Hei
Olen kiinnostunut rintamamiestalosta ja kysyisin, riittääkö ainoastaan kuntotarkastajan analyysi rintamamiestalon oston perusteeksi? Tiedän, että kosteusarvot pitäisi olla kohdillaan (kuntotarkastajan heiniä?), katto ei saa vuotaa ja salaojitukset on oltava jne = ei homevaurioimahdollisuuksia)? Kauhukuvia mahdollisista yllätyksistä on netti pullollaan. Näiden kosteusasioiden pitäisi olla talon kohdalla kunnossa ja sauna keittiörempat asianmukaisesti tehtyvä kymmenen vuoden sisällä. Kuntotarkastuksessa nämä asiat varmasti saavat pisteen i:n päälle?
Onko olemassa spesialistia, joka voisi tulla katsomaan taloa tai varmistamaan ostoksen järkevyyttä? Ei varmaankaan :)
Löytyykö kokemuksia homekoiran käytön hyödystä suhteessa hintaan ja kannattaako maksaa itse vai käykö niinkuin Jannelle?
Olen kiinnostunut rintamamiestalosta ja kysyisin, riittääkö ainoastaan kuntotarkastajan analyysi rintamamiestalon oston perusteeksi? Tiedän, että kosteusarvot pitäisi olla kohdillaan (kuntotarkastajan heiniä?), katto ei saa vuotaa ja salaojitukset on oltava jne = ei homevaurioimahdollisuuksia)? Kauhukuvia mahdollisista yllätyksistä on netti pullollaan. Näiden kosteusasioiden pitäisi olla talon kohdalla kunnossa ja sauna keittiörempat asianmukaisesti tehtyvä kymmenen vuoden sisällä. Kuntotarkastuksessa nämä asiat varmasti saavat pisteen i:n päälle?
Onko olemassa spesialistia, joka voisi tulla katsomaan taloa tai varmistamaan ostoksen järkevyyttä? Ei varmaankaan :)
Löytyykö kokemuksia homekoiran käytön hyödystä suhteessa hintaan ja kannattaako maksaa itse vai käykö niinkuin Jannelle?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Eristyksen ja ivn on syytä olla kunnosa rintsikassa, muuten lämmittämiseen meneen vähintään tuplasti energiaa kuin nykyisiin matalaenergiataloihin.
Energiakultuslukemat ovat minusta kiinnostavin tieto rintsikassa, niiden kuntoon lattaminen on paljon isompi homma kuin joku keittiöremppa.
Ostaja yleensä hommaa kuntotarkastajan ja vuilut maksetaan puoliksi myyjän kanssa. Ja minä ostaisin mieluummin sellaisen talon missä ei ole tehty mitään remontteja.Silloinhan saa itse tehdä ja ne tulee kunnolla tehtyä ehkä.Mielestäni hinta laatusuhde ratkaisee ostanko vai en.
Kuntotarkastus ei välttämättä kerro yhtään mitään. Janne Katajalla on kokemusta asiasta karvaimman kautta.
Tai ainakin tarkastus pitää tehdä perusteellisesti: tärkein asia on että yläpohjan ja ulkoseinän rakenne on 100% varmasti selvillä. Lisäksi rintamamiestaloissa kellari on ikuinen murheenkryyni... varsinkin jos siellä on pesutiloja sun muuta, joita on mahdollisesti rempattu.
Kellarissa sisäpuolinen lämmöneristys on heti suuri punainen hälyvalo...!
Et voi tietää onko sitä hometta seinien välissä vai ei ennenkuin avaat kaikki seinät. Yksi riskikohdista on ikkunoiden alapuolinen seinä.
Vanhaa taloa ostettaessa on hyvä olla tietoinen, että pelkkien tapettien laitto ei useinkaan riitä. Kun hiukan kurkitaan pintojen alle niin sieltä voi löytyä vaikka mitä.
Asun rintsikkatalossa, jossa ei ole vesivahinkoja löytynyt ja kaikki riskikohdat on avattu ja tutkittu ja ulkoverhous vaihdettu ja niin edelleen. Olen asunut rintsikassa, jossa massiiviset kosteusvauriot vaikka päälle ei mitään näkynytkään. Kuntokartoituksessa ei löytynyt mitään, koska mitään seiniä tai kattoa tai lattiaa ei purettu.
Ne vaaleanpunaiset lasit pois päästä kun ostetaan 15v vanhempia taloja.
Itsellä on 1948 tehty rintamamiestalo ja voin sanoa, että kannattaa vanhojen osalta aina varautua siihen, että se ei ole missään nimessä uusi. Toki osa on yrittänyt tehdä uutta remontoimalla. Pinnat on oma asiansa ja rakenne omansa.
RIntamamiestaloissa suurimmat ongelmat liittyvät ilmanvaihtoon mielestäni. Aikoinaan ne on tehty tuulettuviksi rakenteiltaan. Remonttien yhteydessä moniin on sitten lisätty eristettä ja jopa muovitettu. Tällöin painovoimainen ilmanvaihto ja tuulettuminen rakenteiden läpi eivät enää toimi.
Noita vesivahinkoja yleensä tämän ikäisissä taloissa on ollut. Tärkeintä on se, että ne on kuivattettu tai kuivuneet.
Jos on ostamassa rintamamiestaloa joka on oikein rintamamiestalo aluetta, kannattaa jutella jonkun kanssa joka on remontoinut talonsa ja naapureita kannattaa jututtaa myös.
Teimme itse kellariin tilat purkamalla lattian ja eristämällä ulkoa ja sisältä. Lisäksi kellarissa on alipaine kosteuden vuoksi ja lattialämmitys. Suhtautuisin erittäin kriittisesti kellareihin. Moni asia voi mennä pieleen ja kalliita neliöitä tulee.
Ennen kellarin lattian purkamista ja alentamista (saadaan korkeutta riittävästi) on syytä selvittää onko pohjavesi miten korkealla? yms.
Rintamamiestalot ovat mukavia ja yleensä rauhallisella alueella. Lisäksi niissä on omanlaisensa henki asustella. Remontoinnissa kannattaa tarkkaan miettiä mitä kannattaa tehdä ja mitä ei.
mitä tarkoitat "jopa muovitettu"
lisätty uusi muovikerros entisen lisäksi?
sisäpinnan kosteussulku kuuluu jokaiseen kunnolliseen rakenteeseen, mutta varmuustoimena lisäksi huolehditaan että höyrynläpäisevyys kasvaa kerros kerrokselta ulospäin mentäessä
Ei rintamamiestalojen rakennusaikaan ollut höyrynsulkumuoveja. Purueristeen ja sisäpuolisen laudoituksen väliin laitettiin paperi joka estää purujen varisemisen lautojen raoista ja estää vetoa.
Kuntotarkastajan mahdollisuudet tarkastuksessa riippuvat pitkälti esim. siitä, kuinka hyvin eri osia pystyy tarkastamaan. esim. yläpohjan eristetila. Mikäli tilaan ei ole minkäänlaista tarkastusluukkua, ei tarkastaja luonnollisesti voi asialle mitään. Tilan kunto kun selviää vain katsomalla.
juuri toi yläpohja on yksi niitä juttuja, joita selvittämättä en itse ostaisi taloa.
Tarkastusmahdollisuudet riippuvat myös vuodenajasta. Talvella katteen pinnasta ei usein voi sanoa juuta eikä jaata, ellei omistaja ole sitä putsannut, sama pätee piipun yläpäähän, maanpintojen viettoon, mahdollisten salaojien toiminnan tarkastamiseen jne.
Toisaalta talvella mahdolliset lämpövuodot voi havaita paremmin ( jääpuikkoja katolla ).
Kuten jo kirjoitettiinkin, juuri esim. eristys on paljon suurempi ja mielenkiintoisempi asia kuin esim. yksittäisen tilan kosteusarvot tai jopa kosteusvaurio, riippuen tietysti sen laajuudesta jne.
Kannattaa katsella ulkoapäin onko räystäillä pitkät jääpuikot pakkasten aikaan mitä enemmän jäätä sen suuremmat lämpövuodot ylöspäin.