Hei vanhemmat, jotka luette tätä. JAKSAMISTA TEILLE!
Me olemme perheenä käyneet läpi monivuotisen kiusaamishelvetin. KivaKoulu-systeemi piti olla koulussa, mutta ei, kiusaajia (pari poikaa) ei kukaan saanut kuriin. Kaikki kunnia KivaKoululle ja muille malleille. Ne toimivat vain osaan tapauksista. Osaan tapauksista ne ovat 100 % tyhjiä sanoja.
Kovat vuodet ovat nyt takana. Ne vuodet olivat työtä vuorotta, kun illat yritettiin auttaa tyttöä, puhuttiin, kuunneltiin, itkettiin, otettiin yhteyttä sinne ja tänne. Kiusaaja ei ymmärrä tippaakaan siitä, millaista on elämä kiusatun perheessä. Vakava koulukiusaaminen on KOKO PERHETTÄ KUORMITTAVA, RANKKA STRESSITILANNE. Ei siis ainoastaan koske kiusattua, joka siinä tietysti on kaikkein kovimmilla ja yleensä itsetunto tuhoutuu.
Isät ja äidit. Etsikää vaikka kiven kolosta luotettavia ihmisiä, joille saatte puhua, jotta itse jaksatte tukea lastanne. Puhukaa, puhukaa ja puhukaa, oman jaksamisenne takia Jos te ette jaksa, lapsenne on vielä enemmän vaarassa. Kaikissa perheissä ei lapsi tietysti välttämättä kerro mitään, meillä kertoi, mikä oli hyvä asia. Ja toisaalta toi sen raskauden. Vuosia meni sumussa, kun lähes jokaikinen ilta ja aamu taisteltiin näiden asioiden kanssa. Kaikki konstit kiusaamisen lopettamiseksi ja tytön tukemiseksi koitettiin.
Teille nuoret ja lapset, jotka tänne kirjoitatte, minua surettaa ihan hirveästi teidän puolestanne. te kirjoitatte täällä todellista, aitoa ja ihan hirveää hätäänne!!!! Ja kun tietää, miten toivottomia monen teistä tilanteet varmasti ovat. Kun oikeasti iso osa kiusaamistapauksista on sellaisia, että ne eivät ratkea koulun konstein.
Meidän tyttö vaihtoi lopulta koulua. Ei sekään ole helppo vaihtoehto. Oli ensin hyvin varuillaan, vetäytyvä (kun oli siihen tottunut), mutta reilun puolen vuoden kuluttua tilanne muuttui. Hänestä tuli jopa uuden koulunsa ja luokkansa valitsema luottohenkilö. Joten, jos voit, vaihda koulua. Kaikille se ei ole mahdollista, tiedän, ja siinäkin on tietysti riskinsä. Mutta jos vaan voit, vaihda koulua.
Isät ja äidit, jaksakaa. Mekin luulimme, että emme jaksa enää päivääkään, sekuntiakaan. Mutta me selvisimme. Nuoremme on tavallinen murkku, joka kuitenkin menee mielellään kouluun. Siellä on nyt turvallista. Päivä paistoi lopulta sinne risukasaan, niin tiheä ja paksu kun risukasa olikin vielä joitakin vuosia sitten.
Myötätuntoterveisin ex-kiusatun äiti
Me olemme perheenä käyneet läpi monivuotisen kiusaamishelvetin. KivaKoulu-systeemi piti olla koulussa, mutta ei, kiusaajia (pari poikaa) ei kukaan saanut kuriin. Kaikki kunnia KivaKoululle ja muille malleille. Ne toimivat vain osaan tapauksista. Osaan tapauksista ne ovat 100 % tyhjiä sanoja.
Kovat vuodet ovat nyt takana. Ne vuodet olivat työtä vuorotta, kun illat yritettiin auttaa tyttöä, puhuttiin, kuunneltiin, itkettiin, otettiin yhteyttä sinne ja tänne. Kiusaaja ei ymmärrä tippaakaan siitä, millaista on elämä kiusatun perheessä. Vakava koulukiusaaminen on KOKO PERHETTÄ KUORMITTAVA, RANKKA STRESSITILANNE. Ei siis ainoastaan koske kiusattua, joka siinä tietysti on kaikkein kovimmilla ja yleensä itsetunto tuhoutuu.
Isät ja äidit. Etsikää vaikka kiven kolosta luotettavia ihmisiä, joille saatte puhua, jotta itse jaksatte tukea lastanne. Puhukaa, puhukaa ja puhukaa, oman jaksamisenne takia Jos te ette jaksa, lapsenne on vielä enemmän vaarassa. Kaikissa perheissä ei lapsi tietysti välttämättä kerro mitään, meillä kertoi, mikä oli hyvä asia. Ja toisaalta toi sen raskauden. Vuosia meni sumussa, kun lähes jokaikinen ilta ja aamu taisteltiin näiden asioiden kanssa. Kaikki konstit kiusaamisen lopettamiseksi ja tytön tukemiseksi koitettiin.
Teille nuoret ja lapset, jotka tänne kirjoitatte, minua surettaa ihan hirveästi teidän puolestanne. te kirjoitatte täällä todellista, aitoa ja ihan hirveää hätäänne!!!! Ja kun tietää, miten toivottomia monen teistä tilanteet varmasti ovat. Kun oikeasti iso osa kiusaamistapauksista on sellaisia, että ne eivät ratkea koulun konstein.
Meidän tyttö vaihtoi lopulta koulua. Ei sekään ole helppo vaihtoehto. Oli ensin hyvin varuillaan, vetäytyvä (kun oli siihen tottunut), mutta reilun puolen vuoden kuluttua tilanne muuttui. Hänestä tuli jopa uuden koulunsa ja luokkansa valitsema luottohenkilö. Joten, jos voit, vaihda koulua. Kaikille se ei ole mahdollista, tiedän, ja siinäkin on tietysti riskinsä. Mutta jos vaan voit, vaihda koulua.
Isät ja äidit, jaksakaa. Mekin luulimme, että emme jaksa enää päivääkään, sekuntiakaan. Mutta me selvisimme. Nuoremme on tavallinen murkku, joka kuitenkin menee mielellään kouluun. Siellä on nyt turvallista. Päivä paistoi lopulta sinne risukasaan, niin tiheä ja paksu kun risukasa olikin vielä joitakin vuosia sitten.
Myötätuntoterveisin ex-kiusatun äiti
Vastaukset 1
Vanhimmat
Moi.Hyvä kirjoitus ja hienoa että nämä asiat ovat jo takana.Pystyn aika paljon samaistumaan tyttäresi menneeseen tilanteeseen.Itse sain oman kiusaamiseni loppumaan todella väärällä tavalla.Annoin parille kiusaajalle turpaan mikä on todella väärin. Noista ajoista on jo aikaa 15-20 vuotta mutta nykyään itse puutun todella nopeasti tilanteisiin missä jotain kiusataan.Itsellä ei ole lapsia vielä mutta siskon lasten perään tulee katsottua ja puututtua jos ne kiusaa tai niitä kiusataan.Kiusaamiseen on helpompaa puuttua kun on sitä itse kokenut.Nykyään vaan tuntuu että kukaan ei puutu siihen.Asiasta kyllä puhutaan ja kirjoitellaan mutta todelliset teot jäävät yleensä ikävä kyllä tekemättä.