Maalämpöreijän optimaalinen syvyys ja vedentulo

Tervehdys,

Jotkut sanoavat, että reikien metrimäärä vastaa usein porauksen metrimäärää, eli esim 300 m2 talo vaatisi 2 kpl 150 metrisiä kaivoja ? Kuinka hyvin nyrkkisääntö pitää paikkansa ?


Onko kukaan tutkinut, jos reikä on esimerkiksi 200 metriä syvä ja veden tuotto vaikkapa 200 litraa tunnissa, kuinka tämä vaikuttaa hyötysuhteeseen, entäpä se jos tuotto onkin 600 litraa tunnissa, mikä sitten on tilanne ?

Jos muutaman kymmenen metrin syvyydessä proareissä on halkeamia, mikä on näiden vaikutus hyötysuhteeseen.

Periaatteessa luulisi, että taulukot poraussyvyyden optimaalisuudesta, vedentuotosta tms. olisi tehty, jossa olisi laskettavissa data, joka tulee viimein hyötysuhteeksi asti ?
12492
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Mitä kukaan täysinpäinen tekee 300m2 talolla, ei mitään, ellei kyseessä ole joku lestadiolaisperhe. Myy talo pois ja homma pienempi matalaenrgiatalo, niin ei tarvitse ryhtyä pumppuuskovaiseksi.

Äänestä

Ensin yleensä mitoitetaan tarvittava pumpun koko. Vanhassa öljylämmitystalossa öljynkulutuksen mukaan ja uudisrakennuksessa sitten arvioiden mukaan. Reiän syvyys sitten pumpun tehon mukaan periaatteella 20 m / kW. Eli siis 6 kW => 120 m, 8 kW => 160 m, 10 kW => 200 m jne.Yli 250 metrin reikiä ei taida juuri kukaan yleensä porata vaan silloin yleensä tarjotaan kahta matalampaa kaivoa.

Meidän kaivon vedentuottoa ei edes tutkittu, se ei niin kauhean relevantti tieto tai ominaisuus ole maalämpökaivon tapauksessa. Ei se kovin suurta liene meidän kaivossa koska 48h porauksesta vedenpinta oli vielä 30m maanpintaa alempana. Kaivon vaikutus hyötysuhteeseen on joka tapauksessa pieni. Enemmän vaikutusta hyötysuhteeseen saat esim. 3-putkisysteemillä (1 alas, 2 ylös) ja kaikista eniten sillä että pidän lämmityksen kiertoveden lämmön mahdollisimman alhaisena.

Äänestä
  • Totta puhut, lämmityskaivon vedentuotannolla ei ole merkitystä. Kallio johtaa lämpöä, siinä lämpökaivon toimintaperiaate. Jotta vedentuotannolla olisi merkitystä vettä pitäisi pumpata koko ajan. Ei vesi kalliossa juurikaan liiku. Kallion halkeamilla ei ole muuta merkitystä kuin että siitä kaivo täyttyy vedellä porausvaiheessa ja sitten vesi jää kaivoon seisomaan.

    Äänestä

  • seisova vesi kirjoitti:

    Totta puhut, lämmityskaivon vedentuotannolla ei ole merkitystä. Kallio johtaa lämpöä, siinä lämpökaivon toimintaperiaate. Jotta vedentuotannolla olisi merkitystä vettä pitäisi pumpata koko ajan. Ei vesi kalliossa juurikaan liiku. Kallion halkeamilla ei ole muuta merkitystä kuin että siitä kaivo täyttyy vedellä porausvaiheessa ja sitten vesi jää kaivoon seisomaan.

    Ei tuokaan pidä aina paikkaansa. Asun korkean mäen alla järven rannassa. Porakaivosta virtaa koko ajan vettä ojaa myöten järveen kuten lähteestä.....

    Äänestä

  • seisova vesi kirjoitti:

    Totta puhut, lämmityskaivon vedentuotannolla ei ole merkitystä. Kallio johtaa lämpöä, siinä lämpökaivon toimintaperiaate. Jotta vedentuotannolla olisi merkitystä vettä pitäisi pumpata koko ajan. Ei vesi kalliossa juurikaan liiku. Kallion halkeamilla ei ole muuta merkitystä kuin että siitä kaivo täyttyy vedellä porausvaiheessa ja sitten vesi jää kaivoon seisomaan.

    "Reiän syvyys sitten pumpun tehon mukaan periaatteella 20 m / kW. Eli siis 6 kW => 120 m, 8 kW => 160 m, 10 kW => 200 m"

    Ei tuollainen mitoitus päde aina. Lisäksi on huomioitava kaivosta vuositasolla saatava energia.


    "Kaivon vaikutus hyötysuhteeseen on joka tapauksessa pieni. Enemmän vaikutusta hyötysuhteeseen saat esim. 3-putkisysteemillä (1 alas, 2 ylös) "

    Paskapuhetta.


    "Totta puhut, lämmityskaivon vedentuotannolla ei ole merkitystä. Kallio johtaa lämpöä, siinä lämpökaivon toimintaperiaate."

    Virtaavasta kaivosta pystytään ottamaan huomattavasti enemmän energiaa ja se taas pienentää käyttökustannuksia.

    Äänestä

Aivan. Luultavasti täällä yleistyy reiän sementointi kuten sivistysvaltioissa. Reikä syviin pohjavesiin on nimittäin valtava riski tulevaisuuden niukkeneville puhdasvesivarannoille.

Äänestä
  • Lämpökaivojen poraaminen pitäisi kieltää välittömästi.

    Äänestä

  • Bakteeria... kirjoitti:

    Lämpökaivojen poraaminen pitäisi kieltää välittömästi.

    Putketko likaa pohjaveden? En ole kuullut koskaan, että liuokset olisi joutuneet pohjaveteen, Jos näin on, niin laittakaa linkki. Sen olen kuullut, että kaivoja on sortunut, mutta silloinkaan ei ole nesteet valuneet maa piiriin....Jotenkin en usko, koska kaivot on luvan varaisia.

    Äänestä

"reikien metrimäärä vastaa usein porauksen metrimäärää"

Voin 100% sanoa, että näin on. Olet asian ytimessä. Harvemmin reikään syntyy enemmän metrejä kuin on porattu, tai toiste päin.

Äänestä

Jaa, se että kaivolla on lupa, ei mitenkään estä että kaivolle tapahtuisi vuoto, ne putket on niin ylimitoitettu kestävyydeltään ettei ne ala vuotaa ainakaan 200 vuoteen. Mutta luvista se ei johdu.

Äänestä

"3-putkisysteemillä (1 alas, 2 ylös)"

Tarkoitat varmaan 2 alas, 1 ylös...jota mm. Lämpöässä käyttää.

Mitä tulee kaivon syvyyteen niin yksi syvempi on parempi kuin 2 matalampaa. Sanoisin että 300m2 taloon kun poraa yhden 220-240m reiän ja laittaa 3 putkisen keruuputkiston niin johan lämpenee.

Laskelmmat saa tehtyä näppärästi maalämpöfoorumin excel-laskennalla.

Äänestä

Kaivon syvyys ja tehollinen syvyys ovat kaksi eri asiaa. Tehollinen syvyys alkaa vesipinnasta alaspäin. Jos on esimerkiksi 180m kaivo ja vesipinta 20m maanpinnan alapuolella, on kaivon tehollinen syvyys 160m joka olisi huomioitava mitoituksessa ettei alimitoiteta.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Investointia harkits kirjoitti:

Tervehdys,

Jotkut sanoavat, että reikien metrimäärä vastaa usein porauksen metrimäärää, eli esim 300 m2 talo vaatisi 2 kpl 150 metrisiä kaivoja ? Kuinka hyvin nyrkkisääntö pitää paikkansa ?


Onko kukaan tutkinut, jos reikä on esimerkiksi 200 metriä syvä ja veden tuotto vaikkapa 200 litraa tunnissa, kuinka tämä vaikuttaa hyötysuhteeseen, entäpä se jos tuotto onkin 600 litraa tunnissa, mikä sitten on tilanne ?

Jos muutaman kymmenen metrin syvyydessä proareissä on halkeamia, mikä on näiden vaikutus hyötysuhteeseen.

Periaatteessa luulisi, että taulukot poraussyvyyden optimaalisuudesta, vedentuotosta tms. olisi tehty, jossa olisi laskettavissa data, joka tulee viimein hyötysuhteeksi asti ?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu