Veikko Leväniemi kertoi (Ilkka 26.11.) Espanjan Aurinkorannikon hintatasosta. Olimme varmaan käyneet samassa marketissa, koska olin kirjannut täsmälleen samoja hintatasoja.
Tässä on hieman laajempi katsaus Espanjan hintatasoon. Espanjan hinnat ovat suurehkon ketjun hintoja, Suomen hinnat keskihintoja parista-kolmesta market-ketjusta.
Kokonaiskori olisi maksanut Suomessa 70,35 euroa ja Espanjassa 64,13 euroa eli vain yhdeksän prosenttia vähemmän.
Koska jo aikaisemmin muun muassa Ilkassa oli kerrottu, että Espanjan hintataso on 11 prosenttia alle EU:n keskitason, voidaan sanoa, että Suomen hintataso on vain EU:n keskitasoa korkeine arvonlisäveroineenkin.
Se, miten kakku jaetaan eri toimijoiden (tuottaja, teollisuus, kauppa) kesken, on sitten aivan toinen juttu.
Fuengirolan kävijä
Seinäjoki
Tässä on hieman laajempi katsaus Espanjan hintatasoon. Espanjan hinnat ovat suurehkon ketjun hintoja, Suomen hinnat keskihintoja parista-kolmesta market-ketjusta.
Kokonaiskori olisi maksanut Suomessa 70,35 euroa ja Espanjassa 64,13 euroa eli vain yhdeksän prosenttia vähemmän.
Koska jo aikaisemmin muun muassa Ilkassa oli kerrottu, että Espanjan hintataso on 11 prosenttia alle EU:n keskitason, voidaan sanoa, että Suomen hintataso on vain EU:n keskitasoa korkeine arvonlisäveroineenkin.
Se, miten kakku jaetaan eri toimijoiden (tuottaja, teollisuus, kauppa) kesken, on sitten aivan toinen juttu.
Fuengirolan kävijä
Seinäjoki
Vastaukset 18
Vanhimmat
-----
--------------
---
---
----
---
--------------
---
"Yksi suomalainen heittää keskimäärin noin 23 kiloa ruokaa roskiin vuosittain, kertoo tutkija Kirsi Silvennoinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta."
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/02/1709319/nain-paljon-suomalainen-heittaa-ruokaa-roskiin
Tuijottaminen pelkkään ruuan hintaan ei riitä.
Kaupasta maksettavan hinnan päälle on lisättävä
megalomaaniset maataloustuet. 3.000 M€, jotka
nostavat loppusummaa n. 25 prosentilla.
Ruokalaskumme on n 20-27 miljrdia ja maataloustuki n 1,8 miljardia, LOPETA VALEHTELU tai opettele laskemaan..
http://www.mtt.fi/wwwdoc/ruuanhinta101111/Hanna_Karikallio-elintarvikkeiden_hinta-10112011.pdf
En valehtele. Todistan:
Tuosta yllelinkitetystä PTT:n tutkimuksesta
"Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat
elintarvikkeiden hinnasta?" käy sivulta kolme
hyvin ilmi, että vuonna 2009 elintarvikeketjun
bruttoarvo ylsi 14,4 miljardiin euroon.
Se on varmasti nykyisin hieman enemmän,
ei kuitenkaan lähellekään 20 miljardia,
puhumattakaan 27 miljardista eurosta.
Edelleen raportista käy ilmi, että maatalouden
osuus tuosta 14.400 M€:sta oli niinkin
vähän kuin 1.500 M€.
Lisäksi on huomattava, että tuo 14.400 M€ euroa
sisältää elintarvikkeiden tuontia 2.600 M€ ja ALV
1.700 M€.
Tämä on faktaa.
vajavaisuudesta johtuen hän ei käsitä kokonaisuuksia. "Kokonaiselintarvikemarkkina 27,033 miljardia" jossa on vientiteollisuuskin mukana, kauppaan maksamamme ruokalasku viimeisen tilaston mukaan n 17 miljardia josta on helppo vetää johtopäätös että tänä päivänä se on yli 20 miljardia..
------
"Edelleen raportista käy ilmi, että maatalouden
osuus tuosta 14.400 M€:sta oli niinkin
vähän kuin 1.500 M€."
Niinpä, jos tukia vielä lisättäisiin tuo maatalouden osuus putoaisi nollaan;)
Jos tarkastellaan sinun logiikallasi Kuntien sosiaali- ja terveystoimen menoja
ja kuinka paljon rahaa tulee asiakkailta eikä oteta huomioon lainkaan
valtiolta ja kunnilta tulevaa rahoitusta kun ei kerran maatalouden
tuotannon arvoon ei lasketa maataloustukia niin melko vaatimattomaksi jää
asikkaita tuleva tuotto kuntien sosiaali- ja terveystoimessa.
"Kuntien sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksutulot olivat vuonna 2012 yhteensä 1 613 milj. euroa."
Kuntien sosiaali- ja terveystoimen menot olivat 21,4 miljardia euroa vuonna 2012"
http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/asiakasmaksut-talous-rahoitus/asiakasmaksut/Sivut/default.aspx
http://www.stat.fi/til/ktt/2012/ktt_2012_2013-11-06_tie_001_fi.html
On suuresti vääristeltyä väittää, että megalomaaniset
maataloustukiaiset näkyisivät alentavana tekijänä
ruokalaskun hinnassa. Eivät näy.
Tämän voi jokainen hahmottaa itselleen ruokakaupassa
käydessään. Vertaillessaan ulkoatuotujen hintaa vastaaviin
kotimaisiin elintarvikkeisiin: ulkoatuodut ovat usein
merkittävästi edullisempia kuin vastaavat kotimaiset
hyödykkeet.
Ulkomaiseen tuotantoon ei ole käytetty kuitenkaan
Suomen kansallisia tukia euroakaan.
Kotimaisesta ruokalaskusta puhuttaessa ei pidä
sekoittaa asiaan vientiä, ei rehujen valmistusta,
ei alkoholin valmistusta eikä ammattitaidottaman
maanviljelijän hankintatoimen kompetenssin täydellisen
puuttumien takia maksamia ylihintoja välituotepanoksistaan.
Jopan kompetenssi ei riitä edes erottamaan maatalouden alkutuotetta valmiista ruuasta.
hakee vertaistaaan, paljonko ruuan hinta sitten laskisi kun siirtyisimme ulkolaiseen ruokaan ja mihin työntäisimme 40 000 elintarviketyöntekijää kun Ruotsi liukuhihnatkaan ei enää vedä. Säästäisimme tietysti maksamamme kansallisen tuen mutta vastaava summa jäisi EU:lta saamatta, se menisi ulkolaisille viljelijöille. Jopa muistuttaa kieltämättä yhta hullua dosenttia joka meuhaa maassamme kaikenlaista paskaa..