Sairastan kaksisuuntaista mielialahäiriötä,jossa minulla vaikeita masennusjaksoja.Tällä hetkellä myös paniikkihäiriötä ja vaikeus liikkua ulkona muiden ihmisten parissa.Ex työkaverit halusibat ilahduttaa minua ja pyysivät ulos.
Sitten ei kuuulunut soittoa ja soittelin takasinpäin ja olivat jo suunnitelleet ohjelman valmiiksi kysymättä mielipidettäni.Kieltäydyin,koska olisi ollut ravintolaan syömään menemisestä ensin tällä hetkellä olo ei parhaimmasta päästä ja toinen olen erittäin allerginen monille ruoka-aineille.Sain kauhean tuhahduksen vastaukseksi ja tuntui kun tuolle vähä-älyiselle jotain keksii niin ei kelpaa.Onko jollakin samanlaisia kokemuksia?Ei ymmärretä,että voimavarat nyt vähissä lähteä mihinkään.
Sitten ei kuuulunut soittoa ja soittelin takasinpäin ja olivat jo suunnitelleet ohjelman valmiiksi kysymättä mielipidettäni.Kieltäydyin,koska olisi ollut ravintolaan syömään menemisestä ensin tällä hetkellä olo ei parhaimmasta päästä ja toinen olen erittäin allerginen monille ruoka-aineille.Sain kauhean tuhahduksen vastaukseksi ja tuntui kun tuolle vähä-älyiselle jotain keksii niin ei kelpaa.Onko jollakin samanlaisia kokemuksia?Ei ymmärretä,että voimavarat nyt vähissä lähteä mihinkään.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Oletko todellakin sitä mieltä,että ystäviesi tehtävä on tehdä vain SINUN olosi mukavaksi treffeillä??Miksi et itse sanonut että olet hullu,niin he olisivat varmaankin halunneet ilahduttaa sinua vaikka jossain suljetussa kopissa,mikäli kyseessä oli oikeasti nimenomaan sinun ilahduttamisesi.
Minulla on itselläni bipo-ystävä,eikä hänelle koskaan kelpaa mikään.Koita edes sinä olla kiitollinen jos joku sinulle haluaa jotain järjestää,äläkä kitise siellä jos et kerran saa suutasi auki niille ystävillesi!
No en tarkoittanut ijan noinkaan asiaa.Liikun kyllä ja joskus mukava tavata ystäviään ja suunnitella yhdessä mitä tehdään.Eliminä*hullu*osaan myös suunnitella asioita ja elää ihan normaalisti kulkea ostoksilla jne.
Toinen näistä työkavereista ei vain ole ollut ns ystäväni ja voihan *hullukin*valita ystävänsä itse.Sanoinkin heille,että en jouda lähteä on joulu lähellä ja pitää järjestää sitä nyt.
Pitääkö tänne tulla syyllistämään toisia ihmisiä? Jos sinulla ei ole parempaa sanottavaa, niin älä tule kirjoittelemaan silkkaa paskaa tänne. Kyllä me bipotkin osataan olla kiitollisia. Sinä et näemmä tiedä hyvistä tavoista yhtikäs mitään.
Masentuneena voi olla vaikea lähteä minnekään. Ystäväsi ei ehkä ymmärrä mitä masennus ja paniikkihäiriö tarkoittaa. Itse asiassa suurin osa ihmisistä eivät ymmärrä, elleivät itse ole kokeneet. He luulevat, että masennus on laiskuutta.
Ehkä sinun pitäisi kertoa mitä merkitsee olla masentunut.
Jaksamista!
Sinä joka syyllistät bipoja: mene itseesi. Olen huomannut, että tässä yhteiskunnassa mielenterveysongelmien ymmärrys on täysin nollassa. Tiedättekö paljonko syyllisyyttä sairastuminen bipoon aiheuttaa sairastuneelle itselleen? Monien ihmisten sitä on vaikea ymmärtää, mutta bipo ei hallitse sairaana omaa käytöstään. Olen monta kertaa saanut kuulla kuinka sairaana ollessani omat ajatukseni ovat hallittavissani kunhan vain viitsii yrittää. Kuinka voin olla käyttäytymättä rasittamatta muita kunhan vain viitsin yrittää. Aiheuttaako syyllisyyttä entistä enemmän sen lisäksi että jo sairauteen itseensä liittyy mieletön syyllisyys? Kyllä aiheuttaa.
Olen menettänyt monia ystävyyssuhteita sairauteni takia. Tekemiäni virheitä ei anneta anteeksi. Siinä näkyy se ymmärrys mielenterveyssairauksiin maailmassa. Saat "hullun" leiman etkä ole enää ihminenkään, olet vain sairaus. Puhutaan että piiloudun sairauden taakse. Jokaisen tehtävä tietenkin on suojata elämässä itsensä ja jos bipo-ystävä aiheuttaa liikaa stressiä, on hyvä pitää etäisyyttä. Älkää kuitenkaan katkaisko kokonaan välejä vaan yrittäkää nauttia heidän hyvistä puolistaan silloin kun ovat terveitä. Monet ovat kuitenkin erittäin herkkiä tunneihmisiä jotka eivät haluaisi pahaa kärpäsellekään ja terveenä ollessaan ovat korvaamattomia ystäviä. Siitä se syyllisyys tuleekin kun huomaat käyttäytyväsi muita kohtaan väärin yhä uudelleen ja uudelleen.
Mielenterveysongelmat eivät ole sairastuneen itsensä syytä, eikä niitä saa ajatuksen- eikä tahdonvoimalla pois. Siinä vaiheessa kun fyysisen sairauden kuten selkävian tai diabeteksen saa ajatuksen voimalla pois, minäkin lupaan yrittää.
kiitos kannustavista vastauksistanne! Eihän tälle bipolle mitään voi,vaika hoidossa on kuitenkin.Täällä palstalla vaan vähän ei kai niin tervekkään tuo omia ajatuksiaan julki.Täytyy tietysti ymmärtää,koska saattaa olla myös bipo mutta haluaa kieltää sen.Itse olen saanut sairauden mukana uusia ystäviä ja kohtalon tovereita.
Jonain päivinä vaan tekee mieli vetäytyä omaan kuoreensa ja olla vaan.
Onhan se ollut kova muutos sosiaalisesta ja liikkuvasta ihmisestä tähän mitä nyt on.Mutta ehkäpä se siitä vielä lähtee tämä elämä ylöspäin.
HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE TÄÄLLÄ!!