Ja niin se tuli, en olisi itselleni ikinä uskonut Eihän tällaista satu minulle Muille vain.. Perjantaina tuli rajusti verta, menin lääkäriin, jossa ultralla katsottiin että siellä on jotain mutta sykettä ei näy. Verenvuoto jatkui, koitin hommaila muuta jotta en hajoaisi siihen paikkaan. Verta tuli ihan kammottavasti ja sitten se väheni, iltamyöhään tulo verinen kovempi möntti jossa tummanpunainen möykky sekä vaaleampaa.. Se tuli pesuhuoneen lattialle, sain hermoromahduksen.. Huusin ja itkin pesuhuoneessa. Tänään lauantaina pakko esittää jaksavaa kun lapset tuli kotiin.
Olemme kaikille kertoneet minun odottavan kun meillä jo useampi lapsi ja tätä odottivat kaikki... Minä hajoan jos minulta tullaan kyselemään tästä..
En tiedä mitä teen, pakko jaksaa muiden lasten takia.. Minulla ei ole aikaa surra.
Keskenmeno 6+1
11
366
Vastaukset
- :`(
Voimia surutyöhön :(
- sen kokenut myös
Hei, keskenmeno on kamala kokemus kenelle tahansa. Mutta ihan todella kannattaa muistaa, että 10-15 prosenttia todetuista raskauksista menee kesken alkuraskaudessa. Kyseessä ei ole siis mikään valtava rangaistus sinua kohtaan, vaan näitä sattuu hyvin monelle. En halua kuulostaa tylyltä, mutta jos noita prosentteja katsoo, niin ei kenenkään kannattaisi ajatella, ettei tällaista voi sattua minulle.
Keskenmeno on luonnon tapa karsia elämään kykenemättömät yksilöt jo alkuvaiheessa. Tämäkin kuulostaa karulta, mutta niin se vain on. Tuosta alkiosta ei olisi koskaan tullut elävää ihmistä.
En latele näitä totuuksia myöskään vailla kokemusta keskenmenosta, minäkin olen kokenut sen. Se vain ei tuntunut niin karmivalta, kun tiesin etukäteen, että sellainen voi omalle kohdallekin sattua. Ota nyt aikaa itsellesi toipua keskenmenosta, suremiselle on aina aikaa. Sitten kun asia tuntuu ajankohtaiselta, voitte miettiä, haluatteko yrittää uudestaan. Keskenmenoja harvoin tulee kahta peräjälkeen ja koska teillä on jo monta tervettä lasta, ei ole mitään syytä miksei seuraava raskaus voisi olla aivan normaali. Voimia!- äitiliininen yksin
Hei.
Ota osaa keskenmenosi vuoksi.
Olen ollut hyvin tietoinen keskenmenon mahdollisuudesta jo ennen ensimmäistä lastani. Silti en odottanut sitä itselleni, et varmaan sinäkään.
Kylmät totuudet eivät auta surutyössä. Minä odotin lasta ja tunnen menettäneeni lapsen. Toivon ettet menisi kenellekkään näin kylmästi ainakaan päin naamaa totuuksia latelemaan, sillä minullekkin tuli olo kuin vähättelisit suruani ja kokemustani.
Sinulle tiedoksi jatkan elämääni, mutta minulla on aina oleva yksi enkelilapsi, vaikka se sinulle olisikin ollut pelkkä rikkinäinen alkio, minulle se oli lapsi. - sen kokenut myös
äitiliininen yksin kirjoitti:
Hei.
Ota osaa keskenmenosi vuoksi.
Olen ollut hyvin tietoinen keskenmenon mahdollisuudesta jo ennen ensimmäistä lastani. Silti en odottanut sitä itselleni, et varmaan sinäkään.
Kylmät totuudet eivät auta surutyössä. Minä odotin lasta ja tunnen menettäneeni lapsen. Toivon ettet menisi kenellekkään näin kylmästi ainakaan päin naamaa totuuksia latelemaan, sillä minullekkin tuli olo kuin vähättelisit suruani ja kokemustani.
Sinulle tiedoksi jatkan elämääni, mutta minulla on aina oleva yksi enkelilapsi, vaikka se sinulle olisikin ollut pelkkä rikkinäinen alkio, minulle se oli lapsi.Harmi, että käsitit viestini noin. Toki tiedän, että toiset ovat herkempiä kuin toiset. Jotenkin vain ensimmäisestä viestistäsi tuli sellainen olo, ettet ihan tiedä, kuinka yleisiä ne keskenmenot todella ovat.
Siitä olen vähän eri mieltä, etteivät kylmät totuudet auta surutyössä. Joskus asioiden järkeistäminen todella auttaa, vaikka tunteista pitääkin pitää huoli ja käsitellä ne. Ja tuohon, että osasinko odottaa keskenmenoa omalle kohdalleni: usko tai älä, mutta kyllä osasin. Todellakin olin hyvin varovainen ajatuksissani, enkä ihan tarkoituksella vielä muodostanut tunnesidettä alkioon, kun en tiennyt onko kaikki hyvin. Tietystihän myöhemminkin voi käydä vaikka mitä, mutta alkuvaiheessa raskautta riskit ovat niin suuret, että on ihan hyvä, jos voi vielä hetken malttaa.
En tarkoittanut vähätellä suruasi. Mutta todellisuudessahan menetit kaikki ne ajatukset ja toiveet lapsesta, jotka sinulla oli, siksi sinusta tuntuu, että menetit lapsen, vaikka juuri tuosta alkiosta ei olisi koskaan lasta kasvanutkaan, vaikka miten toivoisi. Toivottavasti suru helpottaa ajan kanssa ja saat vielä mahdollisuuden lapseen, jos sellaista toivot.
- saman kokenut
Eikö tällaista ennen 12:tta viikkoa keskeytynyttä raskautta kutsuta tuulimuna-raskaudeksi? Siinä kehittyy sikiöpussi, mutta siellä ei ole elävää alkiota.
Itsekin olen tuulimunaraskauden ( ja siis keskenmenon) kokenut, ja rankka kokemushan se silloin oli (kyseessä oli ensimmäinen raskauteni).
Mutta pian ymmärsin (tultuani uudelleen raskaaksi), että se raskaus olisi mennyt joka taouksessa keskenjossain vaiheessa, koska mitään sikiötä ei ollut.
Minäkään en tarkoituksellani väännä veistä haavassasi, mutta parhaiten pääset surustasi yli ajattelemalla realistisesti. Toivottavasti tulet pian uudelleen raskaaksi - se olisi nopein apu.
Hyvää Joulua ja parempaa ensi vuotta :) - .
"Eikö tällaista ennen 12:tta viikkoa keskeytynyttä raskautta kutsuta tuulimuna-raskaudeksi?"
No ei kutsuta tuulimunaksi ellei se sellainen ole ollut. - äitiliininen yksin
Ei minun raskauteni ollut tuulimuna vaan ihan oikea pieni ihminen. Ja vaikka minulle kuinka selittäisi, että minun pieni lapseni ei olut elinkelpoinen se ei minun ahdistustani ja tuskaani helpota, minulla oli pieni elämä hetken aikaa sydämeni alla ja minä vaalin hänen muistoaan ikuisesti.
Minulle hän oli minun oma lapsi, jota halusin ja rakastin suuresti. Nyt hän on minulle rakas enkelilapsi. - äitix3kpl
Ymmärrän sinua. Itselläni oli viikko sitten keskenmeno. Vauva oli kuollut kohtuun vkolla 9 ja lääkkeellinen keskeytys. Surun voima yllätti. Emme saaneet pitää kesävauvaamme. Joku meni vikaan ja tällä kertaa kävi näin : (. Niin kovin olisin pientäni halunnut pitää sylissä.
Minua lohduttaa katsella noita kolmea poikaa, jotka olen saanut pitää. Niiden lisäksi kannan sydämessäni muistoa enkelivauvastamme. Se suru pitää käydä läpi. Olen itkenyt ja puhunut ja olo on helpompi. Alan hyväksyä tapahtuneen.
Raskaus voi mennä kesken monesta syystä. Tuulimunassa sikiö ei kasva mutta kalvot ym. ovat paikallaan. Omalla kohdallani kaikki oli kunnossa paitsi että sikiö oli kuollut ja sydämen sykettä ei enää ollut. Luonto päätti niin.
Kätilö sanoi minulle, että raskaaksi tuleminen on naiselle niin iso asia, että sen päättyminen syystä tai toisesta on aina surun paikka.- äitix3kpl
Sen verran vielä, että se että oliko joku vialla tai hyvä et luonto karsii virheelliset ei hirveästi lohduta km:n kokenutta. Harvoin syy edes selviää.
Riittää, että sanoo olevansa pahoillaan, muuta ei tarvita. Äidillä on jo hyvin alussa jonkunlainen suhde vauvaan ja mielikuviakin tulevasta nyytistä. Menetystä saa ja pitääkin surra ja surua ei pienennä mitkään lääketieteelliset faktat.
Minä näin enneunta pienestä tytöstä ihan samalla lailla kuin olen nähnyt unta kaikista kolmesta edellisestäkin lapsestani ennenkuin olen edes tiennyt olevani raskaana. Tällä kertaa en vain saanut häntä pitää.
Voimia sinulle saman kokeneelle!
- elämä voittaa
Ihmiset reagoi keskenmenoon niin eri tavalla. Mun on kyllä pakko sanoa, että kyllä mua lohdutti se, että niin monelle muullekin sattuu sama juttu ja ajattelin sitä myös, että ei siitä alkiosta koskaan olisi voinut valmista ihmistä tulla. Sillä tavalla tuntui minusta ihan oikealta, että niin kävi, vaikka minä ja mieheni jouduimmekin sen takia suremaan ja kärsimään. Kaikki vain eivät sure samalla lailla, minulle parasta oli jatkaa elämää ja alkaa yrittämään uutta raskautta mahdollisimman pian, kun kuitenkin tiesin, että en tapahtuneelle mitään voi. Kirjoitin tämän nyt vain sen takia, että ei kai voi olla yhtä ainutta oikeaa tapaa surra? Ja ei kai se väärin ole, että minua lohduttivat nuo asiat, vaikka sinulle ei niistä lohtua olekaan? Toivottavasti selviät surustasi ajan myötä.
- äitiliininen yksin
Enhän olekkaan niin sanonut, että olisi väärin jos nuo tiedot lohduttavat. Varmaan useimpia lohduttavatkin. Minua vain harmittaa että minulle sitä hoetaan kokoajan vaikka sanon ettei se auta. Minulle hän oli minun lapseni, vaikka ei ollutkaan elämään tarkoitettu.
Onneksi olet selvinnyt surustasi noin hyvin, kyllä minäkin tästä tokenen... Sitten.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän401992Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p431526Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,281438Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61431- 191427
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11395Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis21367Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11300Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21230Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta51217