Tulisiko talo järkeviin hintoihin.. ja ennenkaikkea toimivaksi... jos tekisi rakenteen tuulettuvalla alapohjalla näin:
- Antura kantovaatimuksen mukaan
- Sokkeli 250mm valuharkosta (eristämätön)
- Ulkoseinä 150mm valuharkosta
- Alapohja ontelolaatasta (200mm tai 265mm), laitetaan makaamaan sokkelin päälle (100mm tukipinta)
- Yläpohja puurakenteisena
- Ulkopuolinen 250mm EPS eristys rappaus
Eli lähinnä kysymys tuosta sokkelin, ulkoseinän ja ontelolaatan kulmauksesta... onkohan tuo ihan pätevä rakenne näin? Eli ulkoseinä (valuharkko) lähtee sokkelin päältä ja ontelolaatta makaa sokkelin päällä siinä sisäreunalla.
Ontelon päälle normi eristeeet ja lattiavalu.
- Antura kantovaatimuksen mukaan
- Sokkeli 250mm valuharkosta (eristämätön)
- Ulkoseinä 150mm valuharkosta
- Alapohja ontelolaatasta (200mm tai 265mm), laitetaan makaamaan sokkelin päälle (100mm tukipinta)
- Yläpohja puurakenteisena
- Ulkopuolinen 250mm EPS eristys rappaus
Eli lähinnä kysymys tuosta sokkelin, ulkoseinän ja ontelolaatan kulmauksesta... onkohan tuo ihan pätevä rakenne näin? Eli ulkoseinä (valuharkko) lähtee sokkelin päältä ja ontelolaatta makaa sokkelin päällä siinä sisäreunalla.
Ontelon päälle normi eristeeet ja lattiavalu.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Styroksin pinnassa ei rappaus pysy kovin hyvin, jos siihen tulee jokin isku tai kosteusvaurio. Lammihrakoila saa yksinkertaisemman ja kestävän rakenteen, jonka ulkoseinää voi ripustaa vaikka parvekkeen tai terassikaton kantavat osat.
Käyttämällä ontelolaatta myös sokeloisa saa pidemmän jännevälin kuin harkoilla, eli anturoita tarvitaan vähemmä tai ainkain ne ovat harvemmassa. Myöski talon perustus nousee nopeammin ja saa esim sähkökaapin laitettua teknisen tilan latiila eikä erillisiä työmaasähköjä tarvita paria agregaatin vuokrauskertaa lukuunottamatta aivan perustusten alkuvaiheessa.
Lammi harkossa on ihan hanurista oleva eristyskyky. Ei sori kiinnosta. Mitä tulee rappauksen pysymiseen EPS:ssä: se pysyy siinä paremmin kuin Lammissa tai muussa betonipinnassa. Sitäpaitsi 150mm valuharkkoseinä on about 20 kertaa jämäkämpi kuin Lammi-harkoista tehty seinä. Ja U-arvon saa eristeillä sellaiseksi kuin haluaa.
Tuosta jälkimmäisestä kappaleesta en sitten ymmärtänytkään mitään. Eli kiitos kommenteistasi, mutta huti meni :-)
Lammiharkkojen u-arvo on 1.17 ja eriste hiilipohjaista, ei enää epsiä. Eikä rappaus pysy epsissä, jos esim ikkunoiden reunat tehdään huonosti ja kosteus pääse rappauksen alle. Myöskin kova isku epsiin murtaa rappauksen, esmes jalkapallo.
Eikä epsiin edelleenkään voi ripustaa mitään.
Lammirhakoila talo syntyy nopeasti ja yksikertaisesti, koska ei ole kuin se harkko. Sinun tavalliis on harkkoa, epslevyä ja kaikenlaista rakentamista hidastavaa.
Koska tuollaisia kyselet ja et ymmärrä ontelolaatan pidempää jänneväliä sokkelissä niin tuskin sinulla kokemusta ainoastakaan taloprojektista. Mulla taas naapurissa on epsharkoista tehty talo, joten olen nähnyt miten rappaus siitä on lähtenyt.
Minullakaan ei ole kokemusta taloprojektista, mutta jäi kiinnostamaan. Miten sokkeli tehdään ontelolaatoista? Luulisi olevan ripeää puuhaa ainakin.
"Miten sokkeli tehdään ontelolaatoista?"
http://www.parma.fi/download.aspx?intFileID=627&intLinkedFrom...
Kiitos linkistä.
Näyttäisivät olevan mittatilaustavaraa. Ovatkohan paljonkin kalliimpia kuin tavalliset ontelolaatat? Veikkaisin että kilohinta voi olla jopa moninkertainen peruslaattaan nähden, mutta enpä tiedä.
Nuo elementtiperustukset ovat varmaan ihan hyvät jos joudutaan paaluttamaan. Ei muuta kuin paalun päähän betonikakku ja sen päälle tuollaisen elementin pääty. Jännevälit ovat varmaan oikein hyvät, jolloin paaluja tarvitsee vähemmän.
Jos taas pitää tehdä antura, niin sitten kyllä väittäisin että harkot ovat paaaaaljon halvemmat.
Et kai vaan aio tehdä kelluvaa perustaa????
On talo sitten vinossa joku vuosi. Paaluta ihmeessä, jos et suoraan kalliolle rakenna.
Eipä nuo sokkelielementit hinnoiltaan (€/m2) kauheasti ero normaaleista ontelolaatoista. Tehtaalla kun nuo elementit tehdään samalla liukuvalutekniikalla kuin normaalit ontelolaatatkin.
Noiden sokkelielementtien heikkous toisaalta on kylmäsilta rakenteeseen, jota tuolla järjestelmällä ei voida tarpeeksi luotettavasti katkaista. Mutta tosiaan on erittäin hyvä järjestelmä jos joudutaan paaluttamaan maapohjaa huonon kantavuuden vuoksi, päästään pienellä määrällä paaluja ja saadaan suhteellisen pitkä jänneväli noille elementeille.
-Rak.ins
Ihan ok rakenne.
Kyllä tuon osaava konnari saa suunniteltua toimivaksi.
Se on kyllä provo tai kilpailijan mainos ettei solupolystyreenissä Rappaus pysyisi. Solupolystyreeni pinta on erittäin hyvä rappausalusta, kuiva ja lämmin ja siitä et kyllä rappausta irti saa.
Itse olen asunut eps-harkoilla tehdyssä talossa 10 vuotta, eikä edes yhtään halkeamaa ole missään. Rappauspinta on kuin uusi, läpivärjätty Alsecco Saksasta. Myöskään millään jalkapalolla pintaa ei saa rikki, se on todella luja verkolla toteutettuna.
Sellainen jäpäkkä joka täällä kirjoittaa ettei jalkapalloa kestä ei ole ikinä eristerappausta nähnytkään. Kiviharkkotalot ne on aina halkeamilla ja kevytsorat, sekä Siporexit ensimmäiseksi.
Eps-harkkotaloja on Suomessakin jo satoja ja tiedetään hyvin miten käyttäytyvät rapattuina, ettei se tänne kirjoittelu enää auta.