Haluaisin pinnapilotin veneeseeni, joka on melko pieni, 24 jalkaa ja 2000 kg. Perusmalli Simrad TP10 on käynyt mielessä, mutta ruokahalu kasvaa aina näissä elektroniikkajutuissa ja GPS ohjausmahdollisuus on myös ruvennut himoittamaan.
Mutta mulla on Garmin GPSMAP720 plotterissa kiinni NMEA linjassa kiinni jo AIS laite, niin voinko jollakin tavalla saada plotteriin liitettyä myös pinnapilotin ja saada sen ajamaan haluttua reittiä?
Mutta mulla on Garmin GPSMAP720 plotterissa kiinni NMEA linjassa kiinni jo AIS laite, niin voinko jollakin tavalla saada plotteriin liitettyä myös pinnapilotin ja saada sen ajamaan haluttua reittiä?
Vastaukset 47
Vanhimmat
TP22 -pilotissani olevaa gps -ohjausmahdollisuutta en ole käyttänyt vaan kompassisuuntaan ohjaaminen on riittänyt. Pinnapilotti on hyvä hankinta.
Joo, ehdottomasti tärkein lisävaruste purkkariin. Pinnapilotti ja jääkaappi niin purjehdusnautinto pomppaa.
Onko kellään kokemuksia kaukosäätimellä varustetuista malleista? Voisi keulasta ohjailla kohti satamaa samalla kun pakkaa genoan.
Mulla oli kaukasäädin edellisessä veneessä. Oikein mukava varuste, erityisesti koneajossa, kun voi istua keulakannella.
Olenko ymmärtänyt oikein että tuo mainitsemani Simradin TP10 ei tee muuta kuin "lukitsee" pinnan tiettyyn asentoon? Sehän ei kai seuraa kompassisuuntaa eikä tee korjauksia, jos esim.yllättävästä aallokosta suunta hieman muuttuu?
No sitten on ihan turha maksaa moisesta monta sataa juuroa. Saman hoitaa tappi ka puukalikka : )
Kyllä TP10:ssä kompassi löytyy, eli korjaa suuntaa
tarpeen vaatiessa.
Niin on, ja se puupiloottihan minullakin oli paatissa jo alkuperäisvarusteena.
md-10 :lle tiedoksi.Ei se ole ollenkaan sama juttu...
Ai TP10:ssä on kompassi? Maritimin kataloogissa oli kovin vähän infoa ko. pinnapilotista. Kyllähän tuo sitten vaikuttaa kelpo peliltä. Mutta taitaa olla niin että jos haluaa yhdistää pilotin, joka seuraa GPS signaalia, niin minun tapauksessa se ei helposti onnistu, koska plotterissa on NMEA 2000 ja esim. Simrad TP22 mallissa NMEA 0183. Ja vain yksi NMEA signaali kerrallaan voi jutella GPS laitteen kanssa? Eli TP10 omalla kompassilla olisi itse asiassa paras vaihtoehto vai?
Kaikissa pinnapiloteissa on kompassianturi sisällä ja ne toimivat itsenäisesti suunnan pitämisessä, poislukien mallit, joissa on erillinen näyttö ja ohjausyksikkö (ja kompassianturi).
Jos haluat ohjata GPS:n ohjaamaa reittiä, pitää olla NMEA 0183 (tai valmistajan oma, esim. SeaTalk). Tieto menee vain yhteen suuntaan, joten ei tarvitse olla omaa porttia. Saman GPS-ulostulon voi kytkeä ainakin kolmeen laitteeseen. AIS vaatii yleensä epästandardin nopeamman NMEA 0183 linjan.
purjehtiessa pitää huomioida sortokin niin määränpää ei läheskään aina ole siellä keulan edessä
Jos et ole lähdössä pitkälle avomeripurjehdukselle , niin tuosta gps - ohjauksesta on aika vähän hyötyä. Kapeilla ja mutkaisilla väylillä kun pitää ottaa huomioon niin paljon muutakin kuin vain suunta. On vastaan tulijoita, tuulen suunta jne..
Sinänsä tuo pienenmpikin Simppa hoitaa perushomman hyvin, kun on vaan asetukset kohdallaan.
GPS ja pinna pilotti. mitä ihmettä GPS voi kertoa enemmän kuin kompassi. GPS-ohjaushan perustuu halutun kompassi suunnan antamiselle pinnapilotille. Perus gps voi vaan kertoa kuljetun kompassisuunnan.
Jos mennään sitten rettiohjelmistoihin, niin silloin reitti pitäää olla suunniteltu legin mukaan. Niin että että tietyn halssin päätepiste on sinne minne halutaan ja sitten pinnapilotille kerrotaan tämä suunta.
Purjehdus ei ole moottoriveneilyä jos elektoniikka halutaa hyödyntää ohjailussa niin silloin ne reittipisteet tulee sitten laittaa tuulenmukaan että kohteeseen päästään. Kuinka moni oikeasti plotterillaan tekee reitin tuulen mukaan vaan reitti on suorin mahdollinen pisteestä a pisteesen b pisteeseen.
Toki älykäsohjelmisto voi määritellyn etäisyyden perusteella perusreitistä sanoa etä nyt tack ja uusi suunta on tämä. mutta pinnapilotin maailma on vain kompassi suunta joka sen on tavoite pitää.
Varmaan ymmärrät, että siinä on pieni ero, ohjaako pilotti johonkin pisteeseen, vai johonkin suuntaan. Kompassilla mennään suuntaan, GPS:llä pisteesen.
Äkkiseltään ajatellen en ymmärrä, purjeita joutuu kuitenkin hoitamaan ihan itse, joten samalla sen kompassisuunnankin asettaa. Puhumattakaan samalla halssilla olevien suunnanmuutosten tuomaa riskiä ilman valppaan kipparin/miehistön tekemää purjeiden säätöä (vaaralliseksi tuo muuttuu jo navakalla tuulella mikäli veneessä on barduunat).
GPS kertoo myös kompassisuunnan jos et ole ennen huomannut.
No Shit Sherlock! Ei kai tässä kukaan ole tuota kiistänyt.
Kompassisuuntaan perustuva automaattiohjaus pitää veneen tietyssä asennossa suhteessa maan magnettikenttään, meni vene mihin suuntaan tahansa.
GPS-ohjauksessa automaatti ohjaa siten, että vene menee kohti tiettyä pistettä. Fiksu plotteri osaa laskea myös, mihin kompassisuuntaan vene kulkee, oli veneen asento mikä tahansa. Täten GPS:n "kompassisuunta" ei ole välttämättä sama kuin veneen oikean kompassin näyttämä. Tai onhan se, jos sortoa ei esiinny.
Kuinka äänekkäitä nuo pinnapilotit ovat? Suriseeko kokoajan tähän tyyliin:
http://www.youtube.com/watch?v=m-NofQPuSEY
Nähdäkseni toi pilotti on asennettu hieman väärin, senhän pitäisi olla vaakasuorassa pinnaan nähden?
Kyllä pilotit surahtelee vähän väliä varsinkin myötäaallokossa. Siihen miten paljon laite joutuu sahaamaan vaikuttaa paljon välykset peräsimessä, pinnassa ja pilotin kiinnityksissä. Edelleen jos vene on kevyt ohjata kannattaa miettiä josko pilotin asentaisi lyhyemmälle varrelle. Tällöin sama peräsimen liike tulisi nopeammin ja vähemmillä moottorin kierroksilla. Nopeus tekee tarvittavan korjauksen pienemmäksi.Tuonkokoiseen veneeseen pieninkin malli riittää.
Huomio epäedullisesta asennota on oikea. Pilotti kestää kyllä kallistusta mutta noin asennettuna pinna voi pompata pystyyn kun pilottiin kohdistuu työntävä voima. Pilotti tulisi asentaa vaateriin tai takapää korkeammalle tai sitten estää pinnan nouseminen muuten. Tuo vaakasuora asennus voi johtaa pitkiin kiinnikeisiin joista aiheutuu välyksiä tai sitten pitkään jatkovarteen (takakiinnitys penkin sijasta laidalle) mikä tekee pilotin säilyttämisestä työlään sekä vie tilaa veneestä.
Tuota kytkentää GPS:n ja pilotin välillä ei minun veneessä ole ja siksipä sitä en ole osannut kaivata. Niin harvoin purjehdus on menoa reittipisteeltä toiselle. Yleensä pilottia tulee käytettyä purjeiden laskussa vajaalla miehistöllä tai avomerellä jolloin on aikaa miettiä oikea suunta. Kuinka moni purjehtija tekee reittejä GPS:n/ plotteriin?
ja kuulostaa Simradilta. On korvakuulolta ja joidenkin testien mukaan hiljaisempi kuin Raymarine.
Videon värkki ahkeroitsi varsin kevyessä kelissä ilmeisesti aivan omilla oletusasetuksilla ja automatiikaalla. Olisiko lisäksi pinnassa tai jossain muussa kohti välystä, kun noin taajaan teetti töitä. Mulla Simrad huilailee huomattavasti enemmän vielä kelissäkin:-)
Huilaa on tässä eteläisessä merkityksessä?!
Minulla on Raymarine ,en ole kulussa juurikään ääntä huomannut.Purjevene ei kulussa pidä suurta meteliä....ja tuo video ,hyvin kuuluu autopilotin äänet...entä sitten jos siirretään mikrofoni etukannelle.Tuskin kuuluu!
nimimerkin linkittämässä videossa pilotin ääni korostuu sekä kameran suuntamikrofonin sieppaamana että yleensäkin kun mikrofoni toimii lineaarisesti - äänitteessä hälyäänet tuntuvat korostuvan kun taas kuultuna ihmisen kuuloaisti automaattisesti vaimentaa hälyääninä koetut signaalit...
Keskustelussa ei ollenkaan mainita, että purjehtijalle hyödyllinen ominaisuus pinnapilotissa on tuuliperäsintoiminto, eli gps:ää järkevämpää on hankkia autopilotti, joka tajuaa tuuliteitoja ja osaa kryssiä shiftien mukaan. Tällainen ominaisuus on esim vanhoissa autohelm st1000 ja st2000 pilotiessa.
Juuri näin. GPS:n tietoja en osaa kaivata yhtään autopilotille, mutta wind vane toiminne olisi erittäin käyttökelpoinen.
Kovasti sitä mietin mittareiden uusimisen yhteydessä. Päädyin kompromissiin, laitettu mittaristo ei anna tuulitietoa ulos NMEA:lla. Nykyisellään mun autopilotti toimii vain manuaalisesti. Joka tapauksessa on veneen käytetyin laite. En ole nykyisellä veneellä purjehtinut varmaan yhtään legiä ilman että autopilotti olisi ajanut osan matkaa. Meillä sinnikkään ruorimiehen nimi on Raipe, monessa muussa veneessä Helminen. Rakkaalla lapsella monta nimeä.
Joo, kyllähän pinnapilotin pääasiallinen funktio meidänkin paatissa on toimia ylimääräisenä kätenä. Eipä niitä Waypointteja tule etukäteen reititeltyä, eikä plotteria ole edes kytketty pinnapilottiin. Mutta teoriassa mahdollisuus on, samoin kuin tuulimittarinkin kytkentä pilotille. Liikaa nintendoa IMHO.
Pinnapilotti on hyvä ja tarpeellinen mutta (sähkötöntä) tuuliperäsintäkin kaipaisin. Eikö ole mitään kevytmalleja olemassa kun kaikki ovat niin suurikokoisia asennuksia ja hintaviakin?
Käytän nykyään enimmäkseen gps-reittipistettä, toiseksi eniten kompassisuuntaa ja vähiten tuuliseuranta automaattiohjauksessa.
Tuuliseurantaa käytän vain tiukassa vastaisessa tai genaakkeri-ajossa.
Kompassisuuntaa käytän sokkeloisessa reitissä ja aina silloin, kun ratista pitää irrottaa purjeiden skuuttauksen tai jonkin muun lyhytaikaisen toiminnon takia.
Enimmäkseen tulee kuljettua kohti jotain karttapistettä. Integroidussa systeemissä reittipisteen merkintä käy käden käänteessä ja vene menee juuri siihen haluttuun pisteeseen, johonka pari tai useampi maili aikaisemmin tuli asetettua tavoitteeksi. Purjeiden säätöön ja maisemien ihailuun voi täten käyttää enemmän aikaa, kun ei tarvitse korjailla suuntaa /- ykkösillä. Asetan siis plotterilla vain yhden reittipisteen kulloisenkin tarpeen mukaan.
C/R: Juuri samalla tavalla olin itsekin ajatellut käyttäväni pinnapilottia, jos siinä olisi mahdollisuus yhdistää se gepsiin.
Alle 2,500 kg:n painoisissa veneissä toimii Windpilot Pacific Light -tuuliperäsin, joka on ilmeisesti tarkoittamasi kevytmalli ja myös kohtuullisen hintainen. Mutta ei siinä perus Pacific -mallin tuuliperäsimessä ole se peräpeilikiinnitys myöskään mikään erityisen massiivinen, koska se käyttää veneen omaa peräsintä veneen ohjaukseen. Näin ollen siihen tuuliperäsimen peräsinlapaan ei kohdistu suuria rasituksia, toisin kuin esim. Hydrovanessa.
Kommenttina pinnapilottikeskusteluun: minulla on veneessä pari Raymarinen ST2000 -pilottia, ja molemmissa on ollut ajoittaista ongelmaa suunan pitämisen kanssa. Esim. moottorilla ajettaessa saattaa kurssi yhtäkkiä alkaa mutkittelemaan.
Mielenkiintoinen vaihtoehto. Onko kiinityspisteet ainoastaan peräpeilissä? Mahtaako veneen maksimi painoraja (WP Light Windvane) olla ehdoton tai vaikuttaako veneen malli?
- Videon veneeseen on asennettu on WP Light -tuuliperäsin, mutta sisämoottori taas on poistettu kokonaan:
http://www.youtube.com/watch?feature=endscreen&NR=1&v=a6TwAhT_C0Y
Sitten jos ja kun se reittipistemerkintä menee pieleen, niin sitten mennänkin päin kiviä;-)
Ei ole hyvän merimiestavan mukaista mennä saaristossa waypointien kanssa. Saaritsossa pitää tähystää kokoajan ja olla valmiina muuttamaan veneen suuntaa kuin myöskin olla 100% varma sijainnistaa, gps-laitteet eivät aina ole oikeassa.
Ihan vaan tiedoksi, että vaikka ollaan menossa kohti reittipistettä, voi venettä ohjata käyttäen autopilotin /- näppäimiä. Vene kääntyy hetken kuluttua takaisin kohti reittipistettä. Tai sitten voi valita automaatin käyttämään kompassisuuntaa joksikin ajaksi. Kohti reittipistettä voi jatkaa uudelleen track-komennolla.
Totta kai laitteita voi käyttää hölmösti ja saattaa itsensä kiipeliin, mutta se ei ole laitteiden vika. Oikein käytettynä nykyelektroniikka parantaa merenkulun turvallisuutta mm. vapauttamalla miehistön toisarvoisista tehtävistä lisääntyvään tähystykseen.
"Oikein käytettynä nykyelektroniikka parantaa merenkulun turvallisuutta mm. vapauttamalla miehistön toisarvoisista tehtävistä lisääntyvään tähystykseen"
ja tuudittaa hyvänolontunteesen, että kyllä se kone osaa. Ja siiten kun se kone käyttäjän virheen tai oman buginsa takia ei tee mitä pitää, niin sitten tapahtuu kauheita. Varmaan 14 metrinen ruotsalaisvenekin meni plotterin avulla kiville, koska luotti liikaa laitteisiin. Jos ko veneessä ei olisi ollut elektroniikkaa, tuskin olisivat pimeässä lähteneet vesille.
Samalla logiikalla pitää varoa Colin Archer-veneitä. Ne saattavat tuudittaa omistajansa samaan petolliseen luottamiseen eli Titanic-syndroomaan.
Tuolta Windpilotin sivuilta löytyy kuvia eri veneistä, joihin ko. laite on asennettu: http://windpilot.com/n/wind/en/foto/lite
Tuon listan mukaan light-versiota on siis asennettu myös hieman isompiin veneisiin, joten ei näyttäisi olevan ehdoton tuo painoraja. Mutta jos asia on harkinnassa, niin kannattaa varmaan ottaa yhteyttä Peter Förthmanniin, ja varmistaa pilotin sopivuus venemallisi kanssa.
Ainakin tuo Pacific kiinnitetään neljällä pultilla kiinni peräpeiliin, eikä muuta kiinnitystä tule veneen rakenteisiin. Asennus on sinällään yksinkertainen, mutta uimaportaan paikkaa saattaa joutua muuttamaan jossain veneissä.
Minulla on ollut käytössä kahdessa veneessä kolmea eri pinnapilottia. Nykyinen on raymarinen 2000. Aiemmat olivat Raymarinen 1000. Tässä muutamia kommentteja omiin kokemuksiin perustuen. Sisävesillä, saaristossa ja rannikolla käyttö purjehduksessa melko onnetonta tuuli vaihtaa liikaa suuntaansa. Avomerelle sopivissa tuulissa ja pitkillä päivämatkoilla se on mukava. Sillä on kaksi loistavaa käyttökohdetta: tilapäinen apukäsi(, joka pitää suuntansa) ja moottorilla tapahtuva siirtyminen esim kun ei ole tuulta. Tylsä ajaa dieselillä, joten annetaan pilotiksi tehdä homma. Yllätys voi olla, että pinnapilotilla on kohtuullisen kova virrankulutus, joten se kannattaa huomioida. Kulutus riippuu siitä kuinka paljon se joutuu työskentelemään.
Pinnapilotti on hyvä olla varalla jos tulee tarve ja tilaisuus käyttää. Raymarinen vehkeet ainakin vaativat jatkuvaa valvontaa, koska ne voivat mennä välillä sekaisin. Samoin joissakin veneessä tuntuu ettei niitä vaan saa pitämään suuntaansa vaikka kuinka parametreja muuttaisi. Hankittaessa pilottia kannattaa ottaa se pykälää suurempi jos ollaa lähellä suosituksen ylärajaa.
On kokemusta Simradista jolle tulee noin keskimäärin enemmän ohjaustunteja kuin itselle, ja rannikoillakin. Muutamat kerrat se on seonnut, mutta on kuitenkin harvinaista. Säätämällä perusasetukset kerran kohdalleen menee se suoraan että itse ei montaakaan hetkeä jaksais niin keskittyneesti ohjailla. Pitkillä koko päivän tai enemmän kestävillä avomeritaipaleilla kaipaisi jo tuuliperäsintä, ettei tarvitsisi käyttää konetta akkujen lataamiseen.
Kuinka paljon todellisuudessa pinnapilotti syö akkuja? Simrad TP10 vie speksien mukaan 0,5A käytössä ja 0,06A stand-by tilassa.
http://www.simrad-yachting.com/Products/Leisure/Autosteering/Tillerpilots/TP10-Tillerpilots/Specifications/
Siis meneekö akku loppuun päivän aikana? Mulla on akuissa kapasiteettiä 160Ah, jotka kestävät useamman päivän ilman lataamisia nyky sähkönkulutuksella, joten luulisi niillä käyttävän myös pinnapilottia useamman päivän?
Tuohon kohtaan "joissakin veneissä" saattaisi selityksenä olla kompassin sijainti. Yhden Swanin autopilotin olen saanut toimimaan siirtämällä kompassin, joka tyypillisesti systeemipiloteissa on oma komponenttinsa, Nautorin neuvomaan paikkaan. Kuulemma siinä venetyypissä oli vain kaksi kompassille sopivaa paikkaa. Jos siis pinnapilotti tulee magneettisesti liian häiriöiseen kohtaan, ei suunnanpitokaan onnistu.
Valmistaja ilmoittaa "typical" virrankulutuksen. Se kylläkin pitää paikkansa vain optimioloissa silloin, kun meri on tasainen ja purjeet hyvässä balanssissa eikä pilotin tarvitse "sahata" edestakaisin. Käytännössä virrankulutus on varsinkin avomerellä paljon suurempi. Itse joudun käynnistämään koneen n. tunniksi/vrk, ettei akut tyhjenisi.
Kulkuvalot olet tietysti vaihtanut ledeihin ja muuta elektroniikkaa on minimaalisesti, jos 160Ah riittää useamman vrk:n legiin ilman sähkön tuottoa?
Mulla on 160Ah akkuja lataamassa 80W aurinkopaneeli, eli sillä kattaa kokonaan plotterin ja lokin päiväkulutuksen. VHF ja kulkuvalot syö sitten lisää jos niitä käyttää. Pyrin käyttämään vähän sähköä koska en halua akkuja latailla koneella, jos ei ole ihan pakko. Tästä syystä olisi kiva tietää pinnapilottien todellinen sähkönkulutus.
Yritin selostaa pinnapilotin sähkönkulutusta, mutta en tainnut tehdä sitä kyllin selkeästi.
Siksi uusi yritys:
- Pilotin tyyppikulutus, jonka valmistaja ilmoittaa, ei ole välttämättä pinnapilotin kulutus juuri sinun veneessäsi
- Se paljonko kuluttaa, riippuu pinnapilotin sähkömoottorin työmäärästä. Jos veneesi pinna on raskas ja autopilotti joutuu kääntämään sitä yhtenään, sähkönkulutus on moninkertainen tyyppikulutukseen verrattuna. Jos veneesi on suuntavakaa ja ajelet pitkää kryssiä tasaisessa tuulessa tasaisella merellä, pinnapilotti ei juurikaan tee korjausliikkeitä ja sähkönkulutus on pieni. Jos taas ajat sivumyötäistä kohtalaisessa merenkäynnissä, pinnapilottisi kääntelee pinnaa ilman taukoa ja sähkönkulutus on moninkertainen. Oma pinnapilottini vie tuolloin ehkä 3 A/h.
Aurinkopanelit lataavat vain päivänpaisteessa, kun sähkönkulutus on suurin yöpurjehduksen aikana. Ainakin itse pidän öisin päällä kulkuvalojen lisäksi navigointilaitteet, vhf:n ja aisin. Autopilotti niiden lisäksi. Joudun lataamaan akkuja koneella esim. Itämeren ylityksillä.
Jos seilaat vain auringossa, varmastikin pärjäät aurinkopaneeleilla ja 160Ah akkukapasiteetillasi, vaikka kulutusta tulee lisää pinnapilotistasi. Jos teet monen vrk:n legejä, niin kuin ymmärsin, tarvitset paljon aurinkopaneeleita ja kirkkaita säitä, ellet aio tuottaa sähköä muilla tavoilla.
Kyllä olit selkeästi ilmoittanut ja ymmärrän toki että moni asia vaikuttaa siihen mitä pinnapilotti kuluttaa sähköä. Mutta tuo ilmoittamasi arvo noin 3A on ihan hyvä tieto ja varmaan aika lähellä todellisuutta. Tai ainakin lähempänä kuin valmistajan ilmoittama 0,5A.
Sähkön kulutuksen suhteen olen todella nihilisti veneessäni, siihen varmaankin vaikuttaa akkumonitorini, josta näen hetkellisesti kuinka paljon virtaa laitteeni vie, paljonko aurinkopaneelini tuottaa ja myös näiden yhteisvaikutuksena /- lataussuhteen.
Virrankulutus omassa veneessä pieneni kun vaihdoin pykälää järeämpään. Veneen mukana tuli Raymarinen 1000, joka oli alimittainen 3800 kg veneeseen. Tämän seurauksena pilotti korjasi jatkuvasti suuntaa ja moottori suhahtelee. Vaihdettuani Raymarinen 2000 siinä oli paperilla sama virrankulutus (40 ma -1.5 a), mutta kokonaiskulutus pieneni. Tämä siitä syystä, että nykyinen pilotti reagoi nopeasti ja jaksaa pitää suuntansa. Sillä on merkitystä paljonko pilotti ilmoittaa max nopeudeksi reunasta toiseen (8 s -4.5 s) sekä työntövoimaksi (57 vs 77 kg). Nyt se vaan surahtaa tarvittaessa ja homma on siinä.
Viime kesänä vastaan tuli merivoimien laiva, jossa antenneja ja tutkia tuntui riittävän.
tTäysin tyyni keli ja ajoimme moottorilla pilotti päällä. Siirryin jo valmiiksi pinnan viereen ja ei tarvinnut pettyä. Pilotti meni aivan sekaisin. Veikkaisin syyksi pilotiksi kompassin sekoamista. Laivan mentyä piti kalibroida pilotti uudelleen kun ei toipunut itsekseen.
Pilotti on kiva apuri, mutta valvonta ja seuranta kirpparilla.
Moi, miten olet saanut raymarinen (1000) kalibroitua, niin että vene kulkisi suoraan kiemurtelematta tyynessä kelissä moottorilla ajettaessa? Olen 360ast kiepin tehhnyt ja kompassi on kalibroitu, mutta vene ei pysy suunnassa, jokin hienosäätö pitäisi saada tehtyä kompassi kalbroinnin jälkeen. Paljon manuaalissa tietoa, mutta en saanut tuohon "gain" hienosäätöön apuja - veneen kiemurteluun.
Jos painat auto tilassa 1 ja -1 painikkeita voit säätää kuinka pieneen muutokseen pilotti reagoi. Pilotin jatkuvan korjaus jurnutuksen kyllästyy helposti ja usein tulee heitettyä standby kehiin.