Mieheni kysyi mitä sanon tuttaville jos ne kysyy missä olet? No olen sairaalassa syöpäleikkauksessa. No eihän nyt noin voi sanoa!?? Ai niin unohdin että sanaa syöpä ei voi mainita arki keskustelussa. Voin sanoa että kohtuni leikataan pois kaikkine lisäosineen mutta en syytä miksi se leikataan??!! Ihan tosi!! Ollaanko me ihmiset tämmösiä?
Kaikki ne joiden kanssa olen itse puhunut, hiljentävät ääntään ja alkavat kilvan selvittää miten hyvät hoidot nykyisin on.... Hei en minä tyhmä ole!! Miksi ei voi osata ottaa asiaa vain samallalailla kun jos sanoisin et mulla on jalka poikki. Ei kukaan silloinkaan hiljennä puhettaa ja selvitä miten hyvät kipsit ja hoidot siihen on saatavissa.
Mutta että syöpä!! Pitänee keksiä joku kivempi sairaus jota ei tarvii hävetä!! VAI?
Kaikki ne joiden kanssa olen itse puhunut, hiljentävät ääntään ja alkavat kilvan selvittää miten hyvät hoidot nykyisin on.... Hei en minä tyhmä ole!! Miksi ei voi osata ottaa asiaa vain samallalailla kun jos sanoisin et mulla on jalka poikki. Ei kukaan silloinkaan hiljennä puhettaa ja selvitä miten hyvät kipsit ja hoidot siihen on saatavissa.
Mutta että syöpä!! Pitänee keksiä joku kivempi sairaus jota ei tarvii hävetä!! VAI?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä se vaan niin on, että syöpä on melko vaikeasti käsitettävä asia monelle sellaiselle henkilölle, jolla itsellään ei tautia ole ollut. Moni ei tiedä, miten päin pitäisi olla, kun potilas mainitsee asiasta. Useimmitenhan riittäisi vain se, että kuuntelisi ja olisi hienotunteinen sen sijaan, että ryhtyisi ensin kauhistelemaan tautia, sitten miettimään, mistä tauti on tullut ja lopuksi miettimään sitä, ketkä kumminkaimatkin ovat kuolleet syöpään joskus vuosia sitten.
Ollaan vaan ihan reilusti syöpäpotilaita; nykyisiä tai entisiä. Jos nyt syövän sairastanut voi koskaan sanoa olevansa entinen syöpäpotilas, koska ei siitä ikinä taida kokonaan päästä eroon. Mutta sillä hämäänyksen hetkellä voi ajatella, että syöpä-sanan mainitsemisesta johtuva hämmennys on sen toisen tai niiden toisten ongelma. Ei meidän tarvi sitä ottaa. Meille riittää se itse tauti.
Onhan se totta,että ihmisillä menee pasmat sekasi,kun kuulee syövästä.
On se kuitenkin parempi suhtautuminen,että nykyisin on hyvät hoidot,kuin se mihin itse törmäsin...kerroin tutulle poikani sairastuneen syöpään ja että etäpesäkkeitä on keuhkoissa...johon tuttava alko vuolaasti selittään siitä ja siitä jolla oli keuhkosyöpä ja toinen selvisi ja toinen on tosi kurjassa kunnossa...tämä tapahtu kaupassa hedelmätiskin luona,mulla tuntu,että itku tulee ja happi loppuu...äkkiä selvitä kaupasta pois...... Ei sitä halua kuulla kuolemasta ja kurjasta siinä ja siinä olotilasta. Ja varsinkin kun etäpesäkkeet keuhkoissa on aivan eri asia kuin keuhkosyöpä.
Hyviä vointeja teille kaikille,vaikka monestikkaan ei helppoa ole.
Joo olen kirjoittajien kanssa aikalailla samaa mieltä!! "Äiti vaan" sinulle haluan antaa ison rutistuksen ja paljon voimia tilanteeseesi!! On paljon helpompi minusta olla itse sairas kuin jos omat lapseni olisi sairastuneet. Tuskaasi ei varmaankaan voi mitenkään edes ymmärtää!!
Minä oon ajatellut että en ole ihminen josta sanotaan hän taisteli ja voitti /hävisi syövälle. Se on minussa ja voi johtaa kuolemaan tai ei, otan vastaan kaiken lääketieteen antaman hoidon mutta jos se ei riitä, no sitten ei voi mitään. Kyse ei ole minusta, kuten usein sanotaan hän antoi lopulta periksi. En ole antamassa periksi tai taistelemassa, olen sairaana!!!
Piru periköön kaikki kumminkaimat jotka joskus ovat sairastuneet ja joko parantuneet tai sitten kuolleet heistä en halua kuulla!! Minä olen eri ihminen ja minun sairauteni on minun sairauteni ei kumminkaiman veljen pojan.. EIKS niin??????
Tutustukaa tuotteeseen!
Euroopan syöpäklinikoilla sitä käytetään ja jopa Suomen lääkäriliitto antanut suosituksen siitä.
http://terveyshymy.fi/artikkelit/syopa-tuli-ja-meni-taas
Itse käytin tätä syöpäsairaalla koirallanikin hyvin tuloksin.