

Jos olet jo suunnilleen 60-luvulta lähtien opettanut oppiasi, niin miksi nykypäivän silmälääkärit eivät ymmärrä/hyväksy sitä? Mikä on mennyt pieleen? Vai oletko sinä vain kertakaikkiaan ainoa, joka uskoo ko. väittämiin silmien toiminnasta?