Mikä on ero vl ja rauhan sana suunta

Siiri hajaannus.

http://www.teolinst.fi/luennot/files/jt000308.html

Ne saarnaajat Antti Krekula ja kumppanit eivät käyneet silloin vanhoillislestadiolaisten seuroissa saarnaamassa, vaan he kävivät kirkkokuntalaisten ("federation") eli suurseuralaisten seuroissa. Suurseuralaiset olivat sekaseurainen joukko, johon kuuluivat esikoislestadiolaisuudesta Amerikassa vuonna 1903 erkaantuneet pikkuesikoiset, heidän lisäkseen Amerikan uusheränneet ja sekaseuraisuudella ja harhaopeilla henkensä saastuttaneita vanhoillislestadiolaisia ja vanhoillislestadiolaisten keskuuteen teennäisesti palanneita haalilaisia (jotkut haalilaiset olivat jopa antaneet kastaa itsensä uudestaan).

Myös pollarilaisuuden tuleva perustaja John Pollari kannatti alkuvaiheessa 1908 sekaseuraisten suurien seurojen järjestämistä ja kirjoitti henkilökohtaisesti seurakutsun lehteen sen vuoden suuriin seuroihin, mutta hän muutti mielensä saman vuoden suurissa seuroissa huomatessaan, etteivät pikkuesikoiset ja uusheränneet luopuneet harhaopeistaan ja haalilaisilla ja suurseuralaisilla vanhoillislestadiolaisillakin esiintyi harhaoppeja, mm opetusta jonka mukaan rippi olisi edellytys taivaskelpoisuudelle.

Pollari alkoi toisaalta jossakin vaiheessa kannattamaan liioiteltuna vastareaktiona vastakkaissuuntaista rippioppiin liittyvää harhaoppia, jonka mukaan ripittäytyminen ei olisi lainkaan tarpeellista uskovaiselle, vaan jopa syntiä ja omavanhurskautta. Nämä Pollarin harhaopit puolestaan johtivat pollarilaisuus -nimisen eriseuran muodostumiseen vuonna 1921.

Vanhoillislestadiolaiset suurseuralaiset ja haalilaiset suurseuralaiset erosivat ulkonaisestikin heidemanilaisista eli SRK:laisista vanhoillislestadiolaisista vuoden 1927 paikkeilla, jolloin he perustivat yhteisen kirkkokunnan ALCA:n yhdessä pikkuesikoisten ja uusheränneiden kanssa. Näin muodostunut Amerikan kasvanut pikkuesikoisuus, jota tämän jälkeen kutsuttiin myös kirkkokuntalaisuudeksi ("federation") sai kannatusta myös Euroopan vanhoillislestadiolaisuuden sisällä, joka johti Euroopan vanhoillislestadiolaisuuden hajaannukseen vuoden 1934 paikkeilla.

Nuo nimimerkin "yks uskovainen" mainitsemat kirkkokuntalaisten seuroihin suunnatut saarnamatkat johtivat tuohon 1934 hajaannukseen, kun kirkkokuntalaisuuden eurooppalaiset kannattajat ja yhdistykset erosivat yhteistyöyhteydestä SRK-vanhoillislestadiolaisista. Euroopassakin pikkuesikoisuuteen menneillä saarnaajilla oli vuosikymmeniä ollut harhaoppeja, mm opetusta jonka mukaan ripittäytyminen olisi uskovaisen velvollisuus tai välttämätön edellytys taivaskelpoisuudelle. Myöhemmin pikkuesikoisuuteen mennyt Pauli Rantala myös esimerkiksi kieltäytyi joskus julistamasta synninpäästöä sitä pyytäville, ilman mitään Kristuksen kirkkolakiin liittyvää syytä (Matt. 18:15-18; Joh. 20:23; 1. Kor. 9:16; Gal. 1:8).

Alkuvaiheessa kirkkokuntalaisten eli pikkuesikoisten kannatajista monet ajattelivat esikoislestadiolaisten tavoin, että Ruotsin Lapissa sijaitsisi esikoisten seurakunta ja lapin vanhimmisto, joka johtaa maailmanlaajuista Jumalan seurakuntaa. Erona esikoislestadiolaisiin oli vain se, että esikoislestadiolaiset uskoivat lapin vanhimmiston pääpaikan olevan tarkemmin Jällivaarassa, kun taas kirkkokuntalaiset eli pikkuesikoiset uskoivat sen olevan Lannavaarassa. Siksi pikkuesikoisia eli rauhansanalaisia kutsutaankin myös "Lannavaaran esikoisiksi". SRK-vanhoillislestadiolaisten mielestä taas molemmat esikoisseurakuntaopit ovat harhaoppeja samaan tapaan, kuin katolisen kirkon oppi Paavin eli Rooman piispan vallasta globaaliin katoliseen kirkkoon nähden.

Professori Jouko Talosen esitelmä hajaannuksesta löytyy nyt täältä eli uusi osoite on
http://www.sti.fi/luennot/files/JT080300.pdf

Minä luotan tähän professorin tutkimukseen, enemmän kuin vl kertomuksiin hajaannuksista. Eroja on tänä päivänä. Rauhan sanassa on ollut kaksi eri tulkintaa kasteesta, toinen vanhojen kansan saarnaajien on ollut lähempänä vanhoillislestadiolaisuutta ja toinen vastaa evl. kirkon pappien tulkintaa, missä kaste synnyttää uskon. Kun kaste on lapsille ja aikuisille sama silloinhan kaste synnyttäisi uskon aikuiseen, oliko siis miekalla kastaminen oikeaa teologiaa aikoinaan?

etsivä-xx kirjoitti:

Professori Jouko Talosen esitelmä hajaannuksesta löytyy nyt täältä eli uusi osoite on
http://www.sti.fi/luennot/files/JT080300.pdf

Minä luotan tähän professorin tutkimukseen, enemmän kuin vl kertomuksiin hajaannuksista. Eroja on tänä päivänä. Rauhan sanassa on ollut kaksi eri tulkintaa kasteesta, toinen vanhojen kansan saarnaajien on ollut lähempänä vanhoillislestadiolaisuutta ja toinen vastaa evl. kirkon pappien tulkintaa, missä kaste synnyttää uskon. Kun kaste on lapsille ja aikuisille sama silloinhan kaste synnyttäisi uskon aikuiseen, oliko siis miekalla kastaminen oikeaa teologiaa aikoinaan?

Lue lisää

Eri maissa ja jopa eri kylissä hajaannukset ovat tapahtuneet eri aikoina ja jopa eri järjestyksessä ja joskus sillä tavalla prosesseina, ettei voida sanoa yhtä tarkkaa päivämäärää, jolloin jokin hajaannus olisi tapahtunut tietyssä kylässä, ja joissakin kylissä/maissa joskus koko uskovaispopulaatio on mennyt johonkin eriseuraan, joten kyseisessä kylässä/maassa ei ole paikallisesti tarkasteltuna tapahtunut hajaannusta, mutta kyseinen hajaannus on tapahtunut tarkasteltaessa suurempaa maantieteellistä aluetta kerrallaan.

Ja joitakin hajaannuksia ei ole tapahtunut joissakin kylissä/maissa lainkaan, vaan kaikki kyseisen maantieteellisen alueen uskovaiset ovat pysyneet oikeassa uskossa. Jos Talonen käsittelee tekstissään eri alueen hajaannuksia kuin minä tuossa, niin näennäiset ristiriidat eivät silloin välttämättä tarkoita sitä, että jompikumpi olisi väärässä.

Talonen on tosin tässä aiheessa osittain jäävi, koska hän on itse rauhansanalainen.

uskovainenvl kirjoitti:

Eri maissa ja jopa eri kylissä hajaannukset ovat tapahtuneet eri aikoina ja jopa eri järjestyksessä ja joskus sillä tavalla prosesseina, ettei voida sanoa yhtä tarkkaa päivämäärää, jolloin jokin hajaannus olisi tapahtunut tietyssä kylässä, ja joissakin kylissä/maissa joskus koko uskovaispopulaatio on mennyt johonkin eriseuraan, joten kyseisessä kylässä/maassa ei ole paikallisesti tarkasteltuna tapahtunut hajaannusta, mutta kyseinen hajaannus on tapahtunut tarkasteltaessa suurempaa maantieteellistä aluetta kerrallaan.

Ja joitakin hajaannuksia ei ole tapahtunut joissakin kylissä/maissa lainkaan, vaan kaikki kyseisen maantieteellisen alueen uskovaiset ovat pysyneet oikeassa uskossa. Jos Talonen käsittelee tekstissään eri alueen hajaannuksia kuin minä tuossa, niin näennäiset ristiriidat eivät silloin välttämättä tarkoita sitä, että jompikumpi olisi väärässä.

Talonen on tosin tässä aiheessa osittain jäävi, koska hän on itse rauhansanalainen.

Lue lisää

Näin kävi muun muuassa ruotsinkielisellä pohjanmaalla, missä kaikki seurakunnat jäivät SRK-harhaopin ulkopuolella ja jatkoivat alkuperäisessä lestadiolaisessa uskossa.

SRK-vanhoillisuus on uusi suuntaus lestadiolaisuudesta joka syntyi kun joukko rauhanyhdistyksiä alkoi organisoituaan Oulussa olevan keskusyhdistyksen ympärillä. Kaikki rauhanyhdistykset eivät mennyt mukaan. Nämä ulkopuolella olevat rauhan- ja rukoushuoneyhdistykset alettiin laskemaan Rauhan Sana suuntaan 30-luvun hajannuksessa.

Ruotsissa rauhan sana sunnan lestadiolaiset nimitetään vielä itälestadiolaisiksi, lestadiolaisuuden ensimmäisen hajannuksen perustella 1900-luvun vaihteessa.

Pikkuesikoinen kirjoitti:

Näin kävi muun muuassa ruotsinkielisellä pohjanmaalla, missä kaikki seurakunnat jäivät SRK-harhaopin ulkopuolella ja jatkoivat alkuperäisessä lestadiolaisessa uskossa.

SRK-vanhoillisuus on uusi suuntaus lestadiolaisuudesta joka syntyi kun joukko rauhanyhdistyksiä alkoi organisoituaan Oulussa olevan keskusyhdistyksen ympärillä. Kaikki rauhanyhdistykset eivät mennyt mukaan. Nämä ulkopuolella olevat rauhan- ja rukoushuoneyhdistykset alettiin laskemaan Rauhan Sana suuntaan 30-luvun hajannuksessa.

Ruotsissa rauhan sana sunnan lestadiolaiset nimitetään vielä itälestadiolaisiksi, lestadiolaisuuden ensimmäisen hajannuksen perustella 1900-luvun vaihteessa.

Lue lisää

Ensimmäinen hajaannus ei tapahtunut vuonna 1900, vaan 1851 tai 1852, jolloin liljebladilaisuus erkaatui erilliseksi suunnakseen. Niin myös Haettan lahko. Liljebladin eriseuran harhaopit olivat ainakin pääosin samoja kuin nykyisen rauhansanalaisuuden (varsinkin Lyrs:in).

Jo ennen liljebladilaisuuden erkaantumista vaikutti vääräopettaja saha-iisko, jolla olivat samat harhaopit kuin nykyisellä rauhansanalaisuudella, joten hänen suksensa menivät ristiin Laestadiuksen kanssa ja hän erosi uskovaisten joukosta sitten myös ulkonaisesti yksinäiseksi harhaoppiseksi, ilman mitään kannattajajoukkoa. Saha-iiskon lehtolapsesta tuli myöhemmin haalilaisuuden eriseuran perustaja Amerikassa vuonna 1885.

Monet haalilaiset liittyivät myöhemmin suurseuralaisiin ja sittemmin myös ulkonaisemmin 1928 kirkkokuntalaisuuteen eli Amerikan rauhansanalaisuuteen (jossa ovat myös Amerikan uusheränneet mukana).

Sitten tapahtui vielä huttulalaisten ero 1860-luvulla ja Iin pappeinkokouksen myötä erkaantui joukko pappeja 1880-luvulla. Huttulalaisten ja myös tuon 1880-luvun pappiseriseuran harhaopit olivat täysin samanlaisia kuin nykyisellä rauhansanalaisuudella (pieniä eroja saattaa olla osaan LFF-haaraa ja ALCA:ta verrattuna).

Amerikassa puolestaan uskovaisten joukko jakaantui hetkeksi kahtia 1870-luvulla ja 1885 erkaantuivat haalilaiset.

Vesisaaressa hurulaisten (tuleva uusheräys, lyngeninsuunta ja rauhansanalaisuus) ja palovaaralaisten (tuleva esikoislestadiolaisuus) erkaantuminen oikeista uskovaisista tapahtui vuonna 1886.

Amerikassa 1888 erkaantuivat takkislaiset (tulevat esikoislestadiolaiset), jotka kylkeytyivät takaisin uskovaisten kylkeen 1893, mutta erkaantuivat uudestaan ja lopullisesti 1894 esikoislestadiolaisuuden nimellä ja kirkkonaan OALC.

Euroopassa uusheräys erkaantui oikeista uskovaisista noin 1894-1912 riippuen paikkakunnasta ja kylästä (tosin useimmilla paikkakunnilla Suomessa 1897-1899, Amerikassa 1901 ja Norjassa 1907).

Uusheräysen erkaantumisessa oli poikkeuksena Norjan Vesisaari, jossa uusheräys erkaantui oikeista uskovaisista jo 1886 hurulaisuuden mukana, joskin varsinainen "uusiherääminen" tapahtui hurulaisten keskuudessa Vesisaaressa vasta 1913-1914. Mutta hurulaiset ja heidän perustajansa Kalle Huru eli Kalle Neljäskunta (kaksi eri sukunimeä) kannattivat jo ennen 1886 vuoden hajaannustakin tulevan uusheräyksen harhaoppeja ja siten myös tulevan rauhansanalaisuuden harhaoppeja, sillä ne ovat suurelta osin samoja harhaoppeja.

Mutta vääräuskoisista hurulaisista Vesisaaressa erkaantui 1914 harhaoppinen brunelaisuus (Amerikan suurseuralaisiin, pikkuesikoisiin ja tuleviin rauhansanalaisiin identifioitava paikallisryhmä), jota kutsutaan Sivertsenin kirjassa myös nimellä "hurupartiet" sen jälkeisenkin ajan osalta, kun se oli erkaantunut muusta hurulaisuudesta Hurun kuoleman jälkeen vuonna 1914. Muu hurulaisuus jakaantui myöhemmin 1951 kahtia uusheränneisiin ja lyngeninsuunnan kannattajiin.

uskovainenvl kirjoitti:

Eri maissa ja jopa eri kylissä hajaannukset ovat tapahtuneet eri aikoina ja jopa eri järjestyksessä ja joskus sillä tavalla prosesseina, ettei voida sanoa yhtä tarkkaa päivämäärää, jolloin jokin hajaannus olisi tapahtunut tietyssä kylässä, ja joissakin kylissä/maissa joskus koko uskovaispopulaatio on mennyt johonkin eriseuraan, joten kyseisessä kylässä/maassa ei ole paikallisesti tarkasteltuna tapahtunut hajaannusta, mutta kyseinen hajaannus on tapahtunut tarkasteltaessa suurempaa maantieteellistä aluetta kerrallaan.

Ja joitakin hajaannuksia ei ole tapahtunut joissakin kylissä/maissa lainkaan, vaan kaikki kyseisen maantieteellisen alueen uskovaiset ovat pysyneet oikeassa uskossa. Jos Talonen käsittelee tekstissään eri alueen hajaannuksia kuin minä tuossa, niin näennäiset ristiriidat eivät silloin välttämättä tarkoita sitä, että jompikumpi olisi väärässä.

Talonen on tosin tässä aiheessa osittain jäävi, koska hän on itse rauhansanalainen.

Lue lisää

"Talonen on tosin tässä aiheessa osittain jäävi, koska hän on itse rauhansanalainen."

En nyt laittasi asiaa ihan näin. Tieteellinen tutkimus on tieteellistä tutkimusta yliopistomaailmassa ja yleensä perustuu paljon kirjallisiin lähteisiin, eikä suomenkilinen Rauhan sana ole vanhoillislestadiolaisuuden tapaan koskaan ollut muita kyttäävä organisaatio, eli siellä on mahdollista kirjoittaa sitä mitä tutkimuksessa ilmenee asiakirjojen perusteella ilman että kyseessää on syytökset harhaopista. Minua ei niin vähänkään "pelottaa" kirjoituksiesi sävy, ei siis tämä pitkä litania sinänsä vaan innokkuutesi luokitella ja erotella ja etsiä harjahoppia ja eriseuraa tavalla, jonka voisi ajatella koskevan ei menneisyyttä vaan halua luokitella tämän päivän ihmisiä. Jumala pitää suurena syntinä jokaista aiheetta pois Jumalan lapseudesta pois ajettua ihmistä, se on synti niille jotka näin tekevät. Sehän on mitä suurimmassa mielessä ihmisen tappamista, jos ihminen sen vuoksi menettää uskonsa Kristuksen sovitustyöhön. Siitä työstä ei kirkkainta kruunua saa. On asioita, joita ei voi katsoa uskon kannalta merkityksettömiksi, mutta moni asia menneisyydessä ja miksei tässäkin ajassa ei ole sellainen, esimerkiksi miksi nuoriso pitäisi erottaa ihan tavallisen musiikin vuoksi. Minun toisessa kulttuurissa kasvaneen on vaikea ymmärtää miksi katsotaan, että ihminen ei voi rakastaa hengellistä ravintoa tarjoavaa musiikkia silloin kun on sen aika ja samaan aikaan vaikka siivota toisenlaisen musiikin tahdissa. Vanha juutalainen musiikki on hyvin rytmillistä ja sitä on tanssittu - myös Jumalan kunniaksi.

uskovainenvl kirjoitti:

Ne saarnaajat Antti Krekula ja kumppanit eivät käyneet silloin vanhoillislestadiolaisten seuroissa saarnaamassa, vaan he kävivät kirkkokuntalaisten ("federation") eli suurseuralaisten seuroissa. Suurseuralaiset olivat sekaseurainen joukko, johon kuuluivat esikoislestadiolaisuudesta Amerikassa vuonna 1903 erkaantuneet pikkuesikoiset, heidän lisäkseen Amerikan uusheränneet ja sekaseuraisuudella ja harhaopeilla henkensä saastuttaneita vanhoillislestadiolaisia ja vanhoillislestadiolaisten keskuuteen teennäisesti palanneita haalilaisia (jotkut haalilaiset olivat jopa antaneet kastaa itsensä uudestaan).

Myös pollarilaisuuden tuleva perustaja John Pollari kannatti alkuvaiheessa 1908 sekaseuraisten suurien seurojen järjestämistä ja kirjoitti henkilökohtaisesti seurakutsun lehteen sen vuoden suuriin seuroihin, mutta hän muutti mielensä saman vuoden suurissa seuroissa huomatessaan, etteivät pikkuesikoiset ja uusheränneet luopuneet harhaopeistaan ja haalilaisilla ja suurseuralaisilla vanhoillislestadiolaisillakin esiintyi harhaoppeja, mm opetusta jonka mukaan rippi olisi edellytys taivaskelpoisuudelle.

Pollari alkoi toisaalta jossakin vaiheessa kannattamaan liioiteltuna vastareaktiona vastakkaissuuntaista rippioppiin liittyvää harhaoppia, jonka mukaan ripittäytyminen ei olisi lainkaan tarpeellista uskovaiselle, vaan jopa syntiä ja omavanhurskautta. Nämä Pollarin harhaopit puolestaan johtivat pollarilaisuus -nimisen eriseuran muodostumiseen vuonna 1921.

Vanhoillislestadiolaiset suurseuralaiset ja haalilaiset suurseuralaiset erosivat ulkonaisestikin heidemanilaisista eli SRK:laisista vanhoillislestadiolaisista vuoden 1927 paikkeilla, jolloin he perustivat yhteisen kirkkokunnan ALCA:n yhdessä pikkuesikoisten ja uusheränneiden kanssa. Näin muodostunut Amerikan kasvanut pikkuesikoisuus, jota tämän jälkeen kutsuttiin myös kirkkokuntalaisuudeksi ("federation") sai kannatusta myös Euroopan vanhoillislestadiolaisuuden sisällä, joka johti Euroopan vanhoillislestadiolaisuuden hajaannukseen vuoden 1934 paikkeilla.

Nuo nimimerkin "yks uskovainen" mainitsemat kirkkokuntalaisten seuroihin suunnatut saarnamatkat johtivat tuohon 1934 hajaannukseen, kun kirkkokuntalaisuuden eurooppalaiset kannattajat ja yhdistykset erosivat yhteistyöyhteydestä SRK-vanhoillislestadiolaisista. Euroopassakin pikkuesikoisuuteen menneillä saarnaajilla oli vuosikymmeniä ollut harhaoppeja, mm opetusta jonka mukaan ripittäytyminen olisi uskovaisen velvollisuus tai välttämätön edellytys taivaskelpoisuudelle. Myöhemmin pikkuesikoisuuteen mennyt Pauli Rantala myös esimerkiksi kieltäytyi joskus julistamasta synninpäästöä sitä pyytäville, ilman mitään Kristuksen kirkkolakiin liittyvää syytä (Matt. 18:15-18; Joh. 20:23; 1. Kor. 9:16; Gal. 1:8).

Alkuvaiheessa kirkkokuntalaisten eli pikkuesikoisten kannatajista monet ajattelivat esikoislestadiolaisten tavoin, että Ruotsin Lapissa sijaitsisi esikoisten seurakunta ja lapin vanhimmisto, joka johtaa maailmanlaajuista Jumalan seurakuntaa. Erona esikoislestadiolaisiin oli vain se, että esikoislestadiolaiset uskoivat lapin vanhimmiston pääpaikan olevan tarkemmin Jällivaarassa, kun taas kirkkokuntalaiset eli pikkuesikoiset uskoivat sen olevan Lannavaarassa. Siksi pikkuesikoisia eli rauhansanalaisia kutsutaankin myös "Lannavaaran esikoisiksi". SRK-vanhoillislestadiolaisten mielestä taas molemmat esikoisseurakuntaopit ovat harhaoppeja samaan tapaan, kuin katolisen kirkon oppi Paavin eli Rooman piispan vallasta globaaliin katoliseen kirkkoon nähden.

Lue lisää

Raattamaa tuki täydellisesti Takkista ja hänen kanssaan samoin ajattelevia Amerikassa. Tässä pieni särö tuohon täydelliseen vl propagandaan.

uskovainenvl kirjoitti:

Ensimmäinen hajaannus ei tapahtunut vuonna 1900, vaan 1851 tai 1852, jolloin liljebladilaisuus erkaatui erilliseksi suunnakseen. Niin myös Haettan lahko. Liljebladin eriseuran harhaopit olivat ainakin pääosin samoja kuin nykyisen rauhansanalaisuuden (varsinkin Lyrs:in).

Jo ennen liljebladilaisuuden erkaantumista vaikutti vääräopettaja saha-iisko, jolla olivat samat harhaopit kuin nykyisellä rauhansanalaisuudella, joten hänen suksensa menivät ristiin Laestadiuksen kanssa ja hän erosi uskovaisten joukosta sitten myös ulkonaisesti yksinäiseksi harhaoppiseksi, ilman mitään kannattajajoukkoa. Saha-iiskon lehtolapsesta tuli myöhemmin haalilaisuuden eriseuran perustaja Amerikassa vuonna 1885.

Monet haalilaiset liittyivät myöhemmin suurseuralaisiin ja sittemmin myös ulkonaisemmin 1928 kirkkokuntalaisuuteen eli Amerikan rauhansanalaisuuteen (jossa ovat myös Amerikan uusheränneet mukana).

Sitten tapahtui vielä huttulalaisten ero 1860-luvulla ja Iin pappeinkokouksen myötä erkaantui joukko pappeja 1880-luvulla. Huttulalaisten ja myös tuon 1880-luvun pappiseriseuran harhaopit olivat täysin samanlaisia kuin nykyisellä rauhansanalaisuudella (pieniä eroja saattaa olla osaan LFF-haaraa ja ALCA:ta verrattuna).

Amerikassa puolestaan uskovaisten joukko jakaantui hetkeksi kahtia 1870-luvulla ja 1885 erkaantuivat haalilaiset.

Vesisaaressa hurulaisten (tuleva uusheräys, lyngeninsuunta ja rauhansanalaisuus) ja palovaaralaisten (tuleva esikoislestadiolaisuus) erkaantuminen oikeista uskovaisista tapahtui vuonna 1886.

Amerikassa 1888 erkaantuivat takkislaiset (tulevat esikoislestadiolaiset), jotka kylkeytyivät takaisin uskovaisten kylkeen 1893, mutta erkaantuivat uudestaan ja lopullisesti 1894 esikoislestadiolaisuuden nimellä ja kirkkonaan OALC.

Euroopassa uusheräys erkaantui oikeista uskovaisista noin 1894-1912 riippuen paikkakunnasta ja kylästä (tosin useimmilla paikkakunnilla Suomessa 1897-1899, Amerikassa 1901 ja Norjassa 1907).

Uusheräysen erkaantumisessa oli poikkeuksena Norjan Vesisaari, jossa uusheräys erkaantui oikeista uskovaisista jo 1886 hurulaisuuden mukana, joskin varsinainen "uusiherääminen" tapahtui hurulaisten keskuudessa Vesisaaressa vasta 1913-1914. Mutta hurulaiset ja heidän perustajansa Kalle Huru eli Kalle Neljäskunta (kaksi eri sukunimeä) kannattivat jo ennen 1886 vuoden hajaannustakin tulevan uusheräyksen harhaoppeja ja siten myös tulevan rauhansanalaisuuden harhaoppeja, sillä ne ovat suurelta osin samoja harhaoppeja.

Mutta vääräuskoisista hurulaisista Vesisaaressa erkaantui 1914 harhaoppinen brunelaisuus (Amerikan suurseuralaisiin, pikkuesikoisiin ja tuleviin rauhansanalaisiin identifioitava paikallisryhmä), jota kutsutaan Sivertsenin kirjassa myös nimellä "hurupartiet" sen jälkeisenkin ajan osalta, kun se oli erkaantunut muusta hurulaisuudesta Hurun kuoleman jälkeen vuonna 1914. Muu hurulaisuus jakaantui myöhemmin 1951 kahtia uusheränneisiin ja lyngeninsuunnan kannattajiin.

Lue lisää

Ihan mielenkiinnosta. Mitä olivat nuo liljebladin harhaopit joihin tässä viittaat?
"Liljebladin eriseuran harhaopit olivat ainakin pääosin samoja kuin nykyisen rauhansanalaisuuden"

Vanhoillislestadiolaiset opettavat menevänsä itse taivaaseen ja tuomitsevat opetuksessaan kaikki muut uskovaiset helvettiin.

Ota huomioon että eriseuraisuus ja hengellinen sekaseuraisuus ovat kuolemansyntejä lihansyntejä, johon syyllistyvä ei peri Jumalan valtakuntaa.

Gal. 5:19-21
19 Mutta lihan työt ovat julkiset, kuin on huoruus, salavuoteus, saastaisuus, haureus,
20 Epäjumalain palvelus, noituus, vaino, riita, kateus, viha, torat, eripuraisuus, ERISEURA,
21 Pahansuomuus, murha, juopumus, ylönsyömyys ja muut senkaltaiset, joista minä teille edellä sanon, niinkuin minä ennenkin sanonut olen, että ne, jotka senkaltaisia tekevät, ei pidä Jumalan valtakuntaa perimän.

Ota myös sekin huomioon, että harhaopit tekevät teistä ja kenestä tahansa niitä omaavasta kirottuja:

Gal. 1:8
Mutta ehkä me taikka joku enkeli taivaasta saarnais teille toisin evankeliumia, kuin me olemme teille saarnanneet, se olkoon kirottu!
Gal. 1:9
Niinkuin me ennen sanoimme, niin minä vielä sanon: jos joku teille toisin saarnaa evankeliumia, kuin te ottaneet olette, olkoon kirottu!

Uskovainenvl kirjoitti:

Ota huomioon että eriseuraisuus ja hengellinen sekaseuraisuus ovat kuolemansyntejä lihansyntejä, johon syyllistyvä ei peri Jumalan valtakuntaa.

Gal. 5:19-21
19 Mutta lihan työt ovat julkiset, kuin on huoruus, salavuoteus, saastaisuus, haureus,
20 Epäjumalain palvelus, noituus, vaino, riita, kateus, viha, torat, eripuraisuus, ERISEURA,
21 Pahansuomuus, murha, juopumus, ylönsyömyys ja muut senkaltaiset, joista minä teille edellä sanon, niinkuin minä ennenkin sanonut olen, että ne, jotka senkaltaisia tekevät, ei pidä Jumalan valtakuntaa perimän.

Lue lisää

On surullista että SRK-vanhoillislestadiolaisuus on julistanut itsensä eriseuraksi, eroamalla kristuksen mailmanlaajuisesta kirkosta ja muodostamalla lahkoksi. Kristuksen kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta.

Vanhoillislestadiolaisuus ei kuulu kristuksen kirkkoon, koska ovat ehdoin tahdoin päättänyt olla Jumalan valtakunnan ulkopuolella tuomitselmalla kristuksen kirkon jäsenet ja olemalla eriseura niihin nähdeen.

On yksi seurakunta, joka muodustuu kaikista niistä joka kuuluvat kristuksen kirkkoon.

Pikkuesikoinen kirjoitti:

On surullista että SRK-vanhoillislestadiolaisuus on julistanut itsensä eriseuraksi, eroamalla kristuksen mailmanlaajuisesta kirkosta ja muodostamalla lahkoksi. Kristuksen kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta.

Vanhoillislestadiolaisuus ei kuulu kristuksen kirkkoon, koska ovat ehdoin tahdoin päättänyt olla Jumalan valtakunnan ulkopuolella tuomitselmalla kristuksen kirkon jäsenet ja olemalla eriseura niihin nähdeen.

On yksi seurakunta, joka muodustuu kaikista niistä joka kuuluvat kristuksen kirkkoon.

Lue lisää

Sinun tarkoittamasi sekakirkko ei voi olla Kristuksen globaali kirkko, sillä sinä sanot sen muodostuvan joukoista, jotka ovat toisilleen eriseuroja ja toisistaan erillään toimivia samalla maantieteellisellä alueella. Luterilaisten tunnustuskirjojen mukaan näet Jumalan sisällinen seurakunta ei sisällä toistensa suhteen eriseuroina olevia joukkoja, vaan se on yhdessä hengessä ja YHTEISESSÄ ulkonaisessa seurakunnassa, kuten apostolinen uskontunnustuskin sanoo. ("minä uskon... ...Pyhäin yhteisen seurakunnan...")

Tosin Kristuksen ulkonaisessa seurakunnassa voi olla sisällä ajoittain eriseuroja, kuten simppalalaisuus tai suurseuralaisuus, mutta ne ovat aina sen sisällisen Kristuksen seurakunnan ulkopuolella, vaikka ovatkin kylkeytyneet sen kylkeen ulkonaisen Kristuksen seurakunnan sisäpuolella. Eli niissä ulkonaisen seurakunnan sisäpuolellakaan olevissa eriseuroissa ei voi olla muita oikeita uskovaisia, kuin ainoastaan pieniä lapsia (alle noin 7-12 vuotiaita) ja riittävän kehitysvammaisia, koska ne eriseurat eivät kuulu lainkaan Kristuksen sisälliseen seurakuntaan, vaikka ovatkin Kristuksen ulkonaisen seurakunnan sisällä.

Samalla logiikalla jos sinun määrittelemääsi sekaseurakuntaa analysoi, niin jos luettelet siihen kuuluvan joukot a, b, c, d, e, f, g..., niin vain yksi joukko niistä voisi tämän saman logiikan mukaan sisältää aikuisia ei-kehitysvammaisia oikeita uskovaisia, eli vain yksi niistä voisi sisältää Kristuksen sisällistä seurakuntaa, mutta tietenkään todellisuudessa niistä yksikään ei sisällä oikeita ei-kehitysvammaisia aikuisia uskovaisia eikä Kristuksen sisällistä seurakuntaa, koska määrittelit sen sekaseurakunnan harhaoppisesti ja myös sen vuoksi, että jätit määritelmän ulkopuolelle Kristuksen todellisen ulkonaisen seurakunnan, jota ihmiset sanovat vanhoillislestadiolaisuudeksi.

Sinä määrittelit tuon määrittelemäsi sekaseurakunnan harhaoppisesti ja Apostolisen Uskontunnustuksen vastaisesti ja luterilaisten tunnustuskirjojen vastaisesti ja Raamatun vastaisesti, koska määrittelit Kristuksen sisällisen seurakunnan sisältyvän useampaan kuin yhteen ulkonaiseen seurakuntaan samalla maantieteellisellä alueella (jotka siis ovat toistensa suhteen eriseurassa).

1. Joh. 2:19
He ovat meistä lähteneet, mutta ei he olleet meistä; sillä jos he meistä olleet olisivat, niin he tosin olisivat meidän kanssamme pysyneet: mutta että ne julki tulisivat, ettei he kaikki ole meistä.

Eli Raamatun mukaan ne jotka ovat erilleen lähteneet Kristuksen ulkonaisesta seurakunnasta, eivät voi kuulua myöskään Kristuksen sisälliseen seurakuntaan. Paitsi nuoret lapset (alle noin 7-12 vuotiaat) ja riittävän kehitysvammaiset ovat poikkeus tässä, sillä he eivät kykene omaksumaan vielä mitään väärää sydämelleen, - mitä heille tuputetaan eriseuroissa - , sillä tavalla että se voisi vielä aiheuttaa heille hengellisen kuoleman.

Noilla kirjaimilla tarkoitin harhaoppisia joukkoja, esim helluntailaisuus, evlutkirkkouskovaiset, vapaakirkkolaiset, evankeeliset, viidesläiset, körtit, rauhansanalaiset, esikoislestadiolaiset, töröläläiset, pollarilaiset, ortodoksit(siis opillisesti eikä vain se kyseiseen kirkkoon kuuluminen), katolilaiset (sama juttu kuin ortodokseissa), koptit, luthersäätiö, babtistit, metodistit, anglikaanit (sama juttu kuin ortodokseissa), muslimit, jehovantodistajat, buddhalaiset, ateistit, jesidit, saatananpalvelijat, voodoolaiset, uusheränneet, hindut, sikhit, jainalaiset, parsilaiset, pappiseriseuralaiset jne...

Muttakun muttakun ... Tämä vl jargon saman paikkakunnan seurakunnista kun on puhdasta ihmisoppia, josakin menneisyydestä. Pääkaupunkiseudulla toimii kolme rauhanyhsdistystäkin niin että yksi kunta Vantaakin on jaettu kahtia. Ihmiset kuuluvat samalla alueella sikin sokin milloin mihinkin yhdistykseen, ei siinä mitään paikkaan sidottua logiikkaa ole.
Kerroppa munulle paikka Raamatusta missä näin sanotaan.

" eli vain yksi niistä voisi sisältää Kristuksen sisällistä seurakuntaa, mutta tietenkään todellisuudessa niistä yksikään ei sisällä oikeita ei-kehitysvammaisia aikuisia uskovaisia eikä Kristuksen sisällistä seurakuntaa, koska määrittelit sen sekaseurakunnan harhaoppisesti ja myös sen vuoksi, että jätit määritelmän ulkopuolelle Kristuksen todellisen ulkonaisen seurakunnan, jota ihmiset sanovat vanhoillislestadiolaisuudeksi" Tämä on vain vanhoillislestadiolaisten oma ilmoitus, ei perustu mitenkään Raamattuun, sinun todistusketjusi mukaan.

Miksi kirjoitan näin:
Koska uskontunnustuksen Pyhä yhteinen seurakunta ei ole näkyvä maalinen seurakunta vaan näkymätön seurakunta jonka jäsenet ja rajat tuntee Kristus. Seurakuntaa ja sen oppia ei muodosta maallinen yhteisö vaan sen muodostaa:
Augsburgin tunnustus
VII Kirkko
Edelleen seurakuntamme opettavat, että yksi, pyhä kirkko on pysyvä ikuisesti. Kirkko on pyhien yhteisö, jossa evankeliumi puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein toimitetaan. Kirkon todelliseen ykseyteen riittää yksimielisyys evankeliumin opista ja sakramenttien toimittamisesta. Sen sijaan ei ole välttämätöntä, että perityt inhimilliset traditiot, jumalanpalvelusmenot tahi seremoniat, jotka ovat ihmisten säätämiä, ovat kaikkialla samanlaiset. Paavali näet sanoo: "Yksi usko, (Ef. 4:5-6) yksi kaste, yksi Jumala, joka on kaikkien Isä jne."


Tässä ei mitenkään asetata rajoja maantieteen mukaan. Ei edellytetä yksi yhteen muotoja vaan puhtaan evankeliumin julistamista. Siinä on kyse vanhurskauttamisopista. Sakramenttien toimittamisesta, vanhoillislestadiolainen uskoo että Suomen evl kirkon pappi asettaa ehtoollisen oikein ja se on pätevä samoin on kaste pätevä.

Nyt vain on evl kirkon ongelma että evankeliumin tilalle on tullut oppi siitä että ihminen on armollinen, etenkin itselleen. On siis perusteita uskoa että Jumala on halunnut säilyttää puhtaan evankeliumin, jossa armo on Jumalanlta syntiselle ihmiselle, säilyttää sen kahden kuoren suojassa. Velvoite vaalia ja oikeus tuomita eivät ole sama asia. Ikävä kuulla että monesti asetetaan säilyttäjän nöyryyden sijaan maallisen yhteisön rajat ja sillä perustellaan asiat. Kristuksen Paavalille uskoma evankeliumi voi tässä ajassa säilyä kahden kuoren välissä, mutta ei niin että rauhanyhdistys maallisena juridisena yhdistyksenä olisi yhtä kuin Kristuksen kirkko.

Vielä siitä kohdasta johon uskovainen vl kirjoituksensa perustaa 1. Joh 2 ei aseta eriseuran merkeiksi niitä asiota joita hän asettaa vaan paljon suuremman eli todellisen harhaopin ja epäuskon siis sen että ei usko Jeesuksen olleen Kristus, Jumalan poika joka sovitti meidän syntimme. Nimittäin
1. Joh 2 teksti on tämä:
21 En minä kirjoitakaan teille sen vuoksi, ettette tuntisi totuutta, vaan siksi, että te tunnette sen ja tiedätte, ettei mikään valhe ole lähtöisin totuudesta. [Room. 15:14]
22 Kuka sitten on valehtelija, ellei se, joka kieltää Jeesuksen olevan Kristus? Sellainen ihminen on antikristus, niin Isän kuin Pojan kieltäjä.
23 Joka kieltää Pojan, hänellä ei ole Isääkään, mutta joka tunnustaa Pojan, hänellä on myös Isä. [Joh. 15:23]
24 Pysyköön siis teissä se, minkä jo alussa olette kuulleet. Jos se, minkä olette kuulleet alusta asti, pysyy teissä, tekin pysytte Pojassa ja Isässä.
25 Ja tämän hän itse on meille luvannut: iankaikkisen elämän. [Joh. 6:40]
26 Tämän olen kirjoittanut teille niistä, jotka tahtovat johtaa teitä harhaan.

Uskovainenvl kirjoitti:

Sinun tarkoittamasi sekakirkko ei voi olla Kristuksen globaali kirkko, sillä sinä sanot sen muodostuvan joukoista, jotka ovat toisilleen eriseuroja ja toisistaan erillään toimivia samalla maantieteellisellä alueella. Luterilaisten tunnustuskirjojen mukaan näet Jumalan sisällinen seurakunta ei sisällä toistensa suhteen eriseuroina olevia joukkoja, vaan se on yhdessä hengessä ja YHTEISESSÄ ulkonaisessa seurakunnassa, kuten apostolinen uskontunnustuskin sanoo. ("minä uskon... ...Pyhäin yhteisen seurakunnan...")

Tosin Kristuksen ulkonaisessa seurakunnassa voi olla sisällä ajoittain eriseuroja, kuten simppalalaisuus tai suurseuralaisuus, mutta ne ovat aina sen sisällisen Kristuksen seurakunnan ulkopuolella, vaikka ovatkin kylkeytyneet sen kylkeen ulkonaisen Kristuksen seurakunnan sisäpuolella. Eli niissä ulkonaisen seurakunnan sisäpuolellakaan olevissa eriseuroissa ei voi olla muita oikeita uskovaisia, kuin ainoastaan pieniä lapsia (alle noin 7-12 vuotiaita) ja riittävän kehitysvammaisia, koska ne eriseurat eivät kuulu lainkaan Kristuksen sisälliseen seurakuntaan, vaikka ovatkin Kristuksen ulkonaisen seurakunnan sisällä.

Samalla logiikalla jos sinun määrittelemääsi sekaseurakuntaa analysoi, niin jos luettelet siihen kuuluvan joukot a, b, c, d, e, f, g..., niin vain yksi joukko niistä voisi tämän saman logiikan mukaan sisältää aikuisia ei-kehitysvammaisia oikeita uskovaisia, eli vain yksi niistä voisi sisältää Kristuksen sisällistä seurakuntaa, mutta tietenkään todellisuudessa niistä yksikään ei sisällä oikeita ei-kehitysvammaisia aikuisia uskovaisia eikä Kristuksen sisällistä seurakuntaa, koska määrittelit sen sekaseurakunnan harhaoppisesti ja myös sen vuoksi, että jätit määritelmän ulkopuolelle Kristuksen todellisen ulkonaisen seurakunnan, jota ihmiset sanovat vanhoillislestadiolaisuudeksi.

Sinä määrittelit tuon määrittelemäsi sekaseurakunnan harhaoppisesti ja Apostolisen Uskontunnustuksen vastaisesti ja luterilaisten tunnustuskirjojen vastaisesti ja Raamatun vastaisesti, koska määrittelit Kristuksen sisällisen seurakunnan sisältyvän useampaan kuin yhteen ulkonaiseen seurakuntaan samalla maantieteellisellä alueella (jotka siis ovat toistensa suhteen eriseurassa).

1. Joh. 2:19
He ovat meistä lähteneet, mutta ei he olleet meistä; sillä jos he meistä olleet olisivat, niin he tosin olisivat meidän kanssamme pysyneet: mutta että ne julki tulisivat, ettei he kaikki ole meistä.

Eli Raamatun mukaan ne jotka ovat erilleen lähteneet Kristuksen ulkonaisesta seurakunnasta, eivät voi kuulua myöskään Kristuksen sisälliseen seurakuntaan. Paitsi nuoret lapset (alle noin 7-12 vuotiaat) ja riittävän kehitysvammaiset ovat poikkeus tässä, sillä he eivät kykene omaksumaan vielä mitään väärää sydämelleen, - mitä heille tuputetaan eriseuroissa - , sillä tavalla että se voisi vielä aiheuttaa heille hengellisen kuoleman.

Noilla kirjaimilla tarkoitin harhaoppisia joukkoja, esim helluntailaisuus, evlutkirkkouskovaiset, vapaakirkkolaiset, evankeeliset, viidesläiset, körtit, rauhansanalaiset, esikoislestadiolaiset, töröläläiset, pollarilaiset, ortodoksit(siis opillisesti eikä vain se kyseiseen kirkkoon kuuluminen), katolilaiset (sama juttu kuin ortodokseissa), koptit, luthersäätiö, babtistit, metodistit, anglikaanit (sama juttu kuin ortodokseissa), muslimit, jehovantodistajat, buddhalaiset, ateistit, jesidit, saatananpalvelijat, voodoolaiset, uusheränneet, hindut, sikhit, jainalaiset, parsilaiset, pappiseriseuralaiset jne...

Lue lisää

Voi voi kun on vaikeata ja monimutkaista! Kaikki, ketkä uskovat niin kuin Pyhä Raamattu opettaa, pääsevät Taivaaseen. Lapsen usko riittää. Terveisin esikoislestadiolainen.

Se oli -45 eikä -47.

Oli ero jo ollut lopullinen -34, mutta siinä -45 antinpäivän kokouksessa ja sitä seuranneissa rauhansanalaisten kanssa yhteisissä seurojenpidossa koko SRK:n johtokunta meni silloin väärään ja erehtyi kun rupesi sekaseuraisuutta harjoittamaan. SRK:n johtokunnan jäsenet myöntyivätkin siitä sittemmin parannukseen ja tunnustivat erehdyksensä ja sekaseurainen toiminta lopetettiin.

Mutta Leonard "Pekka" Tapaninen jatkoi sekaseuraisuuden harjoittamista, joka johtui mm siitä että hänen vaimonsa oli mennyt pikkuesikoisuuteen ja häntä siksi kutsuttiin usein rauhansanalaisten eli pikkuesikoisten seuroihin saarnaamaan. Leonard Tapaninen perustikin myöhemmin uuden eriseuran pappiseriseuran 1960, joka myös elämänsanalaisuudeksi erehdyksessä kutsutaan, jotka harhaoppiensa mukaisesti luulivat Jumalan luovan lapset epäuskoisiksi ja kasteessa tapahtuvan uudestisyntymisen ja Kristuksen vanhurskauden päällepukemisen ja myös ehtoollisessa tapahtuvan syntien anteeksisaamisen ja uudestisyntymisen.

Nyt voi tutustua aiheeseen SRKn osalta esim. O.H.Jussilan elämästä tehdyn väitöskirjan perusteella. Tässä kirjassa tulee kyllä esiin, että O.H. Jussila vuonna 1934 esiintyi melko voimakkaasti rauhansanalaisia USAssa käyneitä saarnamiehiä kohtaan. Kuitenkin hän omalta osaltaan pyysi Antinpäivän kokouksessa 1945 rakkaudettomuutta ja lihallista kiivautta anteeksi. SRKn papit olivat valmiit hyväksymään sovinnonteoksi sen, että molemmat osapuolet olisivat pyytäneet rakkaudettomuuttaan anteeksi. Tässä vaiheessa järjesti Heikki Saari oman neuvottelun eikä osallistunut yhteisesti järjestettyyn Antinpäivän kokoukseen. Hän johdollaan peruttiin jo tehty sovinto. Myös papit painostettiin hyväksymään tämä ratkaisu.

Sinänsä minulla ei ole riittävästi tietoa väitetyistä suurseuralaisten harhaopeista, että olisi uskallusta antaa tuomiota tästä ratkaisusta.

Kuitenkin myös se on SRK.n vuosikirjassa todettu, että kaatunut Antinäivän sovinto oli se alkujuuri, joka synnytti 1970-luvun hoitokokoukset. Joka on kerrankin joutunut kuuntelemaan livenä HEIKKI Saaren pauhaamista, voi vain ihmetellä, ettei häntä aikaisemmin pysäytetty. Olisi aihetta tehdä perustelellinen pesän selvitys hänen synnyttämistään vahingoista SRK.lle ja tutkia myös sovinnonteon mahdollisuus rauhansanalaisten kanssa.

Syyttely tuntuu pahalta molempien osapuolten osalta.

Mutta ongelma on siinä että jos ei ole katumusta harhaopeista ja eriseurasta, niin ei ilman katumusta voi saada syntejään ja harhaoppejaan ja eriseuran syntejä anteeksi edes Jumalan lapsen julistamasta synninpäästöstä.

Pikkulapset (alle 12 vuotiaat tai alle 7 vuotiaat) ja riittävän kehitysvammaiset ovat eriseurassa (esim pikkuesikoisuudessa) mukana tietämättään ja ymmärtämättään ja tahtomattaan (joten he eivät tarvitse asiassa katumusta pysyäkseen syntien anteeksisaamisessa ja elävässä uskossa) ja heillä on elävä usko hedelmöityksestään alkaen, joka ei ole uskovaisten oma usko, vaan se on Jumalan Pojan usko. Pikkulapsilla ja riittävän kehitysvammaisilla ei voi olla myöskään mitään oppeja, koska he eivät kykene ajattelemaan sellaisia asioita, joten heillä ei voi olla myöskään harhaoppeja.

Mutta sitten kun näiden lasten ymmärrys alkaa avautumaan iän myötä, niin jos he silloin eivät saa Jumalalta armoa löytää Jumalan ainoaa oikeaa ulkonaista seurakuntaa ainoaksi hengelliseksi seurakunnaksensa, niin he menettävät henkilökohtaisen pikkuesikoisuuden harhaoppien omaksumisen ja eriseuran ja hengen saastutuksen kautta elävän uskon ja Pyhän Hengen yleensä siinä 7-12 vuoden iässä. Mutta riittävän kehitysvammaiset eivät koskaan omaksu sydämessään ja hengessään pikkuesikoisuuden harhaoppeja, vaikka omaksuisivatkin ne sanoissaan ja ajatuksissaan, joten he voivat säilyä pikkuesikoisu tuden keskuudessakin elävässä uskossa kuinka vanhalle iälle tahansa.

uskovainenvl kirjoitti:

Mutta ongelma on siinä että jos ei ole katumusta harhaopeista ja eriseurasta, niin ei ilman katumusta voi saada syntejään ja harhaoppejaan ja eriseuran syntejä anteeksi edes Jumalan lapsen julistamasta synninpäästöstä.

Pikkulapset (alle 12 vuotiaat tai alle 7 vuotiaat) ja riittävän kehitysvammaiset ovat eriseurassa (esim pikkuesikoisuudessa) mukana tietämättään ja ymmärtämättään ja tahtomattaan (joten he eivät tarvitse asiassa katumusta pysyäkseen syntien anteeksisaamisessa ja elävässä uskossa) ja heillä on elävä usko hedelmöityksestään alkaen, joka ei ole uskovaisten oma usko, vaan se on Jumalan Pojan usko. Pikkulapsilla ja riittävän kehitysvammaisilla ei voi olla myöskään mitään oppeja, koska he eivät kykene ajattelemaan sellaisia asioita, joten heillä ei voi olla myöskään harhaoppeja.

Mutta sitten kun näiden lasten ymmärrys alkaa avautumaan iän myötä, niin jos he silloin eivät saa Jumalalta armoa löytää Jumalan ainoaa oikeaa ulkonaista seurakuntaa ainoaksi hengelliseksi seurakunnaksensa, niin he menettävät henkilökohtaisen pikkuesikoisuuden harhaoppien omaksumisen ja eriseuran ja hengen saastutuksen kautta elävän uskon ja Pyhän Hengen yleensä siinä 7-12 vuoden iässä. Mutta riittävän kehitysvammaiset eivät koskaan omaksu sydämessään ja hengessään pikkuesikoisuuden harhaoppeja, vaikka omaksuisivatkin ne sanoissaan ja ajatuksissaan, joten he voivat säilyä pikkuesikoisu tuden keskuudessakin elävässä uskossa kuinka vanhalle iälle tahansa.

Lue lisää

Olet väärässä. Itse olen pikkuesikoinen, ja käyn silloin tällöin vanhoillislestadiolaisten seuroissa. Olen elävässä uskossa kuten moni vanhollislestadiolainenkin on.

Raamattu ei tunne sellaista opetusta Jumalan valtakunnasta joka monet vanhollislestadiolaiset opettavat. Syy siihen että monet vanhollislestadiolaiset ajattelevat että muut kristityt ovat eriseuralaisia, on enemmän heidän oma syy kun niiden kristottyjen joka väittävät olevan eriseuralaisia.

Jeesuksen mukaan Jumalan valtakunnalla ei ole maallisia rajoja:

"Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla, eikä voida sanoa: 'Katso, täällä se on', tai: 'Tuolla'; sillä katso, Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä." Luuk. 17:20-21

Ne vanhollislestadiolaiset joka opettavat että Jumalan valtakunnalla on ihmiselle näkyviä rajoja opettavat vastoin Raamattua.

voi rauhasanalainen kun näinä aikoina evl kirkon lapsena kastetuista harva on uskovainen enää rippikouluiässä tai sen jälkeen. Siis evl kirkossamme.
Sitäpaitsi hyvä rauhansanalainen tiedät mikä herkkä asia kaste on rauhansanassa kun siellä on myös se vanha lestadiolainen kastekäsitys vanhemman saarnaajakunna ja kuulijoiden keskuudessa vaikkakin taitaa kuolla pois.

Uudestisyntyminen tapahtuu siksi tuhlaajapojan tavoin parannuksen tekemällä.
Muistuttaisin myös Lutherin sanoista kirkkopostillassa, siitä mikä on läsnä parannuksessa:
Jos kaste on saatavissa, niin kaikella muotoa se otettakoon, sillä kukaan ei saa sitä halveksia; mutta ellei sitä voida saada tai jos se evätään, ei silti kadotukseen tuomita, kunhan vain uskotaan evankeliumi. Siinä, näet, missä on evankeliumi, on myöskin kaste ja kaikki muukin, minkä kristitty tarvitsee, sillä kadotus ei ole minkään muun synnin seurausta kuin epäuskon. Sen tähden Herrakin sanoo: "Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen" eikä sano: "Joka ei ole kastettu", näin vaieten kasteesta.

Monilla rauhansanalaisilla on tuo väärä uudestisyntymisoppi, jonka mukaan uudestisyntyminen tapahtuisi kasteessa.

Vanhoillislestadiolaiset eivät usko kasteessa tapahtuvan uudestisyntymistä, vaan opettavat uudestisyntymisen tapahtuvan siinä on joku elävässä uskossa oleva henkilö jolla on Pyhä Henki, julistaa epäuskoisen kaikki synnit anteeksi Herran Jeesuksen nimessä ja veressä. Silloin epäuskoinen (vääräuskoiset ovat myös epäuskoisia) uudestisyntyy eli hänestä tulee oikea uskovainen jos hän ottaa sen Jumalan valtakunnan evankeliumin synninpäästön vastaan sydämelleen katuvaisena ja totisesti heränneellä tunnolla.

Vanhoillinen vl kirjoitti:

Monilla rauhansanalaisilla on tuo väärä uudestisyntymisoppi, jonka mukaan uudestisyntyminen tapahtuisi kasteessa.

Vanhoillislestadiolaiset eivät usko kasteessa tapahtuvan uudestisyntymistä, vaan opettavat uudestisyntymisen tapahtuvan siinä on joku elävässä uskossa oleva henkilö jolla on Pyhä Henki, julistaa epäuskoisen kaikki synnit anteeksi Herran Jeesuksen nimessä ja veressä. Silloin epäuskoinen (vääräuskoiset ovat myös epäuskoisia) uudestisyntyy eli hänestä tulee oikea uskovainen jos hän ottaa sen Jumalan valtakunnan evankeliumin synninpäästön vastaan sydämelleen katuvaisena ja totisesti heränneellä tunnolla.

Lue lisää

Oho meni "kun" -sanan tilalle vahingossa sana "on".

Tarkoitin siis näin:

Vanhoillislestadiolaiset eivät usko kasteessa tapahtuvan uudestisyntymistä, vaan opettavat uudestisyntymisen tapahtuvan siinä KUN joku elävässä uskossa oleva henkilö jolla on Pyhä Henki, julistaa epäuskoisen kaikki synnit anteeksi Herran Jeesuksen nimessä ja veressä. Silloin epäuskoinen (vääräuskoiset ovat myös epäuskoisia) uudestisyntyy eli hänestä tulee oikea uskovainen jos hän ottaa sen Jumalan valtakunnan evankeliumin synninpäästön vastaan sydämelleen katuvaisena ja totisesti heränneellä tunnolla.

"Uudestisyntyminen tapahtuu Pyhän Kasteen Sakramentissa. "


Vanhoillislestadiolaisen opetuksen mukaan vauvat ovat Jumalalle kelvollisia jo ennen kastetta, joten kasteessa vauvat eivät uudestisynny eli tule Jumalalle kelvollisiksi. Kasteen ymmärretään olevan merkki siitä, että kastettava on hyvän omantunnon liitossa Jumalan kanssa.

En edusta mitään lestadiolaista suuntausta, mutta ihmettelen miksi uskotte enemmän Lutheriin kuin raamattuun. Luther oli merkittävä henkilö ja tärkeä uran uurtaja enkä väheksy hänen ajatuksiaan yhtään, mutta raamattu on kuitenkin Jumalan sana, joten lainaan edellisen kommentoijan ajatusta "vauvat ovat Jumalalle kelvollisia jo ennen kastetta, joten kasteessa vauvat eivät uudestisynny eli tule Jumalalle kelvollisiksi. Kasteen ymmärretään olevan merkki siitä, että kastettava on hyvän omantunnon liitossa Jumalan kanssa."

Niin sinun harhaoppisen mielestä.

Mutta Raamattu ei opetan kasteen uudestisynnyttävän, eikä synnyttävän elävää uskoa, vaan Raamattu opettaa, että kaste vahvistaa elävää uskoa.

Ehtoollisesta ei myöskään voi saada syntejä anteeksi, vaan se vahvistaa niiden uskoa, jotka ovat jo ennestään elävässä uskossa.

Epäuskoisen tai kuolleessa uskossa olevan ei pitäisi mennä lainkaan ehtoolliselle, ennenkuin hän on uudestaansyntynyt hengellisesti ja saanut siten elävän uskon sydämelleen Pyhän Hengen kautta.

Kuolleessa uskossa olevalle ei ole ehtoollisesta mitään hyötyä vaan ainoastaan haittaa, sillä hän syö ja juo sen itselleen tuomioksi ja synniksi Herran Jeesuksen verta vastaan, vaikka ehtoollinen onkin sinänsä pätevä myös epäuskoisen syömänä, mutta sen vaikutus on silloin negatiivinen eli kiroukseksi. Sillä Jumalan sanakin on saatanalle kiroukseksi ja tuomioksi, niin yhtälailla ehtoollinen fyysiseksi tulleena Jumalan sanana on saatanan lapsille kiroukseksi fyysisesti ja hengellisesti, sillä he tekevät sitä syömällä syntiä Jeesuksen verta ja ruumista vastaan.

uskovainenvl kirjoitti:

Ehtoollisesta ei myöskään voi saada syntejä anteeksi, vaan se vahvistaa niiden uskoa, jotka ovat jo ennestään elävässä uskossa.

Epäuskoisen tai kuolleessa uskossa olevan ei pitäisi mennä lainkaan ehtoolliselle, ennenkuin hän on uudestaansyntynyt hengellisesti ja saanut siten elävän uskon sydämelleen Pyhän Hengen kautta.

Kuolleessa uskossa olevalle ei ole ehtoollisesta mitään hyötyä vaan ainoastaan haittaa, sillä hän syö ja juo sen itselleen tuomioksi ja synniksi Herran Jeesuksen verta vastaan, vaikka ehtoollinen onkin sinänsä pätevä myös epäuskoisen syömänä, mutta sen vaikutus on silloin negatiivinen eli kiroukseksi. Sillä Jumalan sanakin on saatanalle kiroukseksi ja tuomioksi, niin yhtälailla ehtoollinen fyysiseksi tulleena Jumalan sanana on saatanan lapsille kiroukseksi fyysisesti ja hengellisesti, sillä he tekevät sitä syömällä syntiä Jeesuksen verta ja ruumista vastaan.

Lue lisää

Raamatun mukaan saa synnit anteeksi ehtoollisessa:

Matt. 26:28

Tämä on minun vereni, liiton veri, joka kaikkien puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.

Hepr. 9:14

kuinka paljon paremmin puhdistaakaan Kristuksen veri! Ikuisen henkensä voimalla hän on antanut itsensä virheettömänä uhrina Jumalalle, ja hänen verensä puhdistaa meidän omantuntomme kuoleman teoista, niin että voimme palvella elävää Jumalaa.

Hepr. 12:24

ja siellä on uuden liiton välimies Jeesus ja vihmontaveri, joka huutaa, mutta ei kostoa niin kuin Abelin veri. [1. Tim. 2:5 | Hepr. 11:4]

1. Joh. 5:8

Henki, vesi ja veri, ja nämä kolme todistavat yhtäpitävästi.

Ilm. 12:11

He voittivat hänet, Karitsan veri ja heidän todistuksensa toivat heille voiton. He eivät säästäneet henkeään vaan olivat valmiit kuolemaankin.

Matt. 26:28

sillä tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.

hei kokkolanrauhansanalainen!

Tuo kastekäsitys on yleinen luterilaisessa kirkossa. Kuitenkin lestadiolaisuudessa on vanhastaan ymmärretty, ettei lapsikasteella noin suurta merkitystä ole.

Voit tutustua aiheeseen esim. Aulis Zidbäckin tutkimuksista, jotka koskivat Juhani Raattamaata ja hänen oppikäsityksiään. Löytyy mm. kotikuntani kirjastosta. Näkemyksesi ei ole raattamaalainen kastekäsitys. Myös Lestadiuksella oli samanakaltainen käsitys, tosin hänen saarnoissaan oli tilanteesta riippuen poikkeavuutta. Mm. Jouko Talonen on jollakin luennnollaan todennut, että lestadiolainen kastekäsitys voi olla peräisin jostakin vanhasta herrnhutilaisesta kirjallisuudesta.

Jouko Talonen on tulossa Kokkolaan 3.1.2016. Hänellä on varmaan paljon historiatietoa lestadiolaisesta kastekäsityksestä. Kannattaisi tilaisuuden tullen pyytää lisätietoja häneltä.

Se pitää kirjoittaa "penikoiden". Mutta ystävällisempi muoto olisi "lapsien".

Tosin koko kommenttisi ei ole kovin ystävällinen kokonaisuudessaankaan.

uhij kirjoitti:

Se pitää kirjoittaa "penikoiden". Mutta ystävällisempi muoto olisi "lapsien".

Tosin koko kommenttisi ei ole kovin ystävällinen kokonaisuudessaankaan.

Tai oikeastaan "penikoittesi", koska kysymyksessä on toisen persoonan omistusmuodon omistusmuoto.

Ystävällisemmin siis "lapsiesi".

gfu kirjoitti:

Tai oikeastaan "penikoittesi", koska kysymyksessä on toisen persoonan omistusmuodon omistusmuoto.

Ystävällisemmin siis "lapsiesi".

Tai korjaan: "lastesi".

vi!

Miten sinä tänä aamuna olet hereillä jo puoli kuudelta? Sinulle tulee hirveän opitkä jumalanpilkkaamisduuni tänään, jos aiot jatkaa klo 23.30:een saakka.

Haiseeko kirkkoherran ruumis vuoteesi alla vielä?

Miten on Alpon, Sepon ja Mikon munat?

Oletko tänä aamuna haistellut kanttorin paskaisia alushousuja?

Oletko lukenut epäpyhää sanaa raamattuna pitämästäsi Johanna Hurtan seksikirjasta?

Joko runkkailit ruudulle katsellessasi heinähattutyttövideoita?

Oletko ottanut lääkkeesi? Sukurutsaisesta perimästäsi johtuva mielisaurautesi ei tienkään ole parannettavissa, mutta lääkkeillä oireet helpottuvat.

Eräs VL kansanedustaja imaaminakin toiminut miesoletettu olis vissiin valmis kivittämään seksuaalivähemmistöihin kuuluvat, koska raamattu.
Se miesolettu on kuulemma 110 % hetero.

Taitaa olla vuosikymmeniä siitä kun olen viimeksi kuullut Kuusniemi saarnata jossain Rauhan Sanan seuroissa.

Luulisn että on