Olen ristiverinen yhden lapsen äiti. Elämä ollut todella raskasta, ikäänkuin kivirekeä olisin perässäni vetänyt . Milloin kivireki jää kyytistä ja matkan teko olisi keveämpää. Elämän polulla miehiä ollut, viimeisin yrittää puhua itseänsä elämääni takaisin, mutta olenko oikeassa kun itse tunnen että sama narsistinen meno hänellä vain jatkuisi ja minä olisin taas se joka kärsisi eli kaikki olisi taas yhtä suurta valhetta?. Nakataanko polulleni miestä joka saa laavan palamaan sisälläni? Mitään pysyvää suhdetta? onko elämässäni enää ikinä kihlausta? kosintaan? vai onko tämä elämä aina tätä yhtä ja samaa?
Jos kurkistat rakkauselämääni, kiitos!
Jos kurkistat rakkauselämääni, kiitos!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mrs Jones täällä oikein sormi pystyssä sua neuvoo Justiina-mamman tyyliin seuraavaa:
Tuntuu tältä että sinä olet elämässäsi ollut se joka rohkaisten on monia taputtanut selkään tyyliin kyllä se siitä. Ja immeiset on surutta huolensa sun rekeen kivinä viskoneet. Siitä juuri on tullu tunnelmat sulle , eikä ihmekään, että elo on kuin kivirekeä raahaisi!
Vaan se tulee stoppi nyt tuollaselle pelille.
Nyt alat huolehtimaan itsestäsi ja omista fiilareista vaihteeksi. Olet aivan ihana ja kultainen nainen - kertakaikkiaan. Lempeää rakkautta sinä tarvitset etkä mitään härdelliä ! Niin kaunis sydän kun sinulla on, sitä on kohdeltava arvostaen ja varoen -- eikä niinkuin lihamyllyn läpi.
Onhan näitä miehiä sua tulevaisuudessa kiertämässä jotka sitä laavaa hehkuttaa. Mutta tällaiset laavatunteet jähmettyy tulivuoren juurelle hedelmättömäksi massaksi. Hiljaisissa vesissä uivat arvokalat.
Suuntaa katseesi hiljaisesti vahvoihin itsensä ja elämänsä hallitseviin ihmisiin ja miesehdokkaisiin. Erotat heidät kyllä.
Sieltä löytyy myös roihu joka palaa tasaisella liekillä, muttei sammu kuin myrskylyhty vaan lämmittää maa perän niin että kukoistat kuin orkidea. Ja tällä miehellä niin vahvat hartiat (myös henkisesti) että kivirekesi kulkee hänen kourissaan kuin barbinuken vaunut.
Älä lämmitä eilistä velliä, elikkä anna viimeisimmän puhua vaikka kuin ruuneberi, mutta älä lämpene sille että tuuli jonkun huulia heiluttaa.
Puheet kun on puheita ja tosissaan oleva mies tekee eikä lässytä.
Tämmöstä tuli.
Kaunis kiitos! Tunnistan itseni niin tuosta. Autan aina muita, vaikka itse olisin väsynyt ja ihan loppu. Jopa työpaikallakin minä olen se joka itkee muiden ihmisten ahdistusta ja yritän aina auttaa. En jätä koskaan heikkoa ja apua tarvitsevaa pulaan, mutta herkkänä ihmisenä suren näitä asioita heidän puolestaan ja yritän etsiä ratkaisuja. Tunnustan että oma minäni on jäänyt taka-alalle, annan itsestäni liikaa toisille. Ehkä nyt on aika tullut pysähtyä ja hoitaa itseänikin...
Sitä vahvaa miestä odotan ja sinulle paljon kiitoksia ja energioita lähetän. Niin mukavasti asiat ilmaisit.
Iso kiitos neuvoista ja hyvää joulun odotusta sinulle
Ja vielä:
Opettele tällä tavoin toimimaan , että kun joku sinulta myötäuntoa pyytää murheisiinsa, niin otat hänen murheen ikään kuin kiven käteesi. Tarkastelet sitä lähimmäisen kanssa jakaen siinä hetkessä. Mutta sen jälkeen pudotat sen käsistäsi. Murehtiminen ei auta ketään, mutta ymmärtäväinen sana oikeassa paikassa voi pelastaa ihmishenkiä.
Ja muista: ei helmiä possuille!
Ja sinä olet helmi. Kiitos sinullekkin ja hyvää joulua, kultaseni!
Kiitos kauniista sanoistasi. Saanko pikasesti vielä heittää että mistä tämä vahva mies löytyy? vai joko tunnen hänet? voitko sanoa jotain tuntomerkkejä
Kiitos